Turkin hyökättyä viime viikolla Syyriassa Turkin rajalla sijaitsevalle kurdien itsehallintoalueelle, ovat sadat tuhannet siviilit joutuneet pakenemaan kodeistaan. Lusikkansa sopassa on Yhdysvalloilla ja omansa ovat tuoneet myös Venäjä ja Syyrian Bašar al-Assadin joukot.
Turkki rikkoi heti perjantaina torstaina sovitun tulitauon.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan uhkasi jo viime viikolla päästää 3,6 miljoonaa Turkissa olevaa syyrialaispakolaista Eurooppaan. Ehdotustaan hän ei ole toteuttanut, muttei myöskään perunut.
Mitä Erdoğanin uhkaus tarkoittaisi Suomen kannalta?
– Näitä ihmisiä on pystyttävä auttamaan, ja toivon oikeusvaltioiden Euroopassa myös toimivan näin, sisäministeri Maria Ohisalo totesi Ylelle heti Erdoğanin esitettyä ukaasinsa EU:lle.
Tarkoittiko hän siis, että Suomi olisi valmis ottamaan pakolaisia, jos uhkaus kävisi toteen?
Myöhemmin asiaa kysyttäessä, ei ministeri vastannut myöntävästi eikä kieltävästi. Ohisalo sanoi, ettei kyse ole yksittäisen jäsenvaltion näkökulmasta kiinni. Lisäksi vastauksissa toistui useampaan otteeseen viesti siitä, että oikeusvaltiosta pitää voida turvapaikkaa hakea.
Samaa viestiä hän sanoi Suomen haluavan viedä myös muille EU:n jäsenvaltioille puheenjohtajuuskaudellaan. Tilannetta ei helpota se, että yhteisen sävelen löytyminen on pahasti kateissa.
Epätodennäköinen skenaario, silti on varauduttu
Ainakaan nyt ei sisäministeriön mukaan näytä siltä, että Suomeen olisi saapumassa erityisen suurta määrää turvapaikanhakijoita.
– Muuttoliike sieltä ei tällä hetkellä näytä suuntautuvan Eurooppaan päin, sisäministeri Ohisalo sanoo viitaten kriisialueelta pakenemaan joutuneisiin siviileihin.
Kriisialueelta pois suuntautuvan liikkeen kehitystä seurataan sisäministeriössä.
Ministeriön alivaltiosihteeri Olli-Poika Parviaisen mukaan ihmiset pyrkivät sotaa paetessaan yleensä alueille, joilta on esimerkiksi helppo pitää yllä perheyhteyksiä. Usein tällainen alue löytyy läheltä – jos valinnanvaraa ylipäätään on. Usein täytyy mennä sinne, minne ikinä pääseekään.
– Suomeen olisi melko hankala tällä hetkellä kyseiseltä alueelta tulla. Lentokone olisi melkeinpä ainoa vaihtoehto, mutta se ei ole kovin todennäköistä, Parviainen toteaa.
Suomella on kuitenkin valmiina toimintasuunnitelma siltä varalta, että Suomeen saapuisi suuri joukko jopa turvapaikanhakijoita lyhyen ajan sisällä.
Erilaisista skenaarioista koostuvat ohjeet tehtiin vuosista 2015–2016 viisastuneina. Syksyllä 2015 ei osattu riittävästi varautua siihen, että lyhyessä ajassa Suomesta hakisi turvaa yli 30 0000 ihmisiä. Nyt tiedetään paremmin, millä tavoin vastaavan tilanteen sattuessa tulee toimia ja viranomaiset harjoittelevat toisinaan toimia käytännössä.
Suunnitelma ei ole julkinen, joten Parviainen ei kerro sen yksityiskohdista.
– Skenaarioihin ei liity mitään suurta dramatiikkaa, kyse on ennemmin käytännön järjestelyistä. Tarkoituksena on varmistaa, ettei pääsisi syntymään tilannetta, jossa ihmiset liikkuisivat hallitsemattomasti paikasta toiseen.
Entä onko olemassa omaa skenaariota sille, että mahdollisten turvapaikanhakijoiden joukossa olisi Isiksen soluttautujia?
– Tuohon en ota yksityiskohtaisemmin kantaa. Yleisesti voin todeta, että jo alkupuhutteluissa pyritään selvittämään turvapaikanhakijan tausta ja tehdään viranomaisyhteistyötä muiden EU-maiden kanssa.
– Myös EU:n rajoilla ollaan valppaampia kuin oltiin muutama vuosi sitten, Parviainen painottaa.
Viime viikolla maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Kimmo Lehto puolestaan esitti Ylelle, että varautuminen olisi Suomessa aiempaa hitaampaa, Migrin rahoituksen muututtua suuntaan, jossa lisärahan saaminen valtiolta on hidasta.
Sisäministeriössä huomattiin uutinen Migrin väitteestä ja Parviaisen mukaan se haluttiin tarkistaa.
– Halusimme haastaa Migrin väitteen ja johtopäätöksemme on, että kyseessä on lähinnä tekninen kysymys. Hallitus pystyy kyllä esityksen nopeasti tekemään, jos tilanne sitä vaatii, Parviainen sanoo.
Toinen asia Parviaisen mukaan on, myönnetäänkö lisärahaa eduskunnassa vai ei.
Missä hätä todella on?
Kansalaisjärjestöt, näkyvimpänä Suomen Punainen Risti, olivat isossa roolissa vuosina 2015–2016 vastaanottokeskusten arjen pyörittämisessä.
Järjestön kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi sanoo, että uutismedioiden tulisi pohtia uutisointitapaa nykytilanteesta uutisoidessaan.
– Olisi huomioitava, millaista mielialaa medioiden spekulointi pakolaisten saapumisesta voi aiheuttaa. Olen todennut useille median edustajille, että kannattaa miettiä maalataanko spekuloinnilla vain uhkakuvia, jotka antavat syöttiä kansankiihottamiseen. Ennemmin pitäisi rauhoittaa ihmisiä, Löövi uskoo.
Myös sisäministeri Ohisalo pitäisi huomion kriisialueella eikä spekuloinnissa.
– Mielestäni kyse ei ole siitä, mikä Eurooppaa uhkaa vaan siitä, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneella alueella on meneillään humanitäärinen kriisi. Kyse on ihmisten elämästä ja kuolemasta. Kurdeja ajetaan kodeistaan ja pakolaisia käytetään sodankäynnin pelinappuloina.
– On erikoista, että EU:n jäsenvaltioissa luodaan paniikinomaista tunnetilaa siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita kuhunkin jäsenvaltioon tulee – jos edes tulee. Kuten sanoin, ihmiset saattavat lähteä toisiin suuntiin kuin Eurooppaan, Ohisalo toteaa.
EU:n linja jo muutenkin jumissa
EU:n turvapaikkapolitiikan linja on ollut pahassa jumissa viime vuodet ja on sitä nytkin, ilman uuttakin potentiaalista pakolaiskriisiä.
Ohisalolla on merkittävä rooli EU:n turvapaikkapolitiikassa Suomen ollessa unionin puheenjohtajamaa. Kausi alkoi kesäkuussa ja kestää vuoden loppuun. Ohisalon tavoitteet ovat yleviä: edistää vastuullista politiikkaa ja oikeusvaltioperiaatetta.
Jäsenmaiden sisäministerit kokoontuivat keskustelemaa muutama päivä ennen Turkin hyökkäystä kurdialueelle edellä mainitusta jumitilanteesta. Tavoitteena oli saada aikaan sopimus Välimereltä saapuvien siirtolaisten sisäisistä siirroista eli taakanjaosta EU-maiden kesken. Rohkaisuksi aloitteen tekivät Italia, Malta, Ranska ja Saksa lupautumalla keskinäiseen yhteistyöhön läntisen Välimeren pakolaistilannetta koskien.
Muiden maiden välillä sopimusta ei syntynyt.
Ohisalo on sanonut Suomen pyrkivän puheenjohtajamaana edistämään yhteisen linjan löytämistä ja mahdollisimman monen jäsenmaan saamista mukaan sopimukseen, tosin Suomessa hallituksessakin mukaan lähdöstä on erilaisia mielipiteitä. Pääministeri Antti Rinne on sanonut, että Suomi lähtee mukaan jos vähintään 20 jäsenmaata sitoutuu sopimukseen. Keskusta on puhunut Ilta-Sanomien mukaan, että ehtona on lähes kaikkien jäsenmaiden mukanaolo.
– Meillä on EU-puheenjohtakauden ohjelma ja kun katsotaan hallituksen ohjelmaa, niiden mukaan Suomi tekee tässä töitä. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa esitetään sekä yhteistä turvapaikkapolitiikkaa että väliaikaisia ratkaisuja, Ohisalo sanoo.
Ohisalo muistuttaa, että tilanne on läntisen Välimeren ohella kuormittunut myös meren itäpuolella esimerkiksi Kreikassa ja Kyproksella, jonne tulee turvapaikanhakijoita paljon maateitse.
Tuore hallitus ehti jo kiistellä Suomen pakolaispolitiikasta kesäkuussa. Hallitus oli tuolloin päättänyt, että Suomi ottaa vastaan Italian hallituksen torjumalta alukselta kahdeksan turvapaikanhakijaa. Kyseessä oli Ohisalon mukaan uuden hallituksen linjanmuutos pakolaispolitiikkaan ja siitä onko kyseessä linjanmuutos syntyi erimielisyyttä hallituskumppanien kesken.