Hyppää sisältöön

Kuopion koulusurma: ainakin näihin 4 kysymykseen haetaan nyt vastauksia

Viranomaiset selvittävät nyt kiivaasti Kuopion tragedian taustoja. Kokosimme tähän juttuun avoinna olevia kysymyksiä.

Kauppakeskus Hermani
Kuva: Hannu Rainamo / Lehtikuva
Ville Laakso

Kuopiossa tehtiin tiistaina väkivallanteko, jossa kuoli yksi ihminen ja 10 loukkaantui. Teko tapahtui kauppakeskus Hermanissa sijaitsevan Savon ammattiopiston tiloissa.

Poliisi piti iltapäivällä tiedotustilaisuuden, jossa tapahtuneen taustoja avattiin. Ainakin näihin kysymyksiin haetaan kuitenkin vielä vastauksia.

1. Motiivi

Poliisilla ei vielä tiistaina ollut kertoa mitään hyökkääjän motiivista. Epäillyn ei ainakaan toistaiseksi tiedetä jättäneen jälkeensä viestejä tai esimerkiksi somepostauksia, joiden perusteella teon taustoja voitaisiin selvittää.

Epäiltyä ei ole voitu myöskään vielä puhuttaa. Poliisi käytti ampuma-asetta kiinnioton yhteydessä, ja epäilty loukkaantui vakavasti. Hänet on leikattu tiistaina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja siirretty sitten tehohoitoon.

Isku tapahtui Savon ammattiopiston toimipisteessä. Poliisi kertoo epäillyn olevan syntyperäinen Suomen kansalainen. Hän on vuonna 1994 syntynyt mies, joka oli kyseisen koulun oppilas. Hänellä ei poliisin tietojen mukaan ole aiempaa rikostaustaa.

Kuopion yliopistollisesta sairaalastakerrotaan, että surmansa saanut uhri ja seitsemän loukkaantuneista on naisia. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, että hyökkääjä olisi erikseen valinnut naisia uhreikseen. Myöskään kohteeksi joutuneen luokan sukupuolijaosta ei ole toistaiseksi tietoa.

Poliisi on tehnyt kotietsinnän epäillyn kotiin ja sieltä on takavarikoitu muun muassa hänen tietoteknisiä laitteitaan. Teon motiivista voidaan saada lisätietoja, kun polisi on tutustunut niiden sisältöön.

2. Pitkän suunnittelun tulos?

Epäillyn aseistus kertoo siitä, että hyökkäys on vaatinut ainakin jonkin verran valmistautumista.

Hän käytti teossa pääasiallisesti suurta teräasetta, poliisin mukaan eräänlaista sapelia. Epäillyllä oli kuitenkin mukanaan myös ampuma-ase, josta ei ole toistaiseksi tietoa, käytettiinkö sitä veriteoissa.

Poliisi ei kommentoinut, oliko ase luvallinen ja jos oli, harrastiko epäilty esimerksi ammuntaa ja kuinka pitkään hänellä on aselupa ollut.

Lisäksi epäilty sytytti paloja koulun tilossa. Poliisin tekemässä kotietsinnässä epäillyn kotoa löytyi polttopullojen valmistamiseen liittyvää tarpeistoa. Rikosylikomisario Mikko Lyytinen sanoikin tiedotustilaisuudessa, että poliisi katsoo epäillyn rakennelleen harkitusti ja etukäteen palon sytyttämiseen liittyviä välineitä.

3. Lopulliset rikosnimikkeet

Tekijää epäillään poliisin mukaan tällä hetkellä murhasta ja useista muista väkivaltarikoksista.

Poliisi muistuttaa, että rikosnimikkeet tarkentuvat tutkinnan edetessä.

Vaikka syytteet ovat todennäköisesti joka tapauksessa raskaat, varsinaiset rikosnimikkeet määräytyvät muun muassa sen mukaan, kuinka suunnitelmallinen teko on ollut, ja oliko tekijän motiivina henkilöiden väliset väliset riidat vai esimerkiksi joitain ideologisia syitä.

Terrorismirikoksesta poliisi ei ole ainakaan toistaiseksi puhunut. Vaikka uhrit olisivat satunnaisia ja suunniteltu tuho laajaakin, kyseessä ei välttämättä ole rikoslaissa määritelty terrorismi, tarkemmin sanottuna "terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos". Se saattaisi tulla kyseeseen (siirryt toiseen palveluun), jos käy ilmi, että teon taustalla on ollut pyrkimys vaikuttaa yleisemmällä tasolla yhteiskunnan asenteisiin, päätöksentekoon tai muuhun toimintaan.

4. Ottiko tekijä oppia aiemmista koulusurmista?

Veriteossa on joitain samankaltaisuuksia aiemmin nähtyjen koulusurmien kanssa.

Epäilty iski omaan oppilaitokseensa ja tekoa on valmisteltu ainakin jonkin aikaa. Poliisi pitää iskua yhden tekijän tekemänä, kuten useissa aiemmissa koulusurmissa.

Myös tulipaloja on sytytetty tai yritetty sytyttää aiemmissa iskuissa, muun muassa Jokelan ja Kauhajoen ampumistapauksissa.

Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella epäillyllä ei myöskään ollut aikeita antautua, vaan hänen kerrotaan käyneen aseistautuneiden poliisien kimppuun ja poliisin joutuneen avaamaan tulen hätävarjelutilanteessa.

Myös miekka on nähty aseena aiemmin Trollhättanin koulusurmassa (siirryt toiseen palveluun) Ruotsissa vuonna 2015. Tuolloin kyseessä oli viharikos.

Poliisi ei ole kuitenkaan ole kertonut Kuopion koulusurman epäillyn vaikutteista tai ihailun kohteista mitään. Epäillyn ei toistaiseksi tiedetä myöskään julkaisseen viestiä tai manifestia, toisin kuin monissa aiemmissa kouluampumisissa.

Lue myös:

Kuopion kouluhyökkäyksessä käytettiin teräasetta, 10 loukkaantunut ja 1 kuollut, 1 loukkaantuneista on poliisi – Yle seuraa hetki hetkeltä

Nämä 7 asiaa tiedämme nyt Kuopion kouluhyökkäyksestä: 10 loukkaantui ja yksi kuoli, kun miesopiskelija hyökkäsi sapelin kaltaisella aseella

Osa ammattikouluista varautuu turvallisuusuhkiin: "Valvonta sisäänkäynneillä lisääntyy"

Sisäministeri Maria Ohisalo: Kuopion tapaus on erittäin poikkeuksellinen – "Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista"

Traumapsykologi Kuopion kouluhyökkäyksestä: "Nuorille tarvitaan nyt nopeasti apua, ei pelkkää juttelua ja keskustelua"

Suosittelemme sinulle