Hyppää sisältöön

Syyttäjä valittaa laajassa rahanpesujutussa

Käräjäoikeus ei ottanut kantaa siihen, oliko Äänisen moottoritiehanke todellinen vai näennäinen.

Helsingin käräjäoikeus
Epäilykset liittyivät projektiin, jossa suunniteltiin uuden yksityisesti rahoitetun moottoritien rakentamista Venäjän Karjalaan. Moottoritien kustannusarvioksi miehet ilmoittivat kuulusteluissa 400–500 miljoonaa euroa. Tiehanketta ei ole koskaan aloitettu. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
STT

Syyttäjä aikoo valittaa hovioikeuteen rahanpesujutussa, jossa Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet eilen. Kyse on noin 135 miljoonasta eurosta, joiden rikollista alkuperää syyttäjän mukaan häivytettiin tiehankkeella, jota ei ollut tarkoituskaan toteuttaa.

– Olen tänään ilmoittanut tyytymättömyyteni tuomioon, ja tarkoitus on valittaa, sanoo aluesyyttäjä Mari Mattila.

Käräjäoikeuden mukaan rahojen rikollisesta alkuperästä ei ollut näyttöä, joten myös syytteet törkeästä rahanpesusta on hylättävä. Syyttäjä puolestaan katsoo, että näyttöä rahojen laittomasta alkuperästä on riittävästi.

Syyttäjä Mattila ajoi syytettä törkeästä rahanpesusta kahta virolaismiestä vastaan. Miehet toimivat suomalaisessa yrityksessä, ja rahat oli heidän mukaansa tarkoitettu niin sanottuun Äänisen moottoritien suunnitteluhankkeeseen.

Käräjäoikeus totesi rahojen olevan peräisin yhtiöiltä, joilla on ollut tilit OOO Investitsionnyi Sojuz -nimisessä venäläispankissa. Moskovassa annetussa tuomiossa pankkiin liittyviä henkilöitä on tuomittu laittoman pankkitoiminnan harjoittamisesta. Tämä ei kuitenkaan käräjäoikeuden mukaan merkitse sitä, että pankkiin suoritetut varainsiirrot olisivat olleet laittomia tai että rahojen alkuperä olisi ollut rikollinen.

Syyttäjän mukaan taas moskovalaisen tuomioistuimen vuonna 2015 antama tuomio antaa perusteet näkemykselle, että rahat olivat peräisin rikollisesta toiminnasta ja kulkivat rikollisryhmän hallitseman, sittemmin lakkautetun venäläispankin kautta.

"Tiet ovat kyllä tulleet, mutta eivät näillä rahoilla"

Itse tiehankkeessa puhuttiin monikaistaisesta moottoritiestä, joka veisi Parikkalan kohdalta ainakin Petroskoihin. Yksityisellä rahalla rahoitettavasta tiestä on ollut vain suunnitelmia. Samaan aikaan Venäjän valtio on kohentanut alueen tieverkkoa, ja muun muassa Parikkalan Syväoron rajanylityspaikalle vie vuonna 2015 valmistunut tie.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialaisen mukaan käräjäoikeuteen päätynyt tiesuunnitelma oli todellisen tiehankkeen viereen kehitelty kuvitteellinen tarina.

– Tiet ovat kyllä tulleet, mutta eivät näillä rahoilla. Oikeat hankkeet ovat melkein valmiit, sanoo Viialainen.

Suunnitelmat avata Parikkalan rajanylityspaikka kansainväliselle liikenteelle – muun muassa matkailijoille – vuonna 2024 eivät Viialaisen mukaan liity kuvitteelliseen tiehankkeeseen, vaan todelliseen kehitystarpeeseen. Nykyisin Parikkalan rajanylityspaikka on lähinnä Suomen ja Venäjän välisen tavaraliikenteen käytössä.

Helsingin käräjäoikeus ei ottanut lainkaan kantaa tiehankkeen sisältöön.

– Koska esirikos on jäänyt näyttämättä, aihetta lausua moottoritiehankkeen todellisuudesta tai näennäisyydestä taikka muistakaan väitteistä ei ole, oikeus toteaa eilen annetussa tuomiossa.

Lue myös:

Oikeus hylkäsi kaikki syytteet Suomen historian tiettävästi suurimmassa rahanpesujutussa

Poliisi selvitti historiallisen suuren rahanpesuepäilyn – venäläinen rikollisjärjestö pesi yli sata miljoonaa euroa suomalaisyhtiön kautta

Suosittelemme sinulle