Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

EU-tuomioistuin linjasi suden kaatolupia - Luonnonsuojeluliitto: "jatkossa poikkeusluvat pitää perustella tarkemmin"

Salametsästyksen estäminen ei sellaisenaan ole EU-tuomioistuimen mukaan peruste poikkeusluville.

Susi ilta-auringossa.
Susi ilta-auringossa. Arkistokuva. Kuva: Tuomo Björksten / Yle
Markku Sandell,
Ville Laakso
Avaa Yle-sovelluksessa

EU-tuomioistuin listaa monia ehtoja susien kaatamisen poikkeusluville tänään annetussa ennakkoratkaisussaan.

Taustalla on korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävänä oleva juttu, jossa selvitetään, myönsikö Suomen riistakeskus oikein perustein poikkeusluvat seitsemän suden kaatamiseen Pohjois-Savossa vuonna 2016.

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisussa listataan muun muassa, että poikkeuslupien päämäärä pitää voida esittää selvin ja täsmällisin perusteluin. Samoin se, kuinka poikkeusluvat päämäärään johtavat, pitää voida näyttää täsmällisen tieteellisesti.

Suomen pitää ennakkoratkaisun mukaan myös pystyä takaamaan se, ettei poikkeusluvilla haitata susikantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella.

Poikkeuslupien yhtenä perusteluna on käytetty myös pyrkimystä ehkäistä salametsästystä. EU-tuomioistuin kuitenkin laittaa ennakkoratkaisussaan perustelulle tiukat raamit. Sen mukaan ei "pelkästään sitä, että olemassa on laitonta toimintaa, tai sitä, että sen valvonnan toimeenpanossa on kohdattu vaikeuksia, voida pitää tämän osalta riittävänä seikkana".

Tuomioistuimen kanta on, että valvontaa pitäisi tiukentaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto on jo tuoreeltaan kiitellyt päätöstä. Sen mukaan ennakkoratkaisu johtaa siihen, että kannanhoidolliset poikkeusluvat tulee jatkossa perustella entistä tarkemmin.

KHO päätti kaksi vuotta sitten välipäätöksessään pyytää asiaan ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Tuolloin oikeusneuvos Kari Kuusiniemi tulkitsi kysymyksen olevan pohjimmiltaan siinä, onko niin sanottu kannanhoidollinen metsästys luontodirektiivin mukaan mahdollista, kuinka vaatimusta suden suotuisan suojelutason vaatimuksesta on tulkittava ja onko tappamiselle muita tyydyttäviä vaihtoehtoja.

Ennakkoratkaisu on luontodirektiivin tulkintaohje KHO:lle Pohjois-Savon poikkeuslupia koskevassa oikeuskäsittelyssä. KHO:lta myöhemmin saatava varsinainen tuomio linjaa poikkeuslupien myöntämistä Suomessa ennakkotapauksena tarkemmin.

Tiukka linjaus tyydyttää valittajaa

Susien kaatoluvista valitti Luonnonsuojeluliitto Tapiolan Pohjois-Savon ja Kainuun piiri. Liiton puheenjohtaja Leena Iivonen on tyytyväinen tiukkaan linjaukseen.

– Se korostaa kyllä direktiivin henkeä ja tarkoitusta hyvin vahvasti ja on linjassa EU-tuomioistuimen muiden vastaavien ratkaisujen kanssa, Iivonen sanoo.

Valmistumassa oleva uusi susien kannanhoitosuunnitelma julkaistaan kuukauden kuluttua. Kannanhoidollista metsästystä ei siinä ole mukana, koska on odotettu EU-tuomioistuimen päätöstä.

Leena Iivosen mukaan metsästystä ei voi aloittaa, vaikka saavutettaisiin susikannan suotuisan suojelun alaraja eli 25 laumaa.

– Suojelun tason edellytetään päätöksessä olevan suotuisa nimenomaan pitkällä aikavälillä.

Jatkossa tarvitaan pohjoismaista yhteistyötä

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi odotti erilaista ratkaisua aiemmin kesällä tulleen julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen perusteella. Nyt tuomioistuin otti tiukan linjan direktiivin tulkinnassa.

– Olemme jokseenkin harmissamme. Hyväähän siinä on se, että susien laittoman tappamisen ehkäiseminen oli tuomioistuimenkin mukaan hyväksyttävä perustelu, Niemi sanoo.

Hän myöntää, että jatkossa kannanhoidollinen metsästys edellyttää ministeriöltä ja riistakeskukselta aiempaa vahvempaa näyttöä ja tieteellisiä perusteita, että metsästyksellä voidaan salametsästystä ehkäistä.

Seuraavaksi koolle kutsutaan kannanhoitosuunnitelmaa rakentamassa olleet vaikuttajat pohtimaan nyt tulleen ratkaisun vaikutuksia.

– Mielenkiintoista tuomioistuimen ratkaisussa oli se, että suotuisan suojelutason arvioinnissa otetaan huomioon koko luonnonmaantieteellinen alue myös rajat ylittäviltä osin, Sami Niemi toteaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyötä erityisesti EU-naapuri Ruotsin kanssa. Yhteistyötä on jo olemassa sekä Ruotsin että Norjan kanssa ja linjauksia tästä on luvassa talvella.

Tällä hetkellä poliisi ja riistakeskus antavat poikkeuslupia susien ampumiseen vahinkojen tai ihmisiä uhkaavan käytöksen takia. Tähän puoleen ei ole tulossa muutoksia, sillä tuomioistuimen päätös koski vain kannanhoidollisen metsästyksen perusteita.

Lue myös

Susikannan uusi hoitosuunnitelma tähtää vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja susien parempaan sietämiseen

Sudenkaatoluvilla ei ole enää ylärajaa – Riistakeskus vakuuttaa, että lupakriteerit pysyvät tiukkoina

Sudet tappavat vuosittain kymmeniä koiria – tänä vuonna vahinkoja korvattu jo lähes 40 000 eurolla

Susi sai saaliiksi 21 lasta – Tapahtuneesta on yli sata vuotta, mutta me pelkäämme yhä

"Siinä ei varmasti ole kaikki" – näin arvailuksi haukutut arviot salakaadettujen susien määrästä tehdään

Pantasusien sijaintia voi jälleen seurata nettipalvelussa

Kiihtelysvaaran laiton susijahti sai päätöksensä – Itä-Suomen hovioikeus säilytti aiemmat tuomiot

Laitilan seudulle ei susilupaa – pelko ja havainnot eivät riitä kaatoluvan myöntämiseen

Suosittelemme