2010-luvulla vanhempia on neuvottu opettamaan verkon ja somen turvataitoja lapsille, kun ekaluokka alkaa. Nyt yhä useamman lapsen päiväkotiura loppuu jo viisivuotiaana. Siirtyminen koulun ja sosiaalisen median vaikutuksen piiriin alkaa siis entistä aikaisemmin.
Esimerkiksi Tampereella kaikki kaupungin esikouluopetuksessa olevat lapset käyvät eskarinsa kouluissa.
Vaikka kuusivuotiaalla itsellään ei olisi puhelinta, koulun vanhemmilla lapsilla varmasti on.
– Mutta eivät ne ekaluokkalaisetkaan median turvataitoja tai somea vielä kunnolla hallitse. Voi syntyä tilanteita, joissa eskarilaiset näkevät puhelimilta sopimatonta sisältöä tuntematta edes somen perusasioita, Suvi Uski sanoo.
Hän on yksi Someturvan perustajista ja näkee työssään, millaista jälkeä sosiaalinen media jättää. Vuonna 2017 perustettu Someturva tarjoaa juridisia neuvoja ja psykologista ensiapua kaikenikäisille, jotka kaipaavat sosiaalisessa mediassa kohtaamiinsa ongelmiin apua.
Nuorimmat avunpyytäjät ovat seitsemänvuotiaita ekaluokkalaisia.
Ei enää vain pornoa
Asiantuntijoiden mukaan yhä nuoremmilta lapsilta kiristetään seksuaalissävytteisiä kuvia ja heille lähetetään videoita, joita pienen mieli ei pysty käsittelemään.
– Aikuiset ovat lähetelleet hyvin pienille lapsille esimerkiksi videoita itsestään masturboimassa. Joissain lasten WhatsApp-ryhmissä on kiertänyt videoita, joissa tapetaan ihminen, Uski kertoo.
Hän korostaa, että kuka tahansa lapsi voi törmätä pornoon tai esimerkiksi pahoinpitelyvideoihin. Samalla luokalla tai koulussa on aina joku, jolla on puhelimessaan vähintään WhatsApp-sovellus.
Videoita saatetaan katsoa lapsiryhmissä.
Esimerkiksi Vantaalla paljastui lokakuun alussa alakoululaisten WhatsApp-ryhmä, jossa levitettiin kovaa pornoa, eläimiin sekaantumista, ampumista ja silpomista.
– Kenenkään ei pitäisi joutua näkemään sellaista materiaalia, mutta vielä syvemmin se järkyttää, jos puhetta vaikeista tai vaarallisista somevideoista ei ole ollut ensinkään, Uski toteaa.
Uski neuvoo, että saman luokan lasten vanhempien kannattaisi yhdessä sopia pelisäännöistä. Kun kaikilla on samat säännöt siitä, milloin puhelin laitetaan pois, mitkä pelit tai sovellukset ovat ok, lapset eivät voi aina vedota siihen, että “munkin pitää saada, kun kaverikin saa”.
Mediakasvatuksen lisäksi seksuaalivalistusta pitäisi kouluissa antaa jo nykyistä paljon nuoremmille.
Sari Sarani
Kiristetty voi päätyä PornHubiin
Someturvan juristi Jenny Rontu on käsitellyt tapauksia, joissa lapsilta ja nuorilta on ensin houkuteltu esimerkiksi WhatsAppin kautta kuvia.
Sitten kuvilla on kiristetty lisää materiaalia.
– Että jos et live-videossa tee niin tai näin, kuvat päätyvät verkkoon, pornosivustoille tai vanhemmille. Ja tilanne vain pahenee.
Rontu on Someturvan kaksivuotisen toiminnan aikana kohdannut tapauksia, joissa suomalaistyttöjen videoita on uhattu ladata esimerkiksi Suomessakin suositulle PornHub-pornosivustolle.
Someturvan tietojen mukaan nuorimmat uhkaillut ja kiristetyt ovat 12-vuotiaita.
Kyberrikollisuuteen erikoistunut keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Sarani kertoo, että videokuvaa voi päätyä myös muille pornosivustoille kotimaassa tai maailmalla.
– Mediakasvatuksen lisäksi seksuaalivalistusta pitäisi kouluissa antaa jo nykyistä paljon nuoremmille. Muuten lapsi ei välttämättä edes tiedä, mitkä oman kehon rajat ovat, mikä on oikein ja väärin, Sarani toteaa.
Kun ennen pienet lapset tutkivat ja tutustuivat omaan kehoonsa fyysisesti, nyt medialaitteet ovat linkittyneet tähänkin.
Pelastakaa Lapset -järjestön asiantuntija Hanna-Leena Laitinen kertoo, että on jo päiväkotilapsia, joilla on joko oma puhelin tai vapaa pääsy esimerkiksi perheen tabletille.
Laitisen mukaan vanhempien pitäisi ymmärtää, että enää ei ole mitään erillistä digimaailmaa, vaan lasten elämässä some ja digilaitteet ovat aina arjessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä läsnä.
– Pikkutytöt ovat kuvanneet genitaalialueitaan iPadilla ja tutkineet kehoaan videon avulla. Tässä riskinä tietysti on, että materiaali leviää verkkoon, Laitinen kertoo.
"Pelkästään järjestöjen panos ei riitä"
Suomen vahva varhaiskasvatus- ja peruskoulujärjestelmä olisi luonnollinen paikka välittää laajasti vanhemmille tietoa.
Kuitenkin niin Pelastakaa Lapsien, keskusrikospoliisin kuin Someturvankin asiantuntijoiden mukaan mediakasvatuksen ja some-turvataitojen saanti vaihtelee alueellisesti ja voi olla täysin päiväkoti- ja koulukohtaista.
– Ei ole tarpeeksi aikaa, resursseja tai tietoa. Nyt digiturvataidoissa ja digitaalisen median käytössä tarvitaan ammattilaisten rakenteellista koulutusta, jotta lasten parissa toimivat ammattilaiset pystyvät tukemaan lapsia toimimaan turvallisesti verkossa. Pelkästään järjestöjen panos ei riitä, Pelastakaa Lapsien Laitinen toteaa.
Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes korostaa, että vanhemmat janoavat nyt tietoa. Kun teknologia ja sovellukset kehittyvät vauhdilla, vanhemmat haluavat pysyä tahdissa.
– Koulujen ja vanhempainyhdistysten järjestämät somevanhempainillat ovat aina täynnä. Tässä tarvitaan toimivaa yhteistyötä vanhempien, järjestöjen ja opetuksen ammattilaisten kesken, Siimes toteaa.
Siimes kehottaa vanhempia pyytämään päiväkodeista ja kouluista tietoa ja yhteistä keskustelua. Kun yksi nostaa aiheen esiin, idea voi saada tuulta alleen ja nousta esimerkiksi vanhempainiltojen puheenaiheeksi.
– Vanhemmissa on monen eri sukupolven edustajia ja eri tasoisia somen käyttäjiä. Minun lapsuudessani oli namusetiä tai itsensäpaljastajia, ei someahdistelijoita. Verkon tuomia puolia voi olla vaikea tunnistaa ja ymmärtää, Siimes sanoo.
Puhelinnumero riittää
Yle uutisoi keväällä, miten pedofiilit etsivät pieniä lapsia suosituilta pelialuistoilta, kuten Fortnitesta ja Minecraftista. Someturvan Suvi Uski muistuttaa, että verkossa lapsia eivät enää etsi vain pedofiilit, vaan myös aikuiset, jotka haluavat hyötyä lapsista rahallisesti. Alastomuutta sisältävillä ja seksuaalissävytteisillä kuvilla ja videoilla käydään nyt kauppaa myös Suomesta käsin.
Pelastakaa Lapset -järjestön Laitinen kertoo, että pienten lasten on vaikea ylipäätään hahmottaa, että esimerkiksi turvallisen tuntuisessa WhatsAppissa tai muissa palveluissa viestejä voi lähettää myös vieras aikuinen.
Aika moni vanhempikin mieltää WhatsAppin yhä turvalliseksi ja käteväksi perheen viestintäkanavaksi.
Rikosylikomisario Sarani korostaa, että riskejä on kaikilla somealustoilla. Ja vaikka itsellä ei olisi yhtäkään sovellusta, oma puhelinnumero on aina jollain toisella tallessa.
– Kun yhteystietoluetteloita saadaan varastettua tai vuodetaan, oma puhelinnumero voi päätyä rikollisiin käsiin. Siksi näistä asioista täytyy tietää ja puhua enemmän, jotta asiat eivät tule täysin yllätyksenä ja tuntemattomina vastaan.
Somekiusaaminen jää usein piiloon
Sosiaalisen median käytön kasvu on lisännyt myös verