Millä sinä pelaat – Pleikkarilla, Xboxilla vai Nintendolla?
Kenties olet hankkinut tuhannen euron pelitietokoneen?
Se saattaa olla katoavaa kansanperinnettä – samaan tapaan kuin cd-soittimet ja videonauhurit. Jos Googlen ja Microsoftin suunnitelmat toteutuvat, pelikoneet pölyttyvät kohta kellareissa.
Käynnistymässä on kultaryntäys, jonka nimi on pilvipelaaminen.
Viihdeteollisuuden tärkeimmät alat ovat yksi kerrallaan siirtyneet internetin pilvipalveluihin. Ensin Spotify mullisti musiikin kuuntelun ja sitten Netflix television. Seuraavana ovat vuorossa pelit.
Raskas tietojenkäsittely siirtyy olohuoneen nurkasta internetin suuriin palvelinkeskuksiin. Sieltä peli voidaan striimata pelaajan silmien eteen, periaatteessa mille tahansa ruudulle.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että fyysistä pelilaitetta ei enää tarvita. Voimme yhdistää peliohjaimen suoraan televisioon tai älypuhelimeen.
Tähän mullistukseen valmistautuu myös tänään parrasvaloihin astunut suomalais-islantilainen peliyhtiö Mainframe Industries. Yhtiö aikoo olla ensimmäisten joukossa tuomassa markkinoille pelejä, jotka on suunniteltu juuri pilvipelaamista varten.
– Olemme hyppäämässä aikaisessa vaiheessa suoraan altaan syvään päähän. Meillä on mahdollisuus luovuuteen ja myös merkittävään liiketoimintaan, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Thor Gunnarsson.
Mainframe Industriesin perustajat ovat aiemmin olleet kehittämässä EVE Onlinen, Max Paynen ja Habbo Hotellin kaltaisia menestystarinoita.
Palataan heihin kuitenkin myöhemmin. Katsotaan ensin, millaiset voimat pelialalla ovat liikkeessä.
Tänä syksynä se alkaa
Google tuo Stadia-palvelunsa markkinoille marraskuussa – myös Suomessa. Noin kymmenen euron kuukausimaksulla pääsee pelaamaan esimerkiksi Baldur’s Gate kolmosta sekä pitkään odotettua Cyberpunk 2077:aa.
Yhtiö on julkaissut katalogin (siirryt toiseen palveluun), jossa on listattu kymmeniä pelejä. Vain osa peleistä kuuluu kuukausihintaan, joten uutuuspeleistä joutunee jatkossakin maksamaan.
Pelaamiseen tarvitaan Googlen peliohjain, nopea internetyhteys sekä televisioon liitettävä Chromecast Ultra -mokkula. Ensi vuonna ei tarvita mokkulaakaan, kun palvelu tuodaan ainakin muutamiin Android-puhelinmalleihin ja Chrome-nettiselaimella myös tietokoneisiin.
Samaan aikaan Microsoft kiihdyttää Googlen perään. Yhtiö aloittaa xCloud-palvelunsa rajatut testit lokakuussa (siirryt toiseen palveluun). Yhdysvaltalaiset, brittiläiset ja korealaiset testaajat pääsevät pelaamaan Android-älypuhelimilla ja tableteilla esimerkiksi Gears 5- ja Halo 5 -pelejä.
Oleellinen huomio on, että nämä pelit eivät ole erillisiä versioita konsoli- tai pc-peleistä. Pilvipalveluista striimataan samat pelit kaikkiin päätelaitteisiin.
Idea itsessään on jo jo vanha, mutta nyt kiinteät verkot ja myös 5G-kännykkäyhteydet ovat riittävän nopeita ja viiveet riittävän pieniä, jotta visio voidaan toteuttaa.
Kaikki ryntäävät pilveen
Peliala on euroissa mitaten suurempi kuin elokuva- ja musiikkiteollisuus yhteensä. Ei siis ihme, että moni on kiinnostunut alalla käynnissä olevasta mullistuksesta.
Ainakin Amazonin oletetaan lähtevän mukaan (siirryt toiseen palveluun) kisaan pelipilven herruudesta, onhan yhtiö tänään myös viihdetalo. Pelialalle yhtiö siirtyi ostamalla pelivideopalvelu Twitchin muutama vuosi sitten.
Lisäksi Amazon on maailman suurin pilvessä tapahtuvan tietojenkäsittelyn vuokraaja. Amazon Web Servicesin perässä tulevat Google ja Microsoft.
Pelin striimaaminen on vaativampaa kuin musiikin tai videon välittäminen. Siksi pilvipeleissä vahvoilla ovat ne, joilla on tehokkaimmat konesalit. Alalla nähdäänkin nyt alliansseja, joita ei muutama vuosi sitten olisi voinut kuvitellakaan. Tällainen yhteistyö on syntynyt esimerkiksi kilpailevien konsolivalmistajien Sonyn ja Microsoftin välille (siirryt toiseen palveluun).
Kaikki hakevat omaa rooliaan. Suuret peliyhtiöt Electronic Arts (siirryt toiseen palveluun)ja Ubisoft (siirryt toiseen palveluun)rakentavat palvelujaan. Samoin grafiikkajätti Nvidia (siirryt toiseen palveluun). Jopa kauppajätti Walmartin kerrotaan (siirryt toiseen palveluun)haistelevan uusia tuulia.
Sekin on mielenkiintoista, että suomalainen peliyhtiö Rovio suoratoistaa jo kännykkäpelejä Hatch-palvelussaan (siirryt toiseen palveluun).
Tähän asti olemme kuitenkin puhuneet vain laitteista, verkoista ja nettipalveluista.
Jos kaikki muuttuu, jäävätkö pelit ennalleen?
