Metsäyhtiö UPM:n sellutehdasinvestointi Uruguayssa ei kerää tutkijoilta pelkästään kiitosta. Jättihankkeen kaikkien vaikutusten pohdinta on hyvin monimutkaista.
Nämä olivat pääviestit Helsingin yliopiston torstaina järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jota veti maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Läsnä olivat kaikki merkittävät tahot: UPM itse, suomalaisia tutkijoita ja uruguaylaisia keskustelijoita.
Esiin nousi kolme keskeistä kysymystä: mitkä ovat uuden sellutehtaan ympäristövaikutukset Uruguayssa, paljonko hanke hyödyttää Uruguayta ja miten uusi sellutehdas sopii 2020-luvun muuttuvaan aikaan?
Ympäristövaikutukset
Tehdas rakennetaan Uruguayn merkittävimmän joen Rio Negron varrelle maan keskiosiin.
Paikallisten yksi suuri huoli on liittynyt Rio Negron kuormitukseen. Sellutehdas käyttää runsaasti vettä ja palauttaa prosessista jäljelle jääneen veden vesistöön.
– Käytämme noin prosentin joen keskivirtaamasta, ja palautamme 80 prosenttia käyttämästämme vedestä ekosysteemiin täysin puhdistettuna. Vedelle ei aiheudu ongelmia, UPM:n sidosryhmäsuhdejohtajiin kuuluva Saara Tahvanainen sanoo.
Vesihuolet liittyvät suoraan myös eukalyptusplantaaseihin. Plantaaseja on perustettu ja perustetaan Uruguayhin lisää, jotta tehtaalle saadaan sen päivästä toiseen tarvitsemat puut.
Selluteollisuutta pitkään seurannut ja aiheesta kirjoja kirjoittanut tutkiva toimittaja Victor Bacchetta on kriittinen.
– Uruguayn ekosysteemi on valtaosin ruohotasankoa, ja kun sille istutetaan isoja plantaaseja, veden määrä vähenee. Lisäksi plantaasit sitovat tutkimusten mukaan vähemmän hiiltä kuin luonnontilaiset ruohomaat, Bacchetta sanoo.
Bacchetta pelkää, että jo valmiiksi saastunut Rio Negro kärsii tehtaasta.
UPM:n mukaan uudet plantaasit perustetaan Uruguayn hallinnon osoittamille maille ja koostuvat lähinnä entisistä laidunmaista ja karjarancheista, eli eivät ole luonnontilaisia ruohotasankoja.
Hyödyt Uruguaylle
Uruguayn hallinto on tehnyt määrätietoisesti työtä saadakseen UPM:n investoinnin itselleen. Presidentti Tabaré Vázquez on tukenut hanketta voimakkaasti, ja halusi sen varmistuvan ennen tämän syksyn presidentinvaaleja.
Tehtaan on arvioitu työllistävän rakentamisaikana enimmillään 5 000–6 000 henkeä, ja tuovan valmistuttuaan välillisesti työtä puunhankinta-, logistiikka- ja paikallistalousketjussa jopa 8 000–10 000:lle. Itse tehdas työllistää valmiina 500 henkeä.
Investointi on Uruguayn historian suurin, ja valtio on antanut UPM:lle sen vastineeksi vapauden yhtiöverosta.
– Puheet 10 000 työpaikasta ovat liioittelua, ja nyt vaalien alla hallinto on puhunut jo 15 000 työpaikasta. Uskon, että tehdas on Uruguaylle päin vastoin huonoa bisnestä, Bacchetta sanoo.
Hän pohjaa kritiikkinsä siihen, että suurin hyöty valuu UPM:lle. Hänen mukaansa viralliset luvut näyttävät, että Uruguay käyttää infrastruktuurin parantamiseen ja muihin toimiin lopulta runsaat neljä miljardia euroa ja UPM vajaat kolme miljardia euroa.
UPM tyrmää kritiikin. Sen mukaan laskelmat 10 000 työpaikasta pohjautuvat ulkopuolisen konsultin laskelmiin, eivät yhtiön omiin arvioihin. Lisäksi tehtaan on laskettu tuovan Uruguayn bruttokansantuotteeseen kahden prosentin lisäyksen.
– Niin Montevideon sataman muuttaminen syväsatamaksi kuin uusi raideyhteys Montevideosta tehtaalle hyödyttävät koko Uruguayn teollisuutta, ei vain UPM:ää, Tahvanainen sanoo.
Osa kritiikistä on kohdistunut siihen, että plantaasit tarjoavat hyvin vähän työpaikkoja verrattuna perinteiseen maatalouteen. Toisaalta Uruguay on pitkälle kaupungistunut valtio, jossa 95 prosenttia kansasta asuu kaupungeissa ja työpaikkoja kaupunkien ulkopuolella on ylipäätään vähän.
Tilaisuudessa kysyttiin myös, miksi UPM haluaa rakentaa tehtaan Uruguayhin eikä Suomeen. UPM vältteli tilaisuudessa sanomasta suoraan sitä, että hankkeen arvioidaan olevan sille hyvin kannattava erityisesti halvan raaka-aineen vuoksi.
Itse tehtaan hinta olisi UPM:n mukaan maasta riippumatta melko sama. Myöskään työvoimakustannukset eivät eroa toisistaan merkittävästi, vahvistaa myös Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.
– Työvoimakulut ovat meidän arviomme mukaan kahdeksan prosenttia riippumatta siitä, toimiiko Uruguayssa vai Suomessa. Uruguayssa pitää sijoittaa palkkojen lisäksi muun muassa koulutukseen, joka Suomessa hoituu verorahoilla. Kannattavuus tulee muusta kuin työvoimasta, Ronkainen sanoo.
Isoin kysymys: miten hanke sopii 2020-luvulle?
Ehkä isoimmaksi kysymykseksi nousee, miten metsänkäyttöön ja kulutuksen kasvuun nojaavan teollisuudenalan laajennus solahtaa 2020-luvulle, keskelle ilmastonmuutoksen torjuntaa ja talouden rakennemuutosta.
– Tilanne on muuttunut. Nyt pitää pohtia miten ja millaisiin tarkoituksiin maata käytetään. Ajatellaan, että plantaasipuut ovat hiilinieluja, mutta itse asiassa tutkimukset osoittavat että luonnontilainen maaperä sitoo paljon hiiltä ja plantaasitalous lisää hiilipäästöjä, sanoo kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger Helsingin yliopistosta.
Krögerin mukaan maata pitäisi käyttää pikemmin ruoantuotantoon kuin aasialaista pikakulutusta tukevien tuotteiden valmistukseen.
Koko elämäntyyli on ratkaisevin kysymys, sanovat myös Hanken-kauppakorkeakoulun väitöskirjatutkija Maria Ehrström-Fuentes ja Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta.
– Meidän täytyy alkaa ymmärtää paikkamme tässä maailmassa eri tavalla, Ehrström-Fuentes sanoo.
UPM katsoo asiaa talouden näkökulmasta ja tilastopohjaisesti. Sellunkulutus kasvaa, koska erityisesti Aasia kuluttaa enemmän pehmopapereja ja pakkausmateriaalia. Jos investointi olisi kannattamaton, UPM ei olisi tehnyt sitä.
– Ennusteiden mukaan keskiluokkaan on nousemassa kaksi miljardia ihmistä lisää. Ehkä meidän pitää ensin luovuttaa hiukan omasta elintasostamme ennen kuin voimme sanoa nousijoille, ettei teidän elintasonne saa nousta, UPM:n Tahvanainen sanoo.
Tehdas alkaa pian nousta
Uuden tehtaan pohjatyöt ovat Uruguayssa täydessä vauhdissa.
Maapohjaa muokataan rakentamiselle sopivaksi, rakennuspaikalle rakennetaan tietä isoille koneille ja tuhansille työntekijöille, ja lisäksi rakentajien parakkikylän rakentaminen on aloitettu.
Varsinaiset rakennustyöt alkavat ensi vuonna, ja niiden on määrä kestää runsaat kaksi vuotta. Huippuvaiheessa rakentaminen työllistää lähes 6 000 ihmistä, kertoo UPM:n selluliiketoiminnan sidosryhmäsuhdejohtaja Sari Hörkkö.
Uruguayn hallinnon mukaan noin kolme neljäsosaa työntekijöistä on uruguaylaisia, ja loput tulevat ulkomailta. Rakentamisvaiheessa on mukana muutamia kymmeniä suomalaisia asiantuntijoita.
Hankkeen julkinen vastustus on ollut toistaiseksi melko vähäistä. Syyskuun alussa pääkaupunki Montevideossa järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui paikallisten medialähteiden mukaan muutamia kymmeniä ihmisiä.