Maaliskuun alussa 2008 Suomen rikoshistorian suurin petosvyyhti WinCapita pysähtyi kuin seinään. Poliisi aloitti rikostutkinnan, sillä klubia epäiltiin pyramidihuijauksesta.
Viidessä vuodessa WinCapita, aiemmin GiiClub ja WinClub, oli onnistunut keräämään arviolta 10 000–12 000 jäsentä.
Sijoituskerhona itseään mainostanut WinCapita väitti käyvänsä tuottoisaa valuuttakauppaa. Jäseneksi pääsi vain entisen jäsenen suosituksella.
Todellisuudessa Wincapita oli pyramidihuijaus, jonka tulot tulivat ainoastaan uusien jäsenten tekemistä sijoituksista ja vanhojen jäsenten lisäsijoituksista.
WinCapitan päähahmo oli Hannu Kailajärvi. Hänet tuomittiin törkeästä petoksesta ja rahankeräysrikoksesta viiden vuoden ehdottomaan vankeuteen.
Rikostuomioita jaettiin lopulta lukumääräisesti vähän, kymmenkunta, mutta yhteensä 626 kerhon jäsentä tuomittiin maksamaan rikoshyötynä valtiolle yhteensä lähes 64 miljoonaa euroa. Vuosien kuluessa Oikeusrekisterikeskus on onnistunut perimään niistä takaisin 33,6 miljoonaa euroa.
Osa saa kaikki menettämänsä rahat takaisin
Huijatuksi tulleet ja rahansa menettäneet voivat hakea rahojaan takaisin Oikeusrekisterikeskukselta. Hakemuksia on tullut 1 431. Niiden yhteissumma on reilut 29 miljoonaa euroa.
Oikeusrekisterikeskus on aiemmin kertonut, että korvauspäätökset tehtäisiin joulukuussa. Viimeisimmän tiedon mukaan päätöksiä on luvassa maaliskuussa 2020.
Korvaushakemusten rahasummat vaihtelevat suuresti. Pienimmät summat ovat muutamia tuhansia euroja, suurimmat satoja tuhansia euroja.
Oikeusrekisterikeskus tutkii jokaisen hakemuksen oikeellisuuden. Korvauksen saamisen lähtökohta on, että hakijalla on esittää vahingonkorvaustuomio tai tuomioistuimen vahvistama sovinto, jonka perusteella hakijalla on oikeus saada vahingonkorvausta rikoksen tekijältä.
– Jokainen tapaus ja hakemuksen perusteet käydään erillisenä läpi, ja päätökset korvausten maksamisesta tehdään samalla kertaa, Oikeusrekisterikeskuksen rikoshyötyasiantuntija Jaakko Haaparanta sanoo.
Kun rikoshyötynä peritty summa on vahingonkorvausten yhteissummaa suurempi, voi hakija saada koko hakemansa korvauksen itselleen.
Tutkittavia rahansiirtoja sekä jutun esitutkinta- ja oikeudenkäyntiasiointikirjasivuja on kymmeniä tuhansia. Rahaa liikkui pankkitilien ja ulkomaisen moneybookers-tilien lisäksi paljon myös käteisenä.
– Joudumme käymään kaikki rahansiirrot läpi ennen korvauspäätösten tekemistä. Se vie aikaa, Jaakko Haaparanta sanoo.
Rikoshyötyjen perintä jatkuu edelleen ja summa karttuu koko ajan. Ulosottoviranomaiset tilittävät perittyjä rikoshyötyjä Oikeusrekisterikeskukselle.
– Rahaa tulee ulosottojen myötä koko ajan, mutta tahti on hidastunut, Haaparanta kertoo.
Rikosoikeuden professori: Poikkeuksellinen kokonaisuus
WinCapitaa on kuvailtu Suomen rikoshistorian suurimmaksi petokseksi ja myös maan kaikkien aikojen suurimmaksi rikosjutuksi.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen sanoo, että WinCapita on monellakin tavalla poikkeuksellinen rikosvyyhti.
– Mukana oli suuri joukko ihmisiä, siinä tavoiteltiin ja saatiin suurta taloudellista hyötyä ja toisaalta aiheutettiin merkittävää taloudellista vahinkoa, hän listaa.
Myös rikoskokonaisuuden uhrijoukko on poikkeuksellinen. Klubiin haksahti mukaan yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa olevia ihmisiä, lähes kaikista ammattikunnista.
– Yleensä ajatellaan, että nettihuijausten ja siihen verrattavien rikosten kohteeksi joutuu ihmisiä, joilla ei ole tietoa, jotka ovat hölmöjä.
Rikoshistoriaan juttu jää myös Hannu Kailajärven viiden vuoden vankeustuomion vuoksi.
– En muista, että koskaan aiemmin olisi varallisuusrikoksesta annettu enimmäisrangaistusta.
Tavanomaisesta petosrikoksesta WinCapita poikkeaa myös siinä, että huijatuista rahoista iso osa onnistuttiin perimään valtiolle.
– Jos jotain pitää kehua niin viranomaisten toimintaa. Poliisi, syyttäjä ja tuomioistuinlaitos saivat kaiken oleellisen tutkittua ja tuomiot tulivat kohtuuajassa. Tapaus osoittaa, että isotkin jutut saadaan tutkittua, kun niihin osoitetaan resursseja.
Tällainen oli WinCapita
– Klubin tilille kertyi sijoituksia hieman yli 100 miljoonaa euroa.
– Jäseniä hankittiin kaveripiiristä suoraan sekä järjestämällä värväystilaisuuksia eri huoltoasemien ja ravintoloiden kokoustiloissa
– Jäsen sai liittymisen yhteydessä pääsyn nettisivuille, jossa pystyi seuraamaan oman sijoituksensa kehittymistä.
– Kailajärvi palautti rahaa kotiutuspyyntöjen perusteella. Eniten rahaa tienasivat klubin aikaisessa vaiheessa liittyneet jäsenet.
– Oikeus arvioi, että noin 2 000 jäsentä sai klubilta 57 miljoonaa euroa enemmän kuin oli siihen sijoittanut