Enemmän kuin "pelien netflix"
Peliyhtiö Mainframe Industries astui tiistai-iltana julkisuuteen ja kertoi saaneensa kahden miljoonan euron rahoituksen.
Yhtiön toimitusjohtaja Thor Gunnarsson on pitkän linjan pelikehittäjä, joka teki virtuaalimaailmoja jo 1990-luvulla ja kännykkäpelejä 2000-luvun alussa. Taiteellinen johtaja Saku Lehtinen on kehittänyt Max Paynen ja Alan Waken kaltaisia hittipelejä Remedyssä. Johtava pelisuunnittelija Sulka Haro kuului Habbo Hotellista tunnetun Sulakkeen kantaviin voimiin.
Pilvipelaaminen on miesten mukaan seuraava iso juttu.
– Joka kerta, kun peliteollisuudessa tapahtuu iso muutos, pelinkehittäjille avautuu suuria mahdollisuuksia. Se, joka saa pilvipelaamisen haltuunsa ensimmäisenä ja oikein, tulee menestymään isosti, Lehtinen sanoo.
Pilvipelaamista käsittelevissä artikkeleissa tehdään vertauksia Netflixiin. Niin teimme mekin. Mainframen peliyrittäjien mukaan murros on kuitenkin isompi kuin "pelien netflix".
Kyse ei ole vain siitä, kuka tarjoaa pelaajille kattavimman katalogin pelejä. Pilvipelaaminen mahdollistaa aivan uudenlaisten pelien luomisen.
– Aluksi kootaan pelikatalogeja olemassa olevista peleistä, mutta myöhemmin näemme pelejä, jotka on kehitetty nimenomaan pilven mahdollisuuksia silmällä pitäen. Siitä alkaa todellinen vallankumous, Gunnarsson sanoo.
Tälle uudelle alueelle suomalais-islantilainen pelitiimi haluaa rynnistää ensimmäisten joukossa.
Mikä muuttuu?
Mainframe Industriesin perustajien mukaan pilvipeleistä tulee entistä suurempia.
– Pilvi on iso juttu siksi, että kapasiteettia on enemmän kuin millään aiemmalla yksittäisellä laitteella. Esimerkiksi tallennustilaa on käytännössä rajattomasti. Se antaa mahdollisuuden luoda avoimia maailmoja, jotka ovat yksityiskohtaisempia ja syvempiä kuin mitä olemme aiemmin nähneet, Gunnarsson sanoo.
Verkon pilvipalveluissa on myös tekoälyn ja puheentunnistuksen kaltaisia toiminallisuuksia, jotka jatkossa voivat syventää pelikokemusta.
Sulka Haron mukaan muutos on iso varsinkin kännykkäpelaajan näkökulmasta.
– Aiemmin mobiilipeleissä on jouduttu rajoittamaan esimerkiksi sitä, paljonko näytöllä voi olla pelaajia. Kyse on viiveistä, joka syntyy laitteiden ja palvelinkoneen välille. Jatkossa tuo viive on lähes nolla.
Oleellista on Haron mukaan myös se, ettei pelejä tarvitse ladata, ne käynnistyvät yhdellä klikkauksella.
– Voit lähettää linkin kaverin kännykkään, että nyt tapahtuu hienoja asioita. Liity mukaan.
Se ei riitä, että peliä voi pelata eri päätelaitteilla. Sen tulee olla myös kiinnostava niillä kaikilla – yhtä lailla pikaisina kännykkätuokioina kuin olohuoneen pidemmissä pelailuissa. Se on tekijöille suuri haaste.
– Hyvä puoli on kuitenkin se, että massiivisissa virtuaalimaailmoissa voi olla erilaisia tapoja pelata peliä. Osa pelirooleista voi sopia paremmin lyhyisiin pelisessioihin, osa pidempiin peleihin, Sulka Haro sanoo.
"Ei ainakaan ensi vuonna"
Mainframe Industries ei vielä pelisuunnitelmiaan paljasta. Kyseessä tulee kuitenkin olemaan massiivinen monen pelaajan verkkopeli, jossa seikkaillaan avoimessa maailmassa.
– Kaikki perustuu sosiaalisuuteen – teemme kaikkemme, että saamme maksimoitua sosiaalisen vuorovaikutuksen pelaajien välillä. Meillä moni on ollut tekemässä EVE Onlinea, joka on ollut alalla tässä suhteessa merkkipaalu, Thor Gunnarsson sanoo.
Vuonna 2003 julkaistu avaruusroolipeli EVE Online on MMO-peligenren ehdoton klassikko. Sen julkaisi islantilainen peliyhtiö CCP, jonka johtotehtävissä Gunnarssonkin on aikanaan työskennellyt. EVE Onlinen kehittäjistä Mainframe Industriella työskentelee myös CCP:n perustaja Reynir Hardarson.
Mainframe Industriesissa työskentelee tällä hetkellä 13 henkilöä. Heistä kahdeksan asuu Islannissa ja viisi Suomessa.
– Epäilen, että jatkossa palkkaamme kuitenkin enemmän Helsingissä kuin Reykjavikissa. Islannissa pelialan osaajia on vähemmän, Gunnarsson sanoo.
Kuinka paljon yhtiö aikoo rekrytoida?
– Menestyspeli voidaan tänään tehdä melko pienellä tiimillä. Sen sijaan, että puhumme sadoista työntekijöistä, puhumme ehkä kymmenistä, Gunnarsson sanoo.
Yhtiö ei kerro, kenen pilvipalvelussa se aikoo pelejään julkaista – tai milloin se tapahtuu.
– Sen voin sanoa, ettei ainakaan ensi vuonna, Thor Gunnarsson virnistää.
Lue lisää: