Tampereen yliopiston hallintotieteiden professori Jari Stenvall uskoo Turun tekemän pormestaripäätöksen herättävän kiinnostusta myös muualla.
Hän uskoo, että suurimmat kaupungit seuraavat 10–15 vuoden kuluessa esimerkkiä. Vähitellen siirrytään myös järjestelmään, jossa kansa pääsee äänestämään suoraan henkilöitä pormestarin tehtävään.
Turun kaupunignvaltuusto päätti maanantaina siirtyä kaupunginjohtajavetoisesesta järjestelmästä poliitikkojen johtamaan pormestarimalliin. Valtuusto valitsee vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen keskuudestaan pormestarin ja kolme apulaispormestaria.
Stenvall arvioi Turun mallin jalostuvan ja etsivän vielä muotoaan. Hän toivoo, että lopputuloksena on yhteistyölähtöinen ja yhteisiä asioita dynaamisesti eteenpäin vievä järjestelmä.
– Ensimmäinen pormestari ja ensimmäiset avaintehtäviin valittavat henkilöt ovat tässä asiassa paljon vartijoina. He luovat toimintakulttuurin, korostaa Stenvall.
Turussa pormestarimallin kannattajat vakuuttavat järjestelmän antavan kasvot päätöksenteolle. Vastustajien mielestä pormestarijärjestelmä lisäisi byrokratiaa.
Stenvallin mielestä kumpikin väite voi pitää paikkansa riippuen mallin kehittymisestä.
– Osa pormestareista voi keskittyä yhteistyöhön ja näkyvyyteen asukkaiden suuntaan, osa saattaa korostaa hallinnollista valmistelua. Riski piilee siinä, että pormestarimallin ympärille syntyy sisäpiiri, joka näyttää siltä, että asioita ei hoideta avoimesti.
Stenvall uskoo, että pormestari nousee Turun kuntavaaleissa keskeiseksi asiaksi, joka lisää vaalien kiinnostavuutta ja osallistumisaktiivisuutta.
– Kun asiat henkilöityvät, ne tulevat kiinnostavimmiksi. Pormestarimallin myötä näkyvys kasvaa.
Lue lisää:
Turkua johtaa kuntavaalien jälkeen pormestari ja kolme apulaispormestaria
Turku aikoo keskittää valtaa superpormestarille – Tampereellakin seurataan, miten homma onnistuu