Tuoreen kyselyn mukaan reilusti yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että valtion tulisi hidastaa kaupungistumista. Kolmasosan mielestä valtion ei pidä puuttua kaupungistumiskehitykseen ja kaksi prosenttia katsoo, että valtion pitäisi vauhdittaa kaupungistumista.
Tulos selviää Taloustutkimuksen tekemästä kyselystä, johon vastasi 1 005 henkilöä syys–lokakuussa.
Aluetutkija Timo Aron mukaan kaupungistuminen tyypillisesti jakaa suomalaisten mielipiteitä. Tunteet ovat kysymykseen vastatessa vahvasti pinnalla ja realiteetit taustalla.
– Tulos kertoo muutosvastarinnasta siinä mielessä, että ihmiset yleensä pelkäävät tai epäröivät isoja muutostrendejä kuten kaupungistumista, hän sanoo.
– Toisaalta tulos kertoo myös alueiden kostosta. Ihmiset mieltävät kaupungistumisen helposti koskevan vain pääkaupunkiseutua, Turkua, Tamperetta tai muita suuria kaupunkeja. Monet haluavat silloin näpäyttää Helsinkiä tai pääkaupunkiseutua vastaan. Se tulee tämäntyyppisissä kyselyissä usein esille, Aro jatkaa.
Ruuhka-Suomikin jarruttaisi
Naiset suhtautuvat kaupungistumiseen selvästi vastahakoisemmin kuin miehet. Naisista 61 prosenttia ja miehistä 52 prosenttia patistaisi valtion kaupungistumisen hidastustoimiin.
– Naisten kanta suhteessa miehiin on iso kysymysmerkki, koska erot olivat todella suuria miesten ja naisten välillä, Aro ihmettelee.
Ikäryhmittäin katsottuna kaupungistumista karsastavat eniten 35–49- ja 50–64-vuotiaat. Valtion puuttumista kaupungistumiseen taas vastustavat eniten 25–34-vuotiaat (45%).
Seuduttain vertailtuna kaupungistumista hidastaisivat eniten Pohjois- ja Itä-Suomen asukkaat (64%) ja vähiten Helsingissä ja Uudellamaalla asuvat (50%). Siis puolet "ruuhka-Suomenkin" asukkaista odottaa valtion painavan jarrua kaupungistumiselle.
– Pääkaupunkiseudulla asuu paljon "junantuomia". On lähdetty aikoinaan opiskelemaan, jääty työelämään ja keski-iässä tajutaan, että olisiko myös maaseudulla ollut mahdollisuuksia elää. Tavallaan halutaan, että lapset voisivat kasvaa myös maaseudulla ja ymmärretään maaseudun ja pienen paikkakuntien tärkeys ja tarpeellisuus, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen (ps.)
Siilinjärveläislähtöiselle Juvoselle on pitkälti käynyt juuri noin ja nyt hän on asunut jo pitkään Espoossa.
Kehyskunnissa eri näkemys
Asuinkunnittain katsottuna kaupungistumisen hidastamista vaativat eniten (64%) maaseudulla ja alle 50 000 asukkaan kaupungeissa asuvat. Myös suurissa kaupungeissa (mm. Tampere, Turku) asuvista jopa yli puolet haluaa valtion polkaisevan jarrua kaupungistumiseen.
Poikkeus on pääkaupunkiseudun ympäristökunnat. Niiden vastaajista 57 prosenttia ajattelee, että valtion ei pidä pyrkiä vaikuttamaan kaupungistumiseen.
Ammattiryhmistä kaupungistumista hidastaisivat eniten toimihenkilöt, yrittäjät, kotiäidit ja -isät ja eläkeläiset. Selvä enemmistö johtavassa asemassa olevista taas pitäisi valtion jalan pois kaupungistumisjarrulta.
Puoluevertailussa jyrkimmin valtion puuttumista kaupungistumiseen penäävät perussuomalaisten kannattajat ja sosialidemokraatit.
– Molemmilla ihanneyhteiskunta on menneessä. Demareille hyvinvointivaltio, pohjoismainen hyvinvointimalli on kaiken tekemisen perusta, jota vasten tarkastellaan kaikkia muutoksia. Perussuomalaiset taas haluavat paluuta nostalgia-Suomeen, jonka aika on takana, Aro arvioi.
Vain kokoomuksen kannattajista enemmistö (56%) on sitä mieltä, että valtion ei pidä puuttua kaupungistumiskehitykseen.
Valtiota aina huudettu apuun
Yhteenvetona voi todeta, että eniten valtion hidastustoimia kaupungistumiseen tahtoo perussuomalaisia tai demareita kannattava keski-ikäinen nainen Itä- tai Pohjois-Suomesta.
– Ehkä moni perussuomalainen nainen on lähtenyt maaseudulta kaupunkiin opiskelemaan, jäänyt työelämään, perustanut perheen ja näkee kaupungistumisen tuoneen elämään turvattomuutta. Nuoret eivät pysty ostamaan itselleen asuntoa pääkaupunkiseudulta, koska hinnat ovat karanneet käsistä. Työpaikat ovat kiven alla ja alkaa miettiä olisiko sittenkin maaseudulla parempaa kasvattaa perhettä ja lapsilla turvallisemmat koulut, Juvonen pohtii.
Timo Aron mukaan valtiota on huudettu apuun vuosikymmenien ajan aina, kun on puhuttu koko maan asuttuna pitämisestä tai tasapainoisesta aluekehityksestä.
Aron mielestä valtion mahdollisuudet hidastaa kaupungistumista ovat kyseenalaisia ja hölmöjä kansantaloudenkin kannalta.
– Jos halutaan pitää huolta kaupunkien ulkopuolisesta Suomesta nykyistä enemmän, silloin keskustellaan valtion työpaikkojen alueellistamisesta, koulutuspaikkojen tasaisemmasta aluejaosta, syrjäseutulisistä tai ylipäätään alueellisista subventioista. Kaikki tällaiset keinot eivät ole ihmisten tasavertaisuuden kannalta aukottomia, Aro sanoo.
– Mielestäni valtion ei pidä puuttua sen paremmin kaupungistumisen vauhdittamiseen kuin hidastamiseenkaan, vaan ihmiset, yritykset ja muut toimijat saavat itse päättää sijaintipaikkaratkaisunsa niin kuin parhaiten katsovat, Aro päättää.
Taloustutkimuksen kysely tehtiin eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina vastaajien kanssa kasvotusten. Vastaajajoukko edustaa tilastollisesti Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue lisää: