Helsinkiläiselle Sara Nurmiselle ympäristö- ja kierrätysasiat ovat aina olleet tärkeitä. Hänen mukaansa helppous on avain sana tässäkin.
–Mitä helpompaa kierrättäminen on, sen paremmin se myös toimii.
Lisämahdollisuuksia on luvassa, koska hallitus aikoo jatkossa vauhdittaa myös tekstiilijätteiden kierrätystä. Urakkaa kuitenkin riittää, sillä Suomessa kulutetaan noin 70 000 tonnia tekstiilejä vuodessa.
Suomi etenemässä EU:n asettamaa aikataulua nopeammin
Hallituksen asettama työryhmä esittää uudistukselle jopa EU:n vaatimuksia ripeämpää aikataulua. Jätelain uudistuksella pyritään kasvattamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta.
Mikäli kaavailtu uudistus toteutuu, olisi kuntien valmistauduttava tekstiilijätteen erilliskeräyksen järjestämiseen vuonna 2023. EU:n direktiivi edellyttää jäsenmailta keräyksen aloittamista vuonna 2025.
– Suomi haluaa olla kärkijoukoissa ja edetä jo pari vuotta aiemmin, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo sanoo.
Uudistus toisi aluksi kaupunkeihin alueelliset keräyspisteet, mutta jatkossa myös asuinkiinteistöihin voisi tulla omat keräyslaatikot.
– Kun saadaan tietoa tekstiilijätteen määrästä ja laadusta, sen jälkeen voidaan miettiä keräysvelvoitteen laajentamista myös kiinteistökohtaiseksi, Dahlbo toteaa.
Kiinteistöliitto: Kiinteistökohtainen keräys vaikeaa ja kallista
Kiinteistöliitto torjuu ajatuksen keräyksen laajentamisesta alueellisista keräyspisteistä kiinteistökohtaiseksi velvoitteeksi. Liiton pääekonomistin Jukka Keron mukaan kiinteistökohtaisen keräyksen järjestäminen olisi vaikeaa ja kallista.
– Alueellinen keräys voisi olla realistinen ratkaisu.
Kero sanoo, että pienissä kiinteistöissä vastaan tulisivat jo ahtaat tilat. Hän muistuttaa, että kiinteistökohtaisia laatikoita on tullut vime vuosina taloyhtiöihin kiihtyvää tahtia muun muassa lasin, muovin, metallin ja kartongin keräyksen yhteydessä.
– Yksinkertaisesti on haasteellista saada näitä keräyslaatikoita mahtumaan kiinteistöjen tiloihin.
Keroa mietityttävät myös uudistuksen tuomat lisäkustannukset asumiseen.
– Kustannuksia syntyy koko kierrätysketjuun, myös kerääjille.
Suomen tekstiiliteollisuus: Postimyyntiyrityksetkin pantava maksajiksi
Suomen tekstiili- ja muotialan edunvalvontajärjestö näkee kierrätyksen tuovan paitsi mahdollisuuksia myös vaikeuksia. Toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen sanoo alan olevan varsin myötämielinen sille, että tekstiileille löydettäisiin uusia kierrätysmahdollisuuksia.
Suomen kiirehtiminen EU:n asettamaa aikataulua nopeammin ei kuitenkaan saisi kolhia suomalaisia yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla. Auvisen mukaan olisi tärkeää tietää, minkälainen keräys- ja kierrätysjärjestelmä lopulta on tulossa eli onko suunnitelmissa kuntien vastuulla oleva järjestelmästä vai onko kyse tuottajavastuusta, jossa tekstiilien tuottajat maksavat keräyksestä- ja kierrätyksestä.
– Tulisi huolehtia, että suomalaiset yritykset ovat samalla viivalla ulkomailta postin välityksellä tuotteita Suomeen lähettävien yritysten kanssa. Jos tulee tuottajavastuullinen järjestelmä, myös näiden ulkomailta tuotteita toimittavien pitäisi olla maksamassa tällaista keräysjärjestelmää, Auvinen lataa.
Hallituksen asettaman työryhmän esitys uudistuksesta lähtenee lausuntokierrokselle jo lähiviikkoina.
Juttua korjattu 7.10. klo 11
Kiinteistöliiton pääekonomistin nimi korjattu. Pääekonomisti on Jukka Kero, ei Jari Pelkonen, kuten jutussa aiemmin mainittiin.