DOHA. Dohan MM-kilpailut saivat osakseen enemmän kritiikkiä kuin mitkään yleisurheilun arvokisat vuosiin. Puhetta riitti muun muassa kuumuudesta, ihmisoikeuksista, yleisömääristä, dopingvalvonnan puutteista ja tuomariratkaisuista.
Yle Urheilu listasi kisojen aikana ilmenneet ongelmat ja selvitti, mitä Suomen joukkueessa niistä ajateltiin. Tässä jutussa myös IAAF:n hallituksen suomalaisjäsen Antti Pihlakoski vastaa kisojen aikana kuultuun kritiikkiin.
Naisten asema Qatarissa
Ensimmäinen kohu Dohassa nousi naisten pukeutumisesta. Qatar on islamilainen maa, jossa etenkin naisten pukeutumiseen suhtaudutaan konservatiivisesti. Suomen joukkueen juoksija Sara Kuivisto puhui asiasta päivä ennen kisojen alkua.
– Miehet katsovat aika pahasti, kun juoksen shortsit jalassa, mutta eihän täällä voi juosta mikään tuulipuku päällä, Kuivisto sanoi Yle Urheilulle.
Dohassa oli kisojen aikana päivisin yli 40 astetta lämmintä. Yle Urheilun haastattelemat suomalaisurheilijat kertoivat harjoitelleensa ulkona normaaleissa treenivaatteissa shortsit jalassa. Osa heistä ei kokenut Kuiviston kuvailemia ongelmia.
Naisten asema Qatarissa nousi puheenaiheeksi heti kisojen alussa. Suurin osa Suomen joukkueen naisurheilijoista ei kohdannut kisamatkana aikana ongelmia.
– En ole huomannut mitään itseeni kohdistuvaa. Olen saanut palvelua, kuten muuallakin, enkä ole saanut ilkeitä katseita, pika-aituri Nooralotta Neziri kertoi.
Antti Pihlakosken mukaan IAAF:n hallituksen korviin ei ole kantautunut naisurheilijoiden kokemia ongelmia.
– Maassa maan tavalla tai maasta pois. Tämä on islamilaiseen kulttuuriin ja uskontoon kuuluva asia, Pihlakoski sanoo.
– Me suomalaiset olemme aika liberaaleja ja ajattelemme, että suomalainen tapa on ainoa oikea. Kun maailmalla kiertää, huomaa, että hyviä tapoja on muuallakin ja niitä on hyvä noudattaa.
Maratoonarit ja kävelijät joutuivat ihmiskokeeseen
Maratonit ja kävelykilpailut käytiin Qatarissa kuumuudesta johtuen yöllä. Lämpötila nousi silloinkin yli 30 asteeseen ja ilmankosteus oli noin 70 prosenttia.
Hurjissa oloissa käytyjä kilpailuja kutsuttiin ihmiskokeiksi.
– Ei tuo ole urheilijoiden arvon mukaista, kävelyvalmentaja Valentin Kononen sanoi.
– Onhan tämä aika epäinhimillistä. Tässä mennään niin äärirajoille. En tiedä voiko tätä sanoa extreme-urheiluksi, mutta urheilijan terveyttä testataan aika äärirajoilla, Anne-Mari Hyryläinen totesi maratonin jälkeen.
Naisten maratonilla matkaan lähti 68 juoksijaa, joista 28 jätti leikin kesken. Vain kaksi maratoonaria pääsi maaliin ajalla, joka oli alle kymmenen minuuttia huonompi kuin heidän ennätyksensä.
Pihlakoski myöntää, että kuumuus oli maratonien ja kävelyiden osalta todellinen ongelma.
– Maratoniin ja kävelyihin varauduttiin tekemällä kaikkien aikojen suurin lääkintähuollollinen operaatio niin kalusteiden kuin henkilöstön osalta. Mitään hirveän vakavaa siellä ei sattunut, Pihlakoski sanoo.
– Pelkään pahoin, että Tokion olympialaisissa olot eivät ole yhtään paremmat. Olen melko varma, että maratoonarit ja kävelijät haluavat käydä kisansa Tokiossa mieluummin kuin Helsingin kaduilla.
Dohan MM-kisojen lopulla lämpötila laski niin, että miesten maraton juostiin siedettävissä oloissa.
Dopingvalvonnassa ilmeni vakavia puutteita
Suomen joukkueen valmennusjohtaja Kari Niemi-Nikkola kertoi Yle Urheilulle Dohan MM-kisoissa ilmenneistä dopingvalvonnan ongelmista.
– Olemme toimittaneet kisajärjestäjille ja IAAF:lle erittäin hyvissä ajoin tiedon, milloin urheilijamme saapuvat paikalle, missä hotellissa he majoittuvat ja mitkä ovat huoneiden numerot. Paikalliset testaajat eivät kuitenkaan tunnu tietävän näistä, vaan he ovat kyselleet täällä ympäri käytäviä urheilijoista jo viikkoa ennen ilmoitettua saapumispäivää, Niemi-Nikkola kertoi
– Testausprotokollat eivät minusta toimi täällä, se on ihan selvä. Täällä on nähty, miten eri tasolla dopingvalvonta on eri maissa. Meille aivan rutiininomaiset asiat ovat täällä hakusessa.
Pihlakosken mukaan dopingtestauksessa ei ollut ongelmia.
– IAAF on maailman paras liitto antidopingtyössä ja tekee sitä isolla sydämellä, Pihlakoski kuittaa.
Yleisö ei löytänyt stadionille
Kisoihin myytiin ennakkoon niin vähän lippuja, että kisajärjestäjät peittivät noin puolet stadionista lakanoilla kisojen alussa. Katsomot kumisivat tyhjyyttään etenkin ensimmäisen kisaviikonlopun sunnuntaina, kun katsomossa oli vain 7 000 ihmistä.
– Onhan siellä todella tyhjät katsomot ja se on sääli, ensimmäisissä arvokisoissaan kilpaillut pituushyppääjä Taika Koilahti sanoi.
Kisajärjestäjät reagoivat tilanteeseen jakamalla ilmaislippuja. Viime perjantaina stadionille pääsi ilmaiseksi sisään, kun Qatarin Mutaz Essa Barshim hyppäsi korkeusfinaalissa. Hullunkuriseksi tilanteen teki, että lipun ostaneet suomalaisfanit eivät mahtuneet stadionille sisään.
Kahdeksan ensimmäisen kisapäivän yleisökeskiarvo oli kisajärjestäjien mukaan 19 883 ihmistä. Kaksi vuotta sitten Lontoon MM-kisoissa yleisökeskiarvo oli 66 000 ihmistä.
Pihlakoski arvioi, että Dohan MM-kisojen yleisömäärät olivat pettymys.
– Qatarissa ei ole kovin korkeaa yleisurheilukulttuuria. Kuumuuden takia maassa ei ole totuttu käymään ulkoilmatapahtumissa, Pihlakoski sanoo.
– Kaikki on suhteellista. Yleisömäärä on promillen sadas- tai tuhannesosia siitä koko yleisöstä, joka MM-kisoja seuraa. TV-katsojaluvut ovat olleet erittäin suuria.
IAAF ei tee tappiota, vaikka lipunmyynti jää vähäiseksi. Yleisurheilun MM-kisoissa rahat menevät suoraan kisajärjestäjille. Pihlakoski sanoo, että esimerkiksi vuoden 2005 Helsingin MM-kisoista tienattiin lipputuloina 19 miljoonaa.
– Täällä se luku on varmasti ihan murto-osa siitä, mutta nämä kisat rahoitetaan ihan muulla tavalla kuin lipputuloilla.
"Reilun pelin" mitalit puhuttivat
Puhtaasti urheilun näkökulmasta Dohan MM-kisat onnistuivat erinomaisesti. Ilmastoidulla Khalifa-stadionilla nähtiin tuloksellisesti kaikkien aikojen kisat.
Kritiikki kohdistui kisojen tuomarineuvostoon. Päätökset jakaa pronssimitalit kahdelle henkilölle miesten moukarissa ja 110 metrin aidoissa herättivät keskustelua.
Moukarissa Puolan Wojciech Nowicki nousi ensin pronssille, koska kolmanneksi pisimmälle heittänyt Unkarin Bence Halasz oli jälkikäteen tarkastetun videonauhan perusteella astunut pisimmän heittonsa yli.
Halaszin taustajoukot tekivät kuitenkin protestin, jonka tuomaristo päätti hyväksyä. Vastaprotestin perusteena oli, että hyväksytyn heittonsa jälkeen Halasz päätti yrittää kovemmalla riskillä, koska alla oli jo hyvä tulos. Lopulta Halasz ja Nowicki saivat molemmat pronssimitalit.
110 metrin aidoissa Jamaikan Omar McLeod kaatui ja häiritsi samalla hopeavauhdissa ollutta Espanjan Orlando Ortegaa. Ortega putosi mitaleilta viidenneksi. Tuomaristo nosti Ortegan jälkikäteen kolmanneksi. Hän jakoi pronssimitalin Ranskan Pascal Martinot-Lagarden kanssa.
Jotkut kutsuivat jälkikäteen jaettuja mitaleita "reilun pelin" mitaleiksi.
Pihlakoski oli mukana tekemässä molempia mitalipäätöksiä.
– En tiedä, kumpi on parempi. Tehdä päätös, joka tuntuu selkeästi ison yleisön kannalta epäoikeudenmukaiselta vai tehdä päätös, jossa tämä epäoikeudenmukaisuus korjataan, eikä keneltäkään oteta mitään pois, Pihlakoski sanoo.
– Sääntöjä pitää jonkin verran tarkentaa.
Mitä suomalaisurheilijat ajattelivat Dohan MM-kisoissa?
Suomen joukkueen valmennusjohtaja Kari Niemi-Nikkola sanoi kisojen päätteeksi Yle Urheilulle, että suurin osa käytännön asioista sujui Dohassa alkukankeuksien jälkeen hyvin.
Suomalaisurheilijat olivat pääosin tyytyväisiä kilpailujärjestelyihin ja -oloihin.
Qatarin heikko ihmisoikeustilanne tiedostettiin kuitenkin Suomen joukkueenkin sisällä.
– Kilpailut ovat siellä, mihin muut tahot ne vievät. Silloin urheilijat ovat pelinappuloita, jotka menevät sinne ja suoriutuvat parhaalla mahdollisella tavalla, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä sanoi.
Doha sai MM-kisat avokätisen tarjouksensa takia. Qatar maksoi kaikkien urheilijoiden kisamatkat ja majoitukset. Qatar lupasi myös rakennuttaa kymmenen yleisurheilukenttää maihin, jossa sellaisia ei vielä ole. Sen lisäksi Qatar järjesti IAAF:lle sponsorisopimuksen, joka tuo liiton kassaan 30 miljoonaa dollaria.
– Paljon olen lukenut juttuja, että raha ratkaisee. Se on aina kyseenalainen asia, Nooralotta Neziri sanoi.
Lue myös:
Perättäisillä kisapäivillä kallis hinta? Keihäänheiton lajivalmentaja ei usko Kirtin kuntoutuvan Tokion olympialaisiin MM-kisojen vammasta Saksalaistähti Johannes Vetter kertoi keihäsfinaalin jälkeen suuresta surustaan: äiti kuoli viime marraskuussa, taistellut masennusta vastaan
Saksalaistähti Johannes Vetter kertoi keihäsfinaalin jälkeen suuresta surustaan: äiti kuoli viime marraskuussa, taistellut masennusta vastaan Neziri aitoi välierässä kauden parhaansa – Hurske joutui väistämään hänen radalleen kaatunutta Zagrea: "Oma peli oli jo menetetty"