WIEN Itävallassa oli tulossa vaalit syyskuun lopussa. Olin paikallisen kuvaajan kanssa Etelä-Itävallan maaseudulla etsimässä syitä nationalistipopulistien suosioon.
Pysähdyimme tienvarsikuppilaan lounaalle. Kuvaaja tilasi alkoholittoman oluen – erittäin suositeltava ruokajuoma Keski-Euroopassa. Hän otti huikan ja alkoi sylkeä vimmatusti.
Juomaan oli lentänyt yksi syksyn viimeisimmistä ampiaisista. Se pisti kuvaajaa kieleen. Ampiaisen pisto kieleen voi olla vaarallinen, jos kieli alkaa turvota ja hengittäminen vaikeutuu.
Olimme vähän syrjässä, ja aloin jo googlailla lähimmän sairaalan sijaintia. Kuppilan keittiöstä tuli ensiapua. Heillä oli jemmassa laite, joka kuumeni noin 50 asteeseen ja ikään kuin poltti pistoskohdan.
Minä, mukana ollut ruotsalaiskollega tai pistoksen saanut kuvaaja emme kukaan olleet kuulleet tästä hoitokeinosta.
Tilanne on tyypillinen saksankielisessä Keski-Euroopassa. Kaikenlaista apua on hyvin tarjolla, mutta tieteellisesti todistettua hoitoa on vaikea erottaa muista hoidoista.
Oliko tämä ravintolakeittiön lääkekaapista kaivettu, vähän saastainen laite nyt oikeaa hoitoa vai ei?
Sama ongelma tuli vastaan, kun ajoimme kuppilasta apteekkiin.
Kuvaajalle myytiin pistoksen hoitoon antihistamiinin lisäksi mystinen suihkepullo jotain muuta ainetta. Vasta autossa hän alkoi lukea purkin sisältöä tarkemmin.
Sitten repesi raivo. Hänelle oli myyty homeopaattista suihketta siitä erikseen varoittamatta.
– Tämä maksoi 20 euroa! Ja voin yhtä hyvin heittää sen suoraan roskiin, kuvaaja mesosi.
Hän ei ole kuin miljoonat keskieurooppalaiset. Kuvaaja ei usko homeopatiaan.
Saksassa, Sveitsissä ja näemmä myös Itävallassa homeopaattisia tuotteita myydään apteekeissa lääkkeiden rinnalla. Farmaseutit eivät kerro aina suoraan, mikä tuote on homeopatiaa ja mikä oikeaa lääkettä. Usein asiakkaalle myydään kaksi tuotetta kerralla: yksi kumpaakin.
Sveitsissä olen apteekissa joutunut painokkaasti erikseen selittämään, että en usko homeopatiaan enkä halua sitä ennen kuin farmaseutti siirtyi esittelemään oikeita lääkkeitä.
Homeopaattisten tuotteiden parantavasta vaikutuksesta ei ole tieteellistä näyttöä. Silti miljoonat keskieurooppalaiset käyttävät niitä. Usein koululääketieteen rinnalla.
Moni kokee homeopatian auttavan. Jo yksin lumevaikutuksesta voi olla apua. Lisäksi homeopaattista tuotetta myyvä voi kysyä samalla muutenkin hoidettavan kuulumisia, mikä luo tunteen kokonaisvaltaisesta hoidosta.
Saksassa homeopatia on ollut viime viikot otsikoissa. Saksassa on kysytty, miksi sairauskassat korvaavat myös homeopaattisia hoitoja. (Julkiset sairauskassat myöntävät Saksassa pakollisia sairausvakuutuksia eli korvauksia voi verrata vaikka lääkkeiden Kela-korvauksiin.)
Terveysministeri Jens Spahnin mukaan homeopatian osuus on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa sairauskassojen 40 miljardin euron lääkekorvauksista. Spahnin mukaan tässä mittakaavassa korvaukset ovat "ok". Poliittisesti korvausten jatkaminen on helpompi päätös kuin niiden lopettaminen: homeopatialla on Saksassa niin vankka kannattajajoukko.
Ranskassa sen sijaan päätettiin, ettei homeopaattisia hoitoja korvata enää vuodesta 2021 alkaen. Suomessa homeopatiasta ei saa Kela-korvausta.
Jokainen ostakoon apteekista, mitä haluaa. Ongelmallista asiakkaan näkökulmasta on se, ettei homeopatiaa eroteta kovin selkeästi tutkitusta koululääketieteestä. Usein myydään molemmat.
Tästä hyötyy tietysti se, joka saa asiakkaalleen myytyä kaksi tuotetta yhden sijaan.
Itävallassa kuvaaja selvisi pistoksesta ilman lääkärinreissua. Hän kokeili kuppilan polttamiskonetta ja otti antihistamiinia. Seuraavana aamuna oireet olivat poissa. Ehkä ne olisivat kadonneet ihan itsestäänkin.
Vain ärsytys homeopatiaan hukkaan heitetystä 20 eurosta jatkui seuraavana päivänä. Olo oli huijattu.