Ilmastopaneeli: Ilmastotavoitteita pitää kiristää entisestään – vuoden 2035 tavoite vaatii vähentämistahdin triplaamista ja isoja metsänieluja

Suomen maailmallakin rummuttamat ilmastotavoitteet vaativat päästöleikkausten kiristämistä.

Suomen ilmastopolitiikkaa arvioivan paneelin mukaan hallituksen tavoite tarkoittaa sitä, että päästöjä pitää leikata vuoteen 2035 mennessä noin 70 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on ilmoittanut, että päästötalkoot etenevät hyvin vuotta 2030 kohden. Hallitus ei ole sen sijaan kertonut, mitä julkilausuttu hiilineutraalisuustavoite tarkoittaa muun muassa päästöleikkausten suuruuden suhteen.

Suomi on sitoutunut julkisesti EU:n 45 prosentin päästöleikkauksiin vuoteen 2030 mennessä. Tätä ollaan parhaillaan tiukentamassa Suomen johdolla vielä loppuvuoden aikana. Sen lisäksi EU ja Suomi ovat sitoutuneet vähintään 80 prosentin leikkauksiin vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastopaneeli näyttää nyt hallitukselle yhden polun, jolla hiilineutraaliuteen päästään. Se tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että kaikkia jo ilmoitettuja 2030- toimia pitää tiukentaa ja nopeuttaa. Ainoastaan vaikeiden teollisuusprosessien ja maatalouden osalta vähennykset ovat maltillisempia.

Tässä ovat paneelin merkittävimmät vähennyskeinot ja tavoitteet:

Sähkön ja lämmön saanti pitää ilmastopaneelin mukaan hoitaa entistä enemmän biovoimalla. Vuoteen 2040 mennessä sähkön tuotanto biovoimalla lisääntyy 60 prosentilla ja ilmastopäästöt sähkön ja kaukolämmön tuotannossa tippuvat nykyisestä yli 80 prosenttia ja jatkavat vähenemistään lähes päästöttömäksi 2040 mennessä.

Samana aikana sähkön tuotanto lisääntyy noin viidenneksellä, mikä käytännössä tarkoittaa Olkiluoto 3:n käyttöönottoa mahdollisesti ensi vuoden aikana. Paneelin päästöpolkuun ei ole laskettu mukaan uutta ydinvoimaa Loviisan korvausinvestointien lisäksi. Lisäsähköä syntyy paneelin mukaan merkittävästi lisää tuulivoimasta, mutta jonkin verran 2030-luvulla myös auringosta.

Turpeen osalta paneeli linjaa, että sen energiankäyttö loppuu vuonna 2035, mutta turpeen korjuu turvemailta loppuu jo vuodesta 2031 alkaen. Hallituksen linjaus on ollut, että turpeen käyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä, mutta varsinaisesta luopumisesta ei Rinteen hallitus ole vielä puhunut.

.

Avaa kuvien katselu

Älykkäiden sähkö- ja lämpöverkkojen sekä sähkön varastoinnin pitäisi tavoitteen mukaan olla laajassa käytössä jo noin kymmenessä vuodessa.

Toisin kuin nyt, Suomi olisi 30-luvulla omavarainen sähkön suhteen, eikä tuonti ylitä vientiä.

Paneeli on käyttänyt laskelmissaan VTT:n mallinnusta energia-alan kehityksestä. Energiateollisuus on itse puhunut mahdollisuudesta pyrkiä lähes päästöttömäksi 30-luvun lopulla. Tutkijoiden laskelmissa teollisuuden päästöt ovat kahdenkymmenen vuoden kuluttua noin 10 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä, kun ne nyt ovat noin kolmanneksen.

Ilmastopolitiikan asiantuntijat arvioivat, että lähes kaikki tarvittavat liikenteen päästövähennykset tulevat, kun autokanta sähköistyy, autojen tarvitsema energian tarve vähenee ja polttoaineet ovat pitkälti uusiutuvia. Tavoitteiden saavuttamiseksi sähköistämistä pitää vauhdittaa ja saada vuoteen 2030 mennessä täyssähköautoja markkinoille niin, että uudet autot käyvät pitkälti sähköllä ja osittain kaasulla.

Paneeli arvioi, että joukkoliikenteen käytön lisääntyminen, liikkumisen keskittyminen enemmän lähialueilla ja kilometriveron käyttö vähentävät päästöjä arviolta noin neljänneksen vuonna 2030.

Paneeli arvioi myös, että kotimaan liikenteen noin lähes 70 prosentin päästöleikkaustavoite toteutuu vuoteen 2030 mennessä. Tämä siitä huolimatta, että ajoneuvojen käytön ennakoidaan kasvavan yli kymmenellä prosentilla samaan aikaan.

Paneeli vaatii liikenteessä muun muassa näitä asioita:

Paneeli ennustaa, että käytössä olevien autojen määrä ei enää jatka kasvuaan, vaan tasaantuu noin 2,7 miljoonaan autoon.

Lähes kaikki liikenteen päästöt tulevat tieliikenteen päästöjen laskusta. Henkilöautojen päästöjen lasku vastaa tästä leijonan osaa.

Päästövähennyksien jälkeenkin kotimaan liikenteen osuus pysyy noin viidenneksessä kokonaispäästöistä vuoteen 2040 mennessä.

Jotta hallituksen hiilineutraaliustavoite voi ylipäätänsä toteutua, Suomella pitää olla hiiltä käyttäviä nieluja, käytännössä metsää. Vuoden 2035 tavoite vaatii, että nielu on vähintään yhtä suuri kuin jäljellä olevat päästöt.

Ilmastopaneelin arvion mukaan nielujen tulevaa kokoa on vaikea ennustaa. Paneelin arvion mukaan hiilineutraalisuustavoite vaatii päästöjen leikkausten lisäksi metsänielujen kasvattamista. Nielujen menettämisen riskin takia hakkuita ei voi juurikaan voida kasvattaa viime vuoden huipputasosta, vaan niiden pitää laskelmien mukaan jäädä lähes ennalleen 77 miljoonaan kuutioon seuraaviksi viideksi vuodeksi.

Paneelin arvion mukaan hakkuita voidaan kasvattaa muutamilla miljoonilla kuutiolla viisivuotiskaudella. Metsien käytön tulevaan tasoon saadaan mahdollisesti lisäselvyyttä lähiaikoina, kun metsien vaikutuksista ilmastopäästöjen laskentaan saadaan tarkempi kuva. Sitä ennen paneeli haluaa olla varovainen ja minimoida metsien nielujen pitkäaikaiset menetykset.

Viiden vuoden jälkeen hakkuita voi lisätä 82 miljoonaan kuutioon.

Paneelin molemmat laskentaluvut ovat useita miljoonia kuutioita alle sen, mitä Suomen metsäpolitiikkaa on linjattu ja hahmoteltu kansallisessa metsästrategiassa. Myös uudet metsätalouden investoinnit ovat lisäämässä puun käyttöä. Tämän vuoden hakkuukertymä ei luultavasti yllä viime vuoden ennätyslukemiin, mikä hiilinielujen kannalta voi sallia jonkin verran lisähakkuita lähivuosina. Paneelin mukaan metsä- ja maaperän nieluja pitää kasvatta joka tapauksessa aina vuoteen 2040. Paneeli on mitoittanut nielut päästövähennystavoitteen mukaan. Paneelin laskelmissa nieluja kasvatetaan historiallisen suuriksi vuoteen 2040 mennessä.

Paneeli olettaa, että niin sanotulla LULUCF-sektorilla, johon nielut kuuluvat, toteutetaan myös esimerkiksi maatalouden hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä. Tämä tarkoittaa muun muassa turvemaiden raivauskieltoa viljelyskäyttöön vuodesta 2025 alkaen ja suopeltojen viljelyn muuttamista sekä metsittämistä.

Ilmastopaneelin työssä ei ole huomioitu päästöpolkujen kustannustehokkuutta eikä toimien oikeudenmukaisuutta. Pääministeri Rinteen hallitus on korostanut tekevänsä ilmastotyötä myös niin, että niiden vaikutukset eri ihmisryhmille huomioidaan.

Laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollisia tulevia teknisiä ratkaisuja esimerkiksi raskaan teollisuuden päästöjen vähentämiseksi. Myös todelliset päästövähennykset voivat poiketa paneelin päästövähennyspolun keinoista.

Suomi voi paneelin arvioin mukaan päästä jo selvästi ennen vuotta 2040 yli 80 prosentin vähennyksiin, jos esimerkiksi kaavaillut hiilen talteenottotekniikat tulevat kannattaviksi. Silloin nielut olisivat selvästi suuremmat kuin päästöt. Paneeli kuitenkin muistuttaa, että metsien hiilinielujen kehitykseen liittyy paljon epävarmuuksia ja Suomen tavoite on päästää vähemmän kuin hiiltä otetaan talteen.

04.10.2019 klo 15.57 Jutun otsikko ja varsinaista tekstiä on muutettu. Paneeli ei varsinaisesti ennakoi hakkuiden jäädyttämistä. Hakkuita voi paneelin mukaan mahdollisesti kasvattaa seuraavan viiden vuoden aikana muutamilla miljoonilla kuutioilla viime vuoden ennätystasosta.

Lue myös:

Asiantuntijat budjettiesityksen ilmastosatsauksista: Tehokkain toimi jäi uupumaan, kun turpeen verotukea ei poistettu

Maatalous voi olla kohta pahempi saastuttaja kuin koko energia-ala – Selvitys: Ilmastonmuutoksen torjunta laskee energian tuotannon päästöjä rajusti

Ministeriön työryhmä ehdottaa: uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynti pitäisi lopettaa vuonna 2035