Vedonlyöntitoimistot pitävät Greta Thunbergiä vahvimpana ehdokkaana tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
Jos Norjan Nobel-komitea päättää palkita hänet, esimerkiksi vedonlyöntitoimisto Ladbrokesin asiakkaat saavat rahansa takaisin vain 1,5-kertaisesti.
Palkinnonsaaja julkistetaan perjantaina.
Lukuisat asiantuntijat ovat antaneet arvioitaan, kenelle maailman arvostetuin rauhanpalkinto tänä vuonna kuuluisi. Thunbergin puolesta puhuvat monet seikat, mutta on myös tekijöitä, jotka voivat estää häntä saamasta palkintoa.
Ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden (siirryt toiseen palveluun) artikkelissa arvioidaan, että Thunbergiä puolustaa erityisesti kolme seikkaa:
1. Thunberg nostaa esiin suurimman ihmiskuntaa uhkaavan ongelman
– Hän edustaa kasvavaa maailmanlaajuista ilmastoliikettä ja on saanut aikaan uskomattoman muutoksen, joka on nostanut ilmaston tärkeämmäksi puheenaiheeksi kuin koskaan ennen, sanoo lehden haastattelema Uppsalan yliopiston rauhan- ja konfliktin tutkimuskeskuksen professori Isak Svensson.
2. Nobel-komitea haluaa edistää työtä tärkeäksi koetulla alalla
Komitea on halunnut palkita henkilöitä, jotka ovat ansioituneet esimerkiksi rauhanneuvotteluissa, kuten Martti Ahtisaari tai joiden on toivottu edistävän aseidenriisuntaa, kuten Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama.
Professori Svenssonin mukaan komiteassa käydään aina kiistelyä siitä, tulisiko palkinto antaa odotettavissa olevista ansioista vai tehdyistä maineteoista. Nyt tulevaisuuteen katsova linja saattaa olla vahvoilla, mikä puhuisi Thunbergin puolesta.
3. Greta Thunberg vetoaa tieteeseen – Alfred Nobelin hengessä
Thunberg painottaa kaikissa käänteissä, että ihmisten tulisi kuunnella tutkijoita, eikä satunnaisia mielipiteitä. Tämä sopii erinomaisesti Nobel-komitean ajatusmaailmaan, joka haluaa valistuksen hengen olevan kaiken johtotähtenä. Tätä toivoi myös palkinnon perustaja Alfred Nobel.
Katso tästä Greta Thunbergin tunteikas puhe YK:n ilmastokokouksessa.
Onko Thunberg liian nuori palkittavaksi?
Myös Thunbergin palkitsemista vastaan on vahvoja perusteita.
Palkinnon saaminen tänä vuonna saattaa kariutua jo kilpailuteknisiin syihin. Rauhanpalkinto myönnetään yleensä ansiokkaasta toiminnasta, joka on tapahtunut palkinnon myöntämistä edeltäneenä vuonna, tässä tapauksessa siis 2018.
Greta Thunberg aloitti ilmastolakkonsa Ruotsin valtiopäivätalon edustalla jo viime vuoden elokuussa, mutta maailmanlaajuiseksi liikkeeksi se paisui vasta tämän vuoden puolella.
Thunberg on myös ehtinyt jo saada merkittäviä palkintoja työstään. Esimerkiksi Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on nimennyt hänet Omantunnon lähettilääksi ja hän on myös saanut vaihtoehto-Nobelina tunnetun Right Livelihood Awardin.
Nobel-komitea voi ajatella, ettei rauhanpalkinto enää toisi Thunbergin ajamalle asialle edellisten palkintojen jälkeen suurta lisäarvoa.
Thunbergin rauhan-Nobelia puoltaisi ajatus, että ilmastonmuutos aiheuttaa konflikteja.
Monet tutkijat, kuten esimerkiksi DN:n haastattelema Isaksson esittävät tähän vastaväitteen. Vaikka maapallon ilmasto on lämmennyt, sotien ja väkivaltaisuuksien määrä on viime vuosina itse asiassa vähentynyt.
Rauhan- ja konfliktintutkijoilla on vaikeuksia todistaa, että Ilmastonmuutos lisäisi konflikteja. Resurssien väheneminen voi päinvastoin myös johtaa lisääntyvään yhteistyöhön, Isakson sanoo.
Eräät kommentoijat sanovat, että Thunberg on yksinkertaisesti liian nuori saamaan palkintoa. Palkinnon mukanaan tuoma julkisuuden paine voisi olla liian raskas 16-vuotiaan nuoren kantaa.
Oslon rauhantutkimusinstituutin (Prio) johtaja Henrik Urdal sanoo uutistoimisto AFP:lle, että järkevä ratkaisu olisi, että Thunberg jakaisi palkinnon jonkun toisen kanssa. Näin toimittiin, kun 17-vuotias Malala Yousafzai sai palkinnon vuonna 2014.
Globaalien ongelmien ratkojia ehdolla
Nobel-komitea saattaa nostaa esiin jonkin muunkin ajankohtaisen asian.
Sellaiseksi on esitetty maailman pakolaisongelmaa ja Välimeren yli yrittävien pakolaisten ja siirtolaisten ahdinkoa.
Nobel-palkintoehdokkaiksi on nostettu International Rescue Committeeta tai YK:n pakolaisjärjestöä UNHCR:ää, jotka auttavat pakolaisia eri puolilla maailmaa. Ehdokkaana voi olla myös SOS Mediterranee -järjestö, joka pelastaa ihmisiä Välimerellä.
Nobel-komitea voi myös nostaa esiin vapaan tiedonvälityksen viime vuosina kohtaamat ongelmat. Tässä tapauksessa palkinnon voisi saada esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja -järjestö tai toimittajien turvallisuutta puolustava Committee to protect journalists.
Vedonlyöntitilastoissa Greta Thunbergin jälkeen toiseksi suosituin ehdokas on Etiopian pääministeri Abiy Ahmed. Hän on lyhyen valtakautensa aikana ehtinyt solmia rauhan naapurimaa Eritrean kanssa ja vapauttaa poliittisia vankeja.
Kolmanneksi eniten palkintoveikkauksia on tehty brasilialaisen Raoni Metuktiren puolesta. Hän on lähes 90-vuotias Brasilian alkuperäiskansoihin kuuluvan kayapojen johtaja ja ympäristönsuojelija. Hän voisi nostaa esiin Amazonasin sademetsän tuhon ongelman.
Ehdolla on myös brittiläinen tunnettu luontotoimittaja David Attenborough.
Edistyksellisenä pidetty paavi Franciscus on niin ikään palkintoehdokkaiden joukossa.
Rauhanpalkinnon saajiksi on ehdotettu yhteensä 301 henkilöä ja järjestöä. Nobel-komitea ei kuitenkaan kerro, ketkä ovat ehdolla. Thunbergin ehdokkuus tiedetään, koska häntä esittäneet ruotsalaiset ja norjalaiset valtiopäiväedustajat ovat kertoneet asiasta.
Lue lisää: