Valtiovarainministeriön työryhmä haluaa asettaa velkakaton, jolloin asunto-, kulutus- ja taloyhtiölainoja saisi olla korkeintaan 4,5-kertainen summa omiin tuloihin suhteutettuna.
Asuntomarkkinoiden asiantuntijat Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus ja asuntosijoittaja Timo Metsola kiittelevät ehdotuksia.
Oma ensiasunto karkaisi
Molempien asiantuntijoiden mukaan velkakaton asettaminen johtaisi omistusasuntojen hintojen laskuun, joskin vain lievästi. Sen sijaan lainan saannin rajoittaminen vaikeuttaisi erityisesti ensiasunnon ostajan asemaa.
– Se veisi tavallisilta asunnon ostajilta mahdollisuuksia ostaa kotia kasvukeskuksista, sanoo Brotherus.
Hänen mukaan se vähentäisi kysyntää ja kauppoja, ja toisi hintoihin laskupainetta.
– Vaikutus olisi pieni, mutta sen suunta selvä.
Vuokraturvan ja Myyntiturvan hallitusten puheenjohtaja Metsola on samaa mieltä.
– Suurimmat haasteet tulisivat ensiasunnon ostajille varsinkin pääkaupunkiseudulla, hän kiteyttää.
Kun vuokrataso on korkea, säästäminen omaan asuntoon on vaikeaa. Myös työn perässä muuttaminen voi vaikeutua, jos lainahanat kiristyvät, eikä vanhasta asunnosta saatu hinta riitä uuden ostamiseen.
Vuokrat ylös, hinnat alas
Sekä Brotherus että Metsola uskovat, että velkaantumisen rajoittaminen toisi asuntojen hintoihin laskupainetta. Suora vaikutus olisi kuitenkin suhteellisen pieni.
Sen sijaan velkaantumista se rajoittaisi, kuten tarkoitus onkin.
Metsolan mukaan "asuntomarkkinat ovat kiikkulauta", ja siksi asunnon ostamisen vaikeutuminen heijastuu kiikkulaudan toiseen päähän: vuokrakysyntä ja vuokrat nousevat. Vaikutus olisi kuitenkin suhteellisen pieni, sillä kysynnän kasvaessa myös tarjonta kasvaisi.
– Eläkeyhtiöt ja kansainväliset asuntosijoittajat voisi lisätä tarjontaansa, koska niitä ei rajoittaisi bruttotuloihin sidottu velkakatto, Metsola puntaroi.
– Jos enimmäisvelkasuhde tulisi käyttöön, se tarkoittaisi monelle että Helsingistä ei voisi enää yksiöitä hankkia. Ne ovat jo nyt menneet voittopuolisesti sijoittajille, Brotherus arvioi.
Taloyhtiölainat hämärtävät
Taloyhtiölainojen voimakas kasvu on huolestuttanut molempia asiantuntijoita. Nyt työryhmä rajoittaisi nekin korkeintaan 60 prosenttiin myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Lisäksi lyhennysvapaita ei saisi olla lainkaan ensimmäiseen viiteen vuoteen.
Brotherus antaisi lyhennysvapaille pienen, ehkä 6–12 kuukauden mahdollisuuden. Metsola päinvastoin kiristäisi taloyhtiölainaosuuden korkeintaan 50 prosenttiin.
Heidän mukaansa finanssialan innovatiivisuus on tervetullutta, mutta taloyhtiölainat hämärtävät kuvaa asunnon todellisesta hinnasta ja asumisen kustannuksista.
Metsolan maalaa niistä vielä synkemmän kuvan. Hänen mukaansa taloyhtiölainat muistuttavat sub-prime-lainoja, joista Yhdysvaltojen asuntolainakriisi ja lopulta globaali talouskriisi saivat alkunsa.
– Taloyhtiölainoista hyötyvät lähinnä rakennusyhtiöt, eivät asunnon ostajat, Metsola sanoo.
Miksi nyt?
Mutta miksi sääntöjä halutaan kiristää juuri nyt, ihmettelevät niin Metsola kuin Brotheruskin.
– Markkinoilla juuri nyt kaikki on niin kuin pitääkin. Ei ole kuumenemista eikä alea, Brotherus analysoi.
– Mutta ehkä tämä on ongelmien ennaltaehkäisyä.
Metsolan mielestä toimia olisi tarvittu 2–3 vuotta sitten.
– Silloin asumis- ja velkasykli oli vaiheessa, jossa jäähdyttäminen olisi ollut tervetullutta. Mutta emme elä täydellisessä maailmassa. Ongelmiin herätään, kun ne kärjistyvät, Metsola pohtii.