Suomen työmarkkinoilla syrjitään yli viisikymppisiä työnhakijoita, sanoo työministeri Timo Harakka (sd.).
Ylen Ykkösaamussa lauantaiaamuna vieraillut Harakka kertoo saavansa asiasta päivittäin kansalaispalautetta.
– Saan yli 50-vuotiailta työnhakijoilta viestiä siitä, miten heidän kokemuksensa sivuutetaan tai heitä ei kutsuta työhaastatteluihin. Ongelmana on, että moni viisikymppinen on jo luovuttanut. He katoavat piilotyöttömien joukkoon.
Harakka tarjoaa ratkaisuksi korotettua palkkatukea yli 50-vuotiaille, joka voisi rohkaista työnantajia ottamaan riskejäkin.
– Tällainen kokemusetu tarvitaan, hän sanoo.
– Ruotsi käyttää palkkatukeen bruttokansantuotteeseen nähden viisinkertaisen summan Suomeen verrattuna. Siksi myös me haluamme panostaa siihen.
Työllisyyden kehityksessä Suomi raahaa muiden Pohjoismaiden perässä. Harakka pitää yhtenä ongelmana juuri 55–64-vuotiaiden työllisyysastetta.
– Meillä on 12 prosenttiyksikön ero Ruotsiin tässä ryhmässä, hän sanoo.
Astuivatko virkamiehet poliitikkojen varpaille?
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus tavoittelee Suomen työllisyysasteen nostamista 75:een, ja keinoja on haettava kaikkialta. Elokuussa työllisyysaste oli 72,5 prosenttia.
Työllisyystavoite ja sen eteen tehtävät toimenpiteet ovat olleet koko viikon poliittisen keskustelun ytimessä, kun eduskunta on käsitellyt hallituksen ensimmäistä budjettia.
Valtiovarainministeriö julkaisi alkuviikosta ennusteensa, jossa se painotti työllisyyttä edistävien toimenpiteiden tärkeyttä. Virkamiehet totesivat ennusteen esipuheessa, että toimenpiteitä vasta odotellaan.
Astuivatko virkamiehet hallituksen varpaille?
– En minä kokenut sitä niin, Harakka sanoo.
– On ihan totta, että se on keskeinen ja tärkeä asia. Ihan jokaisessa hallituksen neuvottelussa käydään näitä työllisyystoimia läpi.
Vaikka Harakka luottaa 75:n tavoitteen toteutumiseen, kertoo hän seuraavansa enemmänkin työllisten määrän kasvua.
– Työllisyysasteeseen vaikuttaa kansainvälinen kasvu. Sitten on se, mitä omilla päätöksillä voidaan tehdä. Tuijotan siksi itse päälukuja eli työllisyyden lisäystä 30 000:lla ja 60 000:lla. Urheilutermein voisi sanoa, että katsotaan, mihin se riittää, hän pohtii.
Ansiosidonnaisen porrastamisesta "ei tutkimusnäyttöä", Harakka sanoo
Yksi viime päivinä esillä ollut työllisyystoimenpide on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Se tarkoittaa, että työttömyysturva olisi alussa korkeampi ja laskisi työttömyyden pidentyessä.
Suomen Kuvalehden teettämän tuoreen kyselyn mukaan suomalaisten mielipiteet asiassa ovat muuttuneet ja valtaosa kansasta olisi valmis kannattamaan porrastusta. Porrastusta on tehty muun muassa Tanskassa ja Ruotsissa.
Hallituspuolueista keskusta on pitänyt ovea porrastamiselle auki. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) totesi perjantaina Ylen jutussa, että porrastus olisi "epäoikeudenmukainen".
Vielä viikolla Harakka ei halunnut kommentoida työttömyysturvan porrastamista, koska "asia kuuluu Pekoselle".
Nyt hän sanoo, että on itse vienyt porrastuksen yhteen hallituksen nimittämistä, työllisyyden edistämistä pohtivista työryhmistä.
– Sosiaali- ja työttömyysturvan leikkaukset ovat sellaisia työkaluja, joita hallitus ei pääsääntöisesti käytä. Jos puhutaan saman rahamäärään jakamisesta toisin, niin se on asia, jonka olen myös omasta aloitteestani tuonut siihen ryhmään, joka käsittelee etuuksia ja palkkatukea, Harakka sanoo nyt.
– Meillä on vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta meillä ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että saavutettaisiinko sillä hyötyä.
Myös pääministeri Rinne on todennut, että jos porrastus tarkoittaa leikkausta, se ei hänelle käy.
"Listaamattomien yritysten osinkojen veroetu on kohtuuton"
Hallitus on luvannut karsia yritystukia. Budjettiriihessä hallitus pääsi sopuun parafiinisen dieselöljyn verotukeen tehtävästä leikkauksesta, mutta muut toimenpiteet jäivät vielä pöydälle.
SDP on arvostellut listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennusta. Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla, että tukeen olisi puututtu hallitusneuvotteluissa, mutta esteenä olivat keskusta ja RKP.
Keskustan tavoitteena on ollut, ettei yrittämisen verotus Suomessa kiristy. Harakka pitää veroetua kohtuuttomana.
– Se ei suosi niinkään yrittäjiä vaan heitä, jotka omistavat toisten yrityksiä. Se on vauraiden ihmisten kohtuutonta tukemista, hän sanoo.
Harakka arvioi, että veroetuun puuttumalla voitaisiin saada valtion kassaan 200 miljoonaa euroa. Hänen mukaansa veroetua kuten muitakin yritystukia on tarkasteltava uudelleen, mikäli julkista taloutta ei saada tasapainoon muilla toimenpiteillä.