Puolustusministeriö kielsi suomalaista patruunavalmistajaa myymästä ammuksia Turkkiin syyskuussa. Pohjoismaiseen konserniin kuuluva Nammo Lapua Oy haki lupaa .338-kaliiperin patruunoiden vientiin. Hakemus koski 25 000 patruunaa.
Hakemuksessa mainittuja kokovaippaluoteja käytetään sodissa etenkin tarkkuusammuntaan. Vuonna 2010 brittiläisen tarkka-ampujan kerrottiin surmanneen kaksi Taliban-taistelijaa vastaavilla ammuksilla lähes 2,5 kilometrin etäisyydeltä. Sittemmin ennätys on rikottu.
Kieltämisen perusteita ei avata päätöksessä muuten kuin että viennille oli ulko- ja turvallisuuspoliittinen este. Päätöksen on allekirjoittanut 25. syyskuuta puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Hakemus oli jätetty kuukautta aiemmin.
Päätöksen voi nähdä merkkinä siitä, että Suomen linja Turkkiin vietävien aseiden suhteen on koventunut jo ennen maan hyökkäystä Syyrian kurdialueille. Sittemmin uusien vientilupien myöntäminen on pantu kokonaan jäihin.
– Turkin osalta tilannetta on seurattu aika tarkasti jo pitkään ja viime vuosina linja on selkeästi tiukentunut, ulkoministeriön asevalvontayksikön vastuuvirkamies Ilkka Rentola sanoo.
Joensuulaisyritys halusi viedä äänenvaimentimia
Vientilupien hylkääminen on harvinaista. Edellisen kerran suomalaista yritystä kiellettiin viemästä puolustustarvikkeita Turkkiin vuonna 2016. Tuolloin presidentti Recep Tayyip Erdogan oli julistanut maahan poikkeustilan epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.
Hylätyssä hakemuksessa joensuulainen asesepänliike Ase Utra Oy halusi viedä 150 kappaletta äänenvaimentimia. Puolustusministeriö kuitenkin katsoi, ettei vientilupaa voitu myöntää.
Vientiluvat myöntää puolustusministeriö, mutta tärkeimmät kaupat hyväksyy valtioneuvosto. Lupaharkinnassa kuullaan asiantuntijoita muun muassa ihmisoikeudellisista näkökulmista.
Yle ei tavoittanut Nammo Lapua Oy:n edustajaa tätä juttua varten.
Suomesta yhä 21 vientilupaa voimassa
Turkki oli viime vuonna myönnettyjen vientilupien arvossa mitattuna Suomen tärkein kumppani puolustustarvikkeiden viennissä. Ylivoimaisesti suurin osa viennistä on suojausterästä, joka menee Turkissa esimerkiksi panssaroitujen ajoneuvojen valmistukseen.
Puolustusministeriön Ylelle lähettämistä asiakirjoista selviää, että suomalaisilla yrityksillä on tällä hetkellä voimassa yhteensä 21 vientilupaa Turkkiin. Listan kaikista myönnetyistä vientiluvista löydät tämän jutun lopusta.
Nammo Lapua on aiemmin saanut luvan viedä ammuksia muun muassa Turkin erikoisjoukoille. Sillä on myös edelleen voimassa lupa viedä tarkkuusammuntaan sopivia patruunoita Turkin maajoukoille, mutta harjoitus- ja viranomaiskäyttöön.
Eniten voimassaolevia myyntilupia on etäisyysmittareita vievällä oululaisella Noptel Oy:llä sekä raahelaisella suojausterästä valmistavalla Miilux Oy:llä, joka siirtyi alkuvuodesta turkkilaisomistukseen.
Muut luvat ovat Patrialla, Senop Oy:llä, sittemmin DA-Groupiin siirtyneellä Surma Ltd:llä ja Robonic Oy:llä.
Uusimman luvan puolustusministeriö on myöntänyt Noptel Oy:lle vain runsaat kaksi viikkoa ennen Turkin hyökkäystä Syyriaan. Luvassa oli kyse kiikarin etäisyysmittalaitteiden toimittamisesta muun muassa lasertähtäimiä valmistavalle Transvaro-yhtiölle.
"Lupia ei ole koskaan aikaisemmin peruttu"
Torstaina puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoi Suomen selvittävän, onko jo myönnettyjä vientilupia syytä perua. Tässä seurataan ministerin mukaan muiden EU-maiden esimerkkiä.
Ulkoministeriön asevalvontayksikössä työskentelevän Ilkka Rentolan mukaan Suomen myöntämiä asevientilupia ei ole koskaan aikaisemmin peruttu. Tosin arabikevään jälkeen Bahrainiin vientiluvan saaneita yrityksiä pyydettiin olemaan käyttämättä vientilupiaan. Ellei lupia peruta, vienti Turkkiin voi jatkua jo myönnettyjen lupien turvin vielä vuosia.
Turkkiin myytävien puolustustarvikkeiden eettisyys on noussut keskusteluun aiemminkin. Sotatoimien alettua kysymyksestä on kuitenkin tullut entistä monimutkaisempi. Vaakakupissa ovat ihmisoikeudet ja mahdollisesti kymmenien miljoonien eurojen arvoiset kaupat.
Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi ei vie puolustustarvikkeita sotaa käyviin maihin. Myös ainakin Ranska ja Saksa ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä aseviennin. Kaikissa maissa yhtä selkeitä linjanvetoja ei ole vielä tehty Turkin suhteen.
– Tilanne on tietysti sellainen, että nykykonflikteissa ei ole enää niin helppo määritellä kuin ennen, mikä maa on sodassa, Rentola sanoo.
Järjestö otti kantaa patruunavientiin 2016
Suomalaiset ovat kouluttaneet kurditaistelijoita ja Helsingin Sanomien mukaan on todennäköistä, että heitä päätyy sotaan Turkkia vastaan. On siis mahdollista, että konfliktissa käytetään suomalaisten yritysten tuotteita suomalaisten kouluttamia sotilaita kohtaan.
Asekauppaa seuraavan SaferGlobe-tutkimusverkoston mukaan on hyvin vaikea selvittää, mitä viedyillä puolustustarvikkeilla lopulta tehdään.
Nammo Lapuan saamaan vientilupaan SaferGlobe otti kantaa vuonna 2016, koska piti patruunoita tuotteina, joita voidaan käyttää mielenosoittajia vastaan. Edellisenä vuotena Turkin poliisi oli ampunut 12-vuotiaan mielenosoittajan.
– Voidaan ajatella, että johonkin maahan on hyväksyttävää viedä kypäriä, mutta ei patruunoita. Toisaalta puolustustarvikkeiden vienti lisää sotilaallista kykyä, olipa kyse patruunoista, panssariajoneuvoista tai etäisyysmittareista, SaferGloben toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen sanoo.
Katso, mitkä yritykset vievät puolustustarvikkeita Suomesta Turkkiin
Alla olevasta taulukosta näet puolustusministeriön myöntämät puolustustarvikkeiden vientiluvat Turkkiin. Mukana ovat sekä voimassaolevat että jo vanhentuneet luvat.
Tästä taulukosta ei selviä, mitä tuotteita lopulta on viety Turkkiin. Kaikki luvat eivät johda kauppoihin – puolustustarvikkeiden vientiä säätelevät samat kysynnän ja tarjonnan lait kuin muutakin teollisuutta.
Taulukkoa ladataan
Juttua korjattu 15.10. 8.12: Jutun alkuperäisessä versiossa puhuttiin kahdessa kohtaa virheellisesti luodeista, kun tarkoitettiin patruunoita.