Suomi on niittänyt maailmalla mainetta maailman onnellisimpana maana. Naisten ja tyttöjen oikeuksissa näyttää kuitenkin olevan yhä korjattavaa.
Tähän johtopäätökseen on päädytty kansalaisjärjestöraportissa. Naisjärjestöjen Keskusliitto on tehnyt raportin "Tehdään tasa-arvo" yhdessä 40 kansalaisjärjestöjen kanssa. Siinä käydään läpi naisten ja tyttöjen ihmisoikeustilannetta Suomessa.
Raportti julkaistiin torstaina. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui Pekingissä edistämään naisten ja tyttöjen oikeuksia.
Yle poimi raportista viisi kohta, joissa Suomella on vielä parannettavaa:
1. Väkivalta naisia kohtaan
Jopa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista ja tytöistä on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Joka kolmannessa tapauksessa tekijä on uhrin nykyinen tai entinen kumppani.
Naisiin kohdistuva väkivalta on toistuvaa. Esimerkiksi turvakoteihin tulevista yli 15-vuotiaista asiakkaista joka viides on kärsinyt väkivallasta useita vuosia.
Suomen toiseksi yleisin henkirikos on tappo, jonka uhri on nainen ja tekijä nykyinen tai entinen kumppani.
2. Suurin köyhyysriski iäkkäillä naisilla
Köyhyyteen ajautuvat useimmiten yli 75-vuotiaat yksinasuvat naiset. Vuonna 2016 joka neljäs iäkäs nainen oli pienituloinen.
Köyhyysriski on erityisen suuri yksin asuvilla iäkkäillä naisilla, sillä matalapalkka-alat ja työurakatkokset vaikuttavat eläkkeiden suuruuteen. Työuriin on tullut katkoksia, kun naiset ovat hoitaneet lapsia kotona.
Lähes 70 prosenttia yli 65-vuotiaista pelkän perusturvan varassa elävistä on naisia. Käytännössä he saavat vain takuueläketta, jonka suuruus on 784 euroa kuukaudessa.
Pienimmillä eläkkeillä sinnittelevät jättävät rahapulan takia käymättä lääkärissä. Heille siis kasautuu myös erilaisia sairauksia.
3. Määräaikaiset työt ja nollatuntisopimukset
Naiset tekevät yhä miehiä enemmän osa- ja määräaikaista työtä, usein vastentahtoisesti. Vuonna 2017 joka viides nainen teki osa-aikatyötä, kun miehillä osuus oli joka kymmenes.
Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien ansiot ovat pääsääntöisesti matalampia kuin vakituisilla työntekijöillä.
Naisvaltaisilla aloilla työntekijöillä on raportin mukaan vähemmän tietoa seuraavista työvuoroista. Tasa-arvon näkökulmasta pirstalaiset työsuhteet vaikeuttavat työn ja perheen yhteensovittamista.
4. Rasistinen häirintä
Suomeen muuttaneet naiset kokevat monenlaista syrjintää. Vuonna 2017 julkaistun Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskevan toisen kyselytutkimuksen mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista.
Afrikkalaistaustaisista naisista lähes puolet on kokenut syrjintää viiden viime vuoden aikana. Tekijät ovat usein uhrille tuntemattomia. Häirintä voi olla esimerkiksi nimittelyä tai huutelua.
Syrjintä voi näkyä myös viranomaisten toiminnassa. Maahanmuuttajanaisia ohjataan automaattisesti hoiva-aloille ilman, että heidän toiveensa tai kykynsä huomioidaan.
5. Syöpien ennaltaehkäisy
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, joka aloitti mammografiaseulonnat. Suomessa suuret ikäluokat ovat siirtyneet rintasyövän riski-ikään.
Seulonnat koskevat kuitenkin yhä vain 50−69-vuotiaita naisia, mutta seulontaikärajaa pitäisi raportin mukaan nostaa 74 ikävuoteen.
Yli puolet rintasyövistä havaitaan kuitenkin rintasyöpäseulontojen ulkopuolella. Omatarkkailu on raportin mukaan ottanut 25 viime vuoden aikana takapakkia.
Se, miten asiakasta opastetaan tutkimaan rintojaan, riippuu pitkälti siitä, missä päin Suomea asiakas sattuu asumaan ja kenen vastaanotolle hän menee.