Joensuulainen Jatta Juvonen, 37, on yksi monista mielenterveyskuntoutujista Itä-Suomessa.
Juvonen on syntyjään Kuusamosta, Pohjois-Pohjanmaalta.
Hän sairastui vakavaan masennukseen 19-vuotiaana. Sen laukaisi itsenäistyminen yo-kirjoitusten jälkeen.
– Taustalla on lapsuuden ajalta traumoja. Olen aina ollut liian kiltti, Juvonen kertoo.
Juvonen käy työtoiminnassa ja saa lopultakin toivomaansa psykoterapiaa.
Elämä on paremmalla mallilla kuin vuosikausiin.
Puhumattomuus. Onko se syy mielensairauksien yleisyyteen Pohjois-Karjalassa?
Kyllä, sanoo Juvonen.
– Se voi olla kansallinenkin piirre, ei vain täällä Pohjois-Karjalassa. Puhumattomuus omista asioista.
– Pitää vain purra hammasta ja painaa pahkaansa ikävät asiat. Tehdä mahdollisimman paljon töitä, niin kaikki on hyvin.
– Mutta kun elämä ei ole niin yksioikoista, Juvonen sanoo.
Mielensairausvyöhyke idästä länteen
Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa.
Nämä ovat mielensairauksien maakunnat Suomessa.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuorein, kesällä julkaistu sairastavuusindeksi kertoo hätkähdyttävän asian.
Tilastot julkaistaan kolmen vuoden välein.
Keskelle Suomea, itärajalta Pohjois-Pohjanmaalle, on syntynyt sitkeä ja raskas mielenterveyden sairastamisen vyöhyke.
Kyseessä on mielensairauksien raskas sarja.
THL:n laskelmissa otetaan huomioon psykoosit, työkyvyttömyyseläkkeet, avohoitokäynnit ja itsemurhakuolleisuus.
Keskiarvo indeksissä on 100.
Vertailun vuoksi Uudellamaalla mielenterveysindeksi on 77,9. Pohjois-Savossa se on 150,6.
Reijo Pohjois-Savosta: “Häpesin mielensairauttani”
Reijo Pirinen, 61, asuu Juankoskella Pohjois-Savossa.
Pirinen on ollut kymmenisen vuotta sairauseläkkeellä mielenterveyden ongelmien takia.
Juankosken kartonkitehtaan konkurssissa Piriseltä meni työpaikka. Perheessä tapahtui myös muutoksia.
Tehtaan työsuojeluvaltuutettuna toiminut Pirinen sukelsi itse mielen syviin vesiin.
– Masennuin ensin. Olin perinteinen pohjoissavolainen mies. Lääkitsin viinalla masennusta, Pirinen kertoo.
Mies on nyt kuntoutunut ja opiskelee mielenterveyden kokemusasiantuntijaksi.
– Meidän kulkuyhteydetkin ovat olleet mitä ovat.
– Mielestäni taustalla on myös geneettistä pohjaa mielen sairastumiseen, Pirinen miettii alueensa tilannetta.
Pirinen palaa vielä vuoteen 2008, kartonkitehtaan konkurssiin.
– Juankoskelta hävisi kerralla 500 työpaikkaa. Se on aika iso asia.
Mielen sairauksia selittävät koulutus, työttömyys ja tulot
Mielenterveysongelmat vaivaavat itäistä Suomea. Vuodesta toiseen.
Sen kertoo alla oleva THL:n tilasto.
Mielensairaudet pysyvät kolmessa maakunnassa muuta maata korkeammalla tasolla.
Mutta mikä selittää ilmiön?
THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan ei ole yhtä selittävää tekijää.
Taustalla ovat useammat sosioekoniomiset tekijät.
– Koulutus, työssäkäynti ja tulot vaikuttavat terveyteen. Myös esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys heikentää mielenterveyttä, Suvisaari sanoo.
Suvisaaren mukaan harvaan asutulla maaseudulla sairastetaan muutenkin eniten.
– Mielenterveysongelmat koskevat näissä maakunnissa erityisesti työikäisiä, Suvisaari sanoo.
Kolmikymppinen Iida kokee itsensä väliinputoajaksi Pohjois-Pohjanmaalla
Ylivieskalainen Iida Jalasto, 34, sairastui reilut 10 vuotta sitten.
Diagnoosi: vakava masennus ja epävakaa persoonallisuushäiriö.
Kolmikymppinen Jalasto tuntee itsensä väliinputoajaksi Pohjois-Pohjanmaalla.
Mielenterveyden palveluja löytyy hänen mielestään paremmin nuorille ja vanhuksille.
– Oletetaan, että nuori aikuinen pystyy käymään töissä, pärjää omillansa. Se ei aina mene niin, Jalasto sanoo.
– Mielestäni tarvitsen kunnon terapiasuhteen.
Jalasto ei haluaisi olla sairaseläkkeellä loppuikäänsä.
– Tavoitteena olisi päästä vielä työelämään, Jalasto sanoo.
Jäljelle jäävät mieleltään sairaat ja vanhukset?
Entä tulevaisuus - kolmessa mielenterveyden maakunnassa?
Tilastokeskuksen uusin alueidenväestöennuste ennustaa väestön tasaista vähenemistä.
Kehittyykö Suomeen yhä jakaantuneempia mielenterveysongelmien maakuntia ja sairastamisvyöhykkeitä?
– Ilman muuta on merkittäviä haasteita, erityisesti syrjäseuduilla, toteaa Jaana Suvisaari THL:stä.
Suvisaari panostaisi syrjäseudulla liikkuviin palveluihin ja nettiterapiaan.
Palataan vielä Juankoskelle Pohjois-Savoon.
Reijo Pirinen istahtaa Juicen patsaalle.
Kylänraitti on perin hiljainen arkisena iltapäivänä.
Kun väki entisestään vähenee, myös mielenterveyspalvelut karkaavat yhä kauemmaksi, Pirinen miettii tulevaisuudesta.
– Tämä kehitys minua pelottaa henkilökohtaisesti.
Pirinen on ollut aktiivinen paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä.
– Minulla on auto millä liikkua, mutta kaikki eivät kaikki pysty hakemaan apua 60 kilometrin päästä Kuopiosta, Pirinen sanoo.
Keskuste aiheesta: Miksi osassa Suomea sairastutaan useammin mielenterveyden ongelmiin?
Lisää aiheesta illan A-studiossa ma klo 21:00 TV1. Studiossa vieraina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), Pohjois-Savon sairaanhtoitopiirin ylilääkäri Pekka Puustinen ja THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.