Liian helppo lainarahan saaminen halutaan laittaa kuriin.
Kotitalouksille on ollut rahaa tarjolla – ja monen mielestä enemmän kuin kohtuullisesti.
Asuntolainat, kulutusluotot, pikavipit, vertaislainat, taloyhtiölainat... lainan tarjoamisen kaikki muodot ovat olleet viime vuosina sitkeässä nousussa.
Velkaantuminen on johtanut monet henkilökohtaiseen ongelmakierteeseen, mutta sen lisäksi velkataakasta voi kehittyä koko suomalaista taloutta uhkaava pommi.
Velkaantumisen uhkaavaksi käyvän vauhdin jarruttelua on pohdittu runsaan vuoden ajan valtionvarainministeriön johtamassa työryhmässä.
Tässä velkatyöryhmän kolme ehdotusta:
- Luottoja saisi olla enintään 4,5 kertaa bruttovuositulojen verran. Huomioon otetaan uudet ja aiemmat lainat sekä osuus taloyhtiölainoista
- Asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi olla korkeintaan 25 vuotta
- Taloyhtiö saisi lainaa korkeintaan 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Lainanpituus voisi olla korkeintaan 25 vuotta.
Maksuhäiriömerkintöjä on lähes 400 000:lla suomalaisella, ja määrä kasvaa lähes kahden prosentin vauhdilla. Kova velkataakka voi johtaa koko taloudessa kulutuksen hiipumiseen, jos kuluttajien luottamus heikkenisi äkkiä.
Valtiovarainministeriön johtama työryhmä katsoo, että velkaantuminen on saatava kuriin uusilla rajoituksilla. Työryhmä ehdottaa Suomeen velkakattoa, jossa henkilölle myönnettävien lainojen enimmäissumma olisi sidottu hänen vuosituloihinsa.
Ministeriön ylijohtaja Leena Mörttisen johtaman työryhmän mukaan velkakatto olisi 4,5-kertainen suhteessa vuosituloihin.
Kun keskituloinen saa noin 3 000 kuukausipalkkaa, hänen vuositulonsa lomarahoineen ovat 37 500. Hänellä myönnettävien lainojen yhteissumman pitäisi siis jäädä alle 169 000 euroon.
Esimerkiksi kahden hengen kotitaloudessa tulot ja velat lasketaan yhteen.
Nykyinen jarruttelu ei riitä
Velkaantumista on jo tähän saakka pyritty jarruttelemaan monin tavoin.
Asuntoluottojen enimmäismäärä on sidottu ostettavan asunnon hintaan. Myös asuntoluottojen korkovähennystä verotuksessa on leikattu asteittain. Asuntoluottojen määrä on kuitenkin jatkunut parin prosentin kasvussa.
Pikavipeille on tullut uusi korkokatto syyskuun alussa. Kulutusluottojen osuus on jo lähes kuudesosa kaikista veloista.
Suomalaisten velat kertyvät valtaosin asuntoluotoista. Nopeassa kasvussa ovat myös taloyhtiölainat. Niitä kertyy, kun rakentaja myy uudet asunnot pienellä myyntihinnalla ja huomattava osa asunnon kokonaishinnasta jää taloyhtiön lainaksi, jota asukas lyhentää osana vastikettaan.
Usein taloyhtiölainalla rahoitetaan rakennuskohteesta yli 70 prosenttia.
Koko luottotilanteen hahmottaminen on haastavaa, sillä Suomen Pankin arvion mukaan 22 miljardin kulutusluottopotista yli neljäsosa tulee perinteisen pankkisektorin ulkopuolelta, muun muassa verkossa toimivilta kansainvälisiltä pikavippi- ja autolainayhtiöiltä.
Mutkikasta?
Työryhmän mukaan velkaantumisen jarruttamisessa varaudutaan erityisesti tilanteeseen, jossa korot lähtevät nousuun nykyisestä lähes nollatasostaan.
Velan rajoittaminen ei Mörttisen mukaan muuttaisi tämänhetkistä tilannetta.
– Ehdotuksemme eivät kiristäisi merkittävästi asuntoluotonantoa nykytilanteessa. Meidän pitää kuitenkin varautua siihen, että markkinat voivat ylikuumentua, sanoo työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Leena Mörttinen.
Pankkeja edustava Finanssiala ry varoittelee kuitenkin ehdotetun järjestelmän mutkikkuudesta.
Tulojen ja eri velkojen selvittäminen voisi tehdä lainan myöntämisestä kuvion, josta kuluttajan on vaikea saada selkoa.
– Kotitalous ei välttämättä pystyisi etukäteen arvioimaan, onko sillä ylipäätään mahdollisuutta saada hakemaansa lainaa, sanoo Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Mattila varoittaa myös velkaantumisen rajoittamisen monipuolisista sivuvaikutuksista muun muassa asuntojen hintoihin ja mahdollisuuteen muuttaa työn perässä.
Velkakattoja on jo käytössä muun muassa Norjassa, Britanniassa ja Irlannissa. Norjassa katto on 5-kertainen suhteessa vuosituloihin, Britanniassa 4,5- ja Irlannissa 3,5-kertainen.
Keskustele aiheesta – onko velkaantumisen rajoittamien tarpeen ja tepsivätkö työryhmän keinot? Keskustelu on auki tänään tiistaina klo 22:een saakka.
Lisäys 3.10. klo 9.09: Ensimmäisen grafiikan kuvateksti.
Lue lisää suomalaisten velkaantumisesta:
Takuusäätiö: Velkaongelmat ovat syventyneet huomattavasti parissa vuodessa