Maa on peittynyt saniaisiin, ja puut kurottavat kohti taivasta virolahtelaisessa metsässä.
Kyse ei ole mistä tahansa pusikosta. Tällä paikalla Venäjän viimeinen keisari Nikolai II perheineen huvitteli heille rakennetussa huvipuistossa ja tenniskentällä.
Keisari Nikolai II vietti melkein kymmenen kesää Suomen etelärannikolla Virolahdella. 100 vuotta sitten kuolleen keisarin ajasta alkaa olla jäljellä vain muisto. Viimeisetkin merkit alkavat olla maatuneet ja kadonneet ajan myötä.
Huvipuiston ja tenniskentän paikan löytää vain, jos tietää niiden sijainnin.
Nyt alue halutaan herättää henkiin.
Kohteet ja kävijät vaarassa
Noin kolmentoista kilometrin päässä keisarin kesänviettopaikasta sijaitsee graniitistaan kuulu Pyterlahden Heponiemen kivilouhos. Sieltä on louhittu graniitti Pietarin Iisakin kirkon pylväisiin ja Aleksanteri I:n monoliittiin.
Kiinnostus Venäjän keisari Nikolai II:n rakennuttamaa huvipuistoa ja graniitistaan kuulua kivilouhosta kohtaan on kasvanut jatkuvasti. Virolahden kunnan projektiasiantuntija Siru Ahopellon mukaan paikkoja käsittelevät uudet teokset, jutut ja ohjelmat nostavat ne aina ajoittain uudelleen ihmisten mieliin.
– Sitten kävijämäärät lisääntyvät siellä. Se on ollut vähän ongelmallista, koska paikat eivät ole sellaisessa kunnossa, että ne olisivat järkeviä vierailukohteita tai edes turvallisia matkailijoille.
Paikalla on Ahopellon mukaan huonot opasteet, ja paikalla vierailleita ihmisiä on harhaillut lähellä asuvien pihoille. Myös kohteet ovat vaarassa.
– Varsinkin keisarin huvipuisto on hyvin herkkä merenranta-alue. Paikat tallautuvat, kun ei ole ohjattua kulkureittiä. Siellä sitten mennään ihan vapaasti sinne tänne. Siinä voi kohde pahimmassa tapauksessa vaikka tuhoutua.
Modernia tekniikkaa ja historiaa
Nyt ongelmaan aiotaan puuttua. Huvipuiston ja kaivoksen alueelle on tarkoitus tehdä selkeät kulkureitit. Hankaliin paikkoihin voidaan tehdä esimerkiksi portaita ja kaiteita. Opastusta parannetaan infotaulujen ja kylttien avulla.
– Kerromme, mitä eri paikoissa on tapahtunut, ja mikä niiden historia on, Siru Ahopelto sanoo.
Tarkoituksena on ottaa alueen kehitykseen mukaan myös modernia tekniikkaa.
– Meillä on kivaa historiallista materiaalia, kuten valokuvia. Keisarin lomanvietoista on olemassa jopa liikkuvaa kuvaa. Niitä olisi kiva saada esimerkiksi kännykkäsovelluksen avulla ihmisten näkyville.
Huvipuisto, jossa keisariperhe reilut sata vuotta sitten huvitteli, on nykyään hyvin luonnontilainen alue. Aikoinaan siellä oli ainakin puusta tehty pienempi karuselli lapsille ja iso aikuisille, keinu sekä minigolf.
Huvipuiston laitteita ei ole tarkoitus rakentaa uudelleen, eikä alueella ole muitakaan rakennuksia. Siru Ahopellon mukaan tiedonvälitys eri keinoin onkin juuri siksi erityisen tärkeää.
– Tarkoituksena on kertoa alueen tarinaa. Seutu on hyvin kaunista, ja myös siksi se on kiva retkeily- ja luontomatkailukohde.
Tavoitteena on luoda kaksi Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa esittelevää nähtävyyttä, jotka tukevat matkailuelinkeinon kasvua ja kehittymistä seudulla.
Siru Ahopelto pitää keisarillista huvipuistoa ja kivilouhosta potentiaalisina matkailukohteina.
– Kohteet kiinnostavat sekä paikallisia että ulkomaalaisia vierailijoita. Venäläiset tuntevat oman lähihistoriansa hyvin, ja osaavat jo tässä vaiheessa löytää tiedon ja hakeutua kohteisiin, ilman että niitä on edes mainostettu mitenkään erityisesti.
Työt käyntiin ensi kesänä
Kohteiden kunnostus on tarkoitus aloittaa ensi kesänä. Alustavasti on kaavailtu, että käsittelyyn otettaisiin ensimmäisenä Pyterlahden Heponiemen kivilouhos.
– Kesällä on tarkoitus tehdä kovasti töitä. Uskon, että ainakin toinen kohteista valmistuu jo ensi kesän aikana, projektiasiantuntija Siru Ahopelto kertoo.
Viimeistään vuonna 2021 molempien kohteiden pitäisi olla valmiina.
Kaakkois-Suomen Ely-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta lähes 165 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 235 000 euroa.