Mittausteknologia ja tekoäly voivat mullistaa metsäpalojen torjunnan jo lähivuosina.
Suomessa kovimmat odotukset kohdistuvat miehittämättömiin ilma-aluksiin ja metsistä kerättyyn tietoon.
Fotoniikan professori Jyrki Saarinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että nykyaikaisten mittausteknologioiden ansiosta tiedämme metsistämme valtavasti.
Tietämys on lisääntynyt pitkälti fotoniikan kehityksen seurauksena.
Fotoniikka tutkii valoa ja sen hyödyntämistä. Käytännössä lähes kaikki metsien kuvantamismenetelmät pohjautuvat jollain tapaa fotoniikkaan.
Esimerkiksi laserkeilauksen ansiosta pystymme arvioimaan, miten kuivaa metsä on ja miten herkästi se syttyy.
Tekoäly voi havaita palon ennen ihmistä
Metsäpalojen torjunnassa tieto on ratkaisevaa.
Tällä hetkellä valtaosa paloista vaatii sen, että paikan päälle sattuu ihminen. Tulevaisuudessa havainnon voi tehdä tekoäly.
Esimerkistä käy ukonilman sytyttämä maastopalo. Kun salamatutkan havainnot yhdistetään metsävaratietoon, voidaan nopeasti huomata, jos salama iskee kuivaan metsään.
Tutkijoiden visioissa tekoäly seuraisi jatkuvasti mahdollisia vaaratilanteita ja hälyttäisi automaattisesti droonin tarkastuslennolle. Mikäli laite havaitsisi maastossa palon, kutsuisi se pelastuslaitoksen paikalle.
Tietoa on, hyödyntäminen ontuu
Tarvittava tieto on olemassa, mutta ongelmana on, miten se saadaan viranomaisten käyttöön.
Jyrki Saarisen mukaan pelkästään tiedon paljous aiheuttaa haasteita. Uutta dataa kertyy jatkuvasti ja sen siirtoon ja yhdistämiseen tarvitaan tehokkaat verkkoyhteydet. Saarinen puhuu jo 6G-verkosta, kun Suomessa 5G-verkkokin on vielä alku kantimissa.
Lisäksi oleellisen tiedon erottamiseksi dataa täytyy käsitellä valtavia määriä. Ihmiselle työ on mahdoton, joten siihen tarvitaan tekoälyä.
Mikäli nämä ongelmat pystytään selättämään, metsäpaloihin reagointi voi nopeutua huomattavasti.
Drooni välittää tilannekuvan
Pelastuslaitoksilla uusista mahdollisuuksista on saatu vasta esimakua.
Noin puolella maamme pelastuslaitoksista on käytössä miehittämättömiä ilma-aluksia eli drooneja.
Laitteet ovat ylivertainen apu tilannekuvan hahmottamisessa.
Kehityspäällikkö Teemu Veneskari Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, että ilmakuvasta selviää hetkessä, miten isosta palosta on kyse sekä miten paljon väkeä ja välineistöä sen sammuttamiseen tarvitaan.
Veneskari toivoo, että uusia sovelluksia kehitettäessä viranomaiset otettaisiin mukaan jo alkuvaiheessa. Näin heidän tarpeensa tulisi paremmin huomioiduksi.
Jyrki Saarinen pitää yhteistyötä sovelluskehittämisen elinehtona. Ilman sovellutuksia fotoniikasta on vähän iloa.
– Fotoniikka itsessään ei ole oikein mitään. Meidän täytyy tietää, millaista teknologiaa ihmiset tarvitsevat, ettei me tehdä tyhmiä juttuja.
Metsäpalot tuhoavat hiilinieluja
Suomessa on toistaiseksi vältytty laajoilta metsäpaloilta, mutta maailmalla ongelma on akuutti.
Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivat jaksot ovat pidentyneet ja metsäpalot voimistuneet.
Tänä vuonna metsäpalot ovat tuhonneet ennätysmäärän Amazonin sademetsää. Myös Siperiassa kesän maastopalot levisivät ennätyksellisen laajalle.
Kaakkois-Aasiassa tuhansia kouluja suljettiin elokuussa maastopalojen aiheuttamien myrkkykaasujen takia.
Metsäpalot tuhoavat arvokkaita ekosysteemejä, kiihdyttävät ilmastonmuutosta sekä aiheuttavat taloudellista vahinkoa ja inhimillistä hätää. Siksi palojen torjuminen on koko maailman kiinnostuksen kohteena.
Suomi tähtää palontorjunnan edelläkävijäksi
Suomessa metsien rakenne suojaa laajoilta vahingoilta. Metsämaamme on pääosin pienten palstojen ja metsäautoteiden tilkkutäkkiä, missä palot leviävät hitaasti.
Ilmastonmuutoksen myötä metsäpalokausi eli aika, jolloin palojen syttymisriski on korkea, pitenee.
Tutkijayliopettaja Henrik Lindberg Hämeen ammattikorkeakoulusta huomauttaa, ettei tästä voi vetää suoraa johtopäätöstä, että laajat metsäpalot lisääntyvät Suomessa. Takana nimittäin on muutamia superkuivia vuosia, eikä metsäpalojen koko ole kasvanut.
Lindberg myöntää, että osin kyse on ollut onnesta. Tuli ei ole päässyt irti pohjoisen suurissa kansallispuistoissa.
– Se voidaan kuitenkin sanoa, että metsien rakenne ja teknologian kehitys voivat torjua ilmastonmuutoksen aiheuttaman lisäriskin. Oletuksella, että valmiutemme säilyy nykyisellään, Lindberg toteaa.
Toisekseen viennin näkökulmasta kaikki palontorjuntaa edistävät teknologiat ja sovellukset ovat tervetulleita.
Niistä voi tulla Suomen uusi myyntivaltti ja ne voivat pelastaa palan maailmaa.
Lue lisää:
Metsät roihuavat nyt Amazonilla, Indonesiassa ja Siperiassa – mikä maastopaloja selittää?