Muutama vuosi sitten Facebookin perustaja Mark Zuckerberg tapasi Snapchat-palvelun perustajan Evan Spiegelin ja Foursquaren perustajan Dennis Crowleyn.
Molemmissa tapaamisissa Zuckerberg esitti uhkavaatimuksen: Joko miehet myisivät yhtiönsä tarjotulla summalla – tai sitten Facebook ajaisi kilpailijansa vaikeuksiin.
Näistä tapaamisista kertoi arvostettu talouslehti Wall Street Journal viime viikolla. Lehti perusti tietonsa "keskusteluista perillä oleviin lähteisiin".
Uhkailu ei auttanut. Snap tai Foursquare eivät olleet kaupan – ja Facebook toteutti uhkauksensa.
Wall Street Journalin lähteiden mukaan Facebook blokkasi Spachatiin viittavia linkkejä omissa palveluissaan ja esti kilpailijapalvelun sisältöjen "trendaamisen" omassa Instagram-palvelussaan. Somejätti kopioi myös kilpailijansa ydintoiminnallisuuksia, esimerkiksi Facebookin ja Instagramin Story-toiminnallisuudet olivat kuin suora kopio Snapchatin vastaavasta.
Snap ei antanut tätä anteeksi, ja yhtiössä ryhdyttiin kirjaamaan tapahtumia muistiin. Facebookin kilpailutaktiikkaa kuvaava tietopaketti sai lempinimen, jonka ainakin kaikki Harry Potter -fanit tunnistavat:
“Voldemort-projekti”.
Tällä hetkellä Yhdysvaltain viranomaiset kyselevät kymmeniltä yrityksiltä tietoja Facebookin aggressiivisista toimenpiteistä. Snapin kokoamasta Voldemort-aineistosta saattaa tulla Facebookille ongelma.
Vakoiluohjelma paljasti uhkaajat?
Toinen esimerkki Facebookin taktiikasta on viestipalvelu WhatsAppin osto vuonna 2014. Siitä ei ole tietoa, millaisessa hengessä nuo neuvottelut käytiin, mutta Facebook maksoi viestisovelluksesta peräti 17 miljardia euroa.
Summa oli monen mielestä posketon – WhatsAppia ei juuri tunnettu Yhdysvalloissa, eikä yhtiö ollut mikään rahasampo. Facebook saattoi kuitenkin tietää enemmän kuin muut.
Yhtiö oli hiljattain ostanut israelilaisen tietoturvasovellus Onavon. Lehtitietojen mukaan salaustuote oli siinä mielessä erikoinen, että se antoi Facebookille mahdollisuuden seurata kännykänkäyttäjien toimintaa.
Onavon avulla Facebook huomasi, että WhatsApp oli käyttäjille paljon tärkeämpi kuin sen oma viestintäsovellus Messenger. Buzzfeed-palvelussa julkaistun uutisen mukaan juuri Onavon antamat tiedot kertoivat Facebookille, että ennen pitkää WhatsAppista muodostuisi uhkaaja.
Yhtiö oli saatava hallintaan lähes lähes hinnalla millä hyvänsä.
Facebookin edustajien mukaan Onavo ei poikennut muista markkinatutkimuksen työkaluista.
Harhaanjohtavia lausuntoja
WhatsApp-kaupan jälkeen eurooppalaiset viranomaiset olivat huolissaan siitä, että käyttäjien tiedot olivat päätymässä yhä harvempiin käsiin. Facebook kuitenkin kertoi, ettei WhatsAppin ja Facebookin tietojen yhdistäminen olisi edes teknisesti mahdollista.
Pari vuotta myöhemmin se osoittautui sangen mahdolliseksi ja Facebook ryhtyi hankkeeseen. Euroopan komissio totesi Facebookin syyllistyneen viranomaisten harhaanjohtamiseen ja antoi sadan miljoonan euron sakot.
Se oli pieni summa. Heinäkuussa 2019 Yhdysvaltain kilpailuviranomaiset määräsivät Facebookille viiden miljardin dollarin sakot. Yhtiön tulkittiin rikkoneen sille vuonna 2012 annettua käskyä asiakkaidensa yksityisyyden suojelusta. Tutkinta liittyi mm. Cambridge Analytica -skandaaliin, joka paljasti mittavat puutteet yhtiön toimintatavoissa.
Viiden miljardin euron sakko on paljon rahaa, mutta sekin vielä pieni summa Facebookin tienisteihin verrattuna. Viime vuonna yhtiön nettotulos oli 20 miljardia euroa.
Tästä kaikesta syntyy ikävä kuva. Facebook "vakoilee" kännykänkäyttäjiä ja raivaa kilpailijat ennen kuin niistä tulee uhkaajia – jos omistajat eivät taivu myymään, se kopioi tuotteet. Siinä sivussa yhtiö puhui viranomaisille puolitotuuksia eikä ole pitänyt huolta käyttäjiensä henkilökohtaisista tiedoista.
Google ei jätä kilpailijoille menestymisen mahdollisuutta
Hakukone Google on tärkein oppaamme internetin tietotulvassa. Samalla sen hakualgoritmien muutokset nostavat yrityksiä menestykseen tai pudottavat niitä unohdukseen.
Voiko Googleen luottaa?
Vuonna 2017 Euroopan kilpailuviranomaiset totesivat yhtiön suosineen omaa hintavertailupalveluaan.
– Google on hyödyntänyt hakukoneensa määräävää markkina-asemaa ja parantanut vilpillisesti oman hintavertailupalvelunsa sijoitusta, EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager totesi.
Googlen algoritmeissa käytettiin komission mukaan kriteerejä, joiden vuoksi kilpailevat hintavertailupalvelut eivät menestyneet hakutuloksissa. Ensimmäinen Googlen kanssa kilpaileva hintavertailupalvelu löytyi keskimäärin vasta neljänneltä sivulta. Google Shopping -palveluun ei sovellettu samoja kriteerejä.
Google sai 2,4 miljardin euron sakot. Se oli vasta alkua.
Vuonna 2018 Google sai Vestagerin joukoilta yli neljän miljardin euron sakot. Tällä kertaa syynä olivat Googlen Android-käyttöjärjestelmän sopimusehdot. Laittomana pidettiin sitä, että:
- Google oli vaatinut kännykkävalmistajia asentamaan puhelimiin sen hakukoneen ja selaimen.
- Google oli maksanut puhelinvalmistajille ja operaattoreille siitä, että ne eivät asenna muita hakukoneita.
- Google oli sulkenut sovelluskaupastaan valmistajat, jotka myyvät laitteissaan virallisen Androidin lisäksi muokattuja versioita siitä.
Android on periaatteessa avoimen lähdekoodin tuote, mutta Google pyrki komission mukaan estämään kilpailijoiden ilmaantumisen.
Tänä vuonna Googlelle on saanut Euroopan viranomaisilta puolentoista miljardin euron sakot, koska se oli syyllistynyt väärinkäytöksiin verkkomainonnassa. Google oli komission mukaan asettanut julkaisijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin lausekkeita, jotka rajoittivat kilpailjoiden mainoksien näyttämistä.
Tänä vuonna sakkoja on tullut Yhdysvalloista. Google sai syyskuussa yli 150 miljoonan dollarin sakot, koska se keräsi Youtube-palvelussaan alaikäisten käyttäjien henkilötietoja ilman vanhempien suostumusta.
Google tekee tänä vuonna yli 30 miljardin euron tuloksen. Yhtiön markkina-arvo on noin 800 miljardia euroa. Noihin lukuihin verrattuna muutaman miljardin euron sakko on vielä pieni kiusa.
Saattaa jopa olla, että sakot kannattaa maksaa, jos sillä varmistaa markkinajohtajuuden.
Kaikkihan Applea rakastavat, vai kuinka?
Jos avasit viisi vuotta sitten Applen sovelluskaupan ja kirjoitit hakusanaksi “music”, tuloslistauksen kärjessä oli Spotify.
Keväällä 2016 hakutuloslistan kärjessä oli Applen juuri julkaisema Apple Music-palvelu. Spotify oli pudonnut hakutuloksissa sijalle neljä.
Kun pikakelataan syksyyn 2018, hakutuloslistauksen kärjessä olivat Apple Music, GarageBand, iTunes Remote, Music Memos, Logic Remote, iTunes Store, iMovie ja Clips. Kaikki Applen omia sovelluksia.
Spotify oli kaukana takana, sijalla 23.
Yllä olevat tiedot perustuvat New York Timesin syyskuussa julkaisemaan artikkeliin. Myös Wall Street Journal on havainnut, että Apple on omassa sovelluskaupassaan ylivoimainen.
Yle on kirjoittanut jo useammankin artikkelin siitä, että Googlen, Facebookin, Amazonin ja Applen kaltaiset teknologiajät saattavat olla jo liian ylivoimaisia. Moni lukija on kommentoinut, että Apple ei kuulu tähän joukkoon.
Applella ei ole hakukonetta, eikä se rakenna mainosimperiumia, hamstraa käyttäjätietoja tai lisensioi käyttöjärjestelmiään. Applella on kuitenkin sovelluskauppa, jossa ostetaan sovelluksia yli 50 miljardilla dollarilla vuosittain.
Samalla kun iPhone-puhelinten myynti on ollut hiipumaan päin, menestyminen sovelluksissa ja palveluissa on Applelle entistä tärkeämpää. Ja Applen kanssa on viheliäistä kilpailla Applen omassa sovellukaupassa.
Omassa sovelluskaupassaan Apple on ylivoimainen. Kuten edellä kuvasimme, EU mätkäytti taannoin Googlelle miljardisakot siitä, että sen hakukone suosi yhtiön omia tuotteita.
Asiantuntijat hämmästelevät nyt New York Timesin artikkelissa, miksi kilpailevat sovellukset, jotka voittavat käyttäjäarvioissa ja latausmäärissä, sijoittuvat hakutuloksissa Applen omia sovelluksia huonommin Applen johtajat vakuuttavat, että yhtiö ei säädä algoritmejaan suosimaan sen omia tuotteita.
Sittemmin hakutoimintoa on muutettu. New York Timesin mukaan hakusana “TV” nostaa listakärkeen enää kaksi Applen omaa sovellusta entisten neljän sovellusten sijaan.
Spotifykin mahtuu jälleen New York Timesin mukaan kärkiviisikkoon. Kärjessä jatkavat yhä iTunes sekä Apple Music.
Apple voittaa silloinkin kun se häviää
Applen kilpailijoita harmittaa, että ne joutuvat maksamaan Applelle AppStore-myynnistä 30 prosentin palkkion. Spotifyn perustaja Daniel EK kutsuu tätä blogissaan “Apple-veroksi”.
Se antaa Ekin mukaan kilpailuedun Applen omalle musiikkipalvelulle.
Apple vastasi blogipostaukseen voimakkaasti. Yhtiön mukaan Spotify saa kiittää menestyksestään paljolti Applen sovelluskauppaa, jonka kehittäminen on maksanut paljon. Apple muistutti myös, että 30 prosentin osuus palveluiden tilausmaksuista puolittuu ensimmäisen vuoden jälkeen.
Spotify ei ole ainut Applea kritisoinut sovelluskehittäjä. Taannoin, kun Apple ryhtyi tarjomaan omaa palveluaan lasten kännykänkäytön seurantaan, se ajoi ahtaalle Qustodion and Kidsloxin kaltaiset pienet kilpailijat.
Hollannin kilpailuviranomaiset ovat ottaneet Applen sovelluskaupan tutkintaansa ja heinäkuussa myös Yhdysvaltain oikeusministeriön kerrottiin ryhtyvän toimeen.
Vaikka Applella on paljon vannoutuneita ystäviä, se on lokeroitu samaan ryhmään Facebookin, Googlen ja Amazonin kanssa.
Amazonin tekoäly suosii "pirkkaa"
Neljäs viranomaisten hampaisiin joutunut jätti on Amazon. Yhtiö aloitti verkkokaupasta, tänään se on maailman suurin palvelinkapasiteetin vuokraaja, suuri ruokakauppaketju, viihdeyhtiö ja logistiikkajätti.
Amazonin tapauksessa viranomaisia huolettaa ennen kaikkea se, suosiiko Amazon kaupassaan omia merkkejään muiden kustannuksella.
The Wall Street Journal kertoi syyskuussa, että Amazon on säätänyt tuotehakua tavalla, joka varmistaa sille suuremmat voitot. Amazon on kiistänyt lehden julkaisemat tiedot.
New York Times ihmeteli Amazonin tekoäly Alexaa. Kun kuluttajalta pääsivät sormipatterit loppumaan, verkkokauppiaan tekoäly tarjosi aina yhtiön omaa tuotemerkkiä, .
Tässä vaiheessa lukija lienee oivaltanut, että määräävän markkina-aseman väärinkäytön tutkinnassa kyse tuntuu olevan usein enemmän tai vähemmän samasta asiasta. Kun jättiläinen hallitsee johtavaa kauppapaikkaa, hakukonetta tai muuta alustatuotetta, se saattaa saada ylivoimaisen kilpailuedun toimiessaan itse tuolla alustalla.
Tällä hetkellä Amazonin toimia tutkitaan ainakin Euroopan komissiossa sekä Yhdysvaltain oikeusministeriössä ja edustajainhuoneen lakivaliokunnassa. Lisäksi Yhdysvaltain kilpailuviranomaiset haastattelevat pieniä yrittäjiä siitä, käyttääkö Amazon johtavaa markkina-asemaansa väärin.
Asiantuntijoiden mukaan tämä ennakoi laajaa tutkimusta.
Myrsky nousee, joko pelottaa?
Yhdysvalloissa republikaanit ovat suhtautuneet aina epäillen länsirannikon teknologiajätteihin. Presidentti Donald Trump tuntuu vihaavan sekä Amazonin perustaja Jeff Bezosia että koko sosiaalista mediaa, joka hänen mukaansa suosii demokraatteja.
Demokraatit taas syyttävät teknologiajättejä siitä, että Donald Trump ylipäätään on Yhdysvaltain presidentti. Sosiaalinen media on heidän mukaansa syypää kansakunnan kahtiajakautumiseen ja Venäjän vaalivaikuttamiseen.
Demokraattien presidenttiehdokkuutta havitteleva senaattori Elisabeth Warren ajaa avoimesti Facebookin ja kumppaneiden pilkkomista. Senaattori Bernie Sandersin kommentit ovat saman suuntaisia.
Teknologiajättien pilkkominen alkaa saada kannatusta myös suuren yleisön parissa. Uutispalvelu Voxin mukaan lähes kaksi kolmasosaa yhdysvaltalaisista pitää sitä hyvänä ajatuksena.
Tutkimukseen vastanneet kannattaisivat esimerkiksi Facebookin Instagram-kaupan purkamista, "mikäli se takaisi kilpailun lisääntymisen."
Peräti seitsemän kymmenestä yhdysvaltalaisesta olisi valmis pilkkomaan nettijätit, "jotta ne eivät järjestelisi hakutuloksia sen perusteella, kuinka paljon ne itse tienaavat".
Kenties kysymykset olivat johdattelevia, mutta tuuli on selvästi kääntynyt teknologiajättejä vastaan.
Ovatko ne peloissaan?
Facebookin Mark Zuckerberg valmistautuu taisteluun senaattori Warrenia ja hänen hengenheimolaisiaan vastaan.
– Elizabeth Warrenin kaltaiset ihmiset ajattelevat, että yhtiöiden pilkkominen on vastaus ongelmiin… Jos hänestä tulee presidentti, meille tulee varmasti lakitekninen haaste – mutta lyön vetoa että voitamme sen, Zuckerberg totesi yhtiön henkilöstölle.
– En halua käydä oikeutta omaa hallitustamme vastaan. Mutta lopulta, jos joku uhkaa olemassaoloamme, on astuttava kehään ja taisteltava.
Nauhoitteen Zuckerbergin puheesta julkaisi The Verge -uutispalvelu.
Lue lisää:
Digitreenit: Facebookin yksityisyysasetukset kuntoon - Kuka näkee ja mitä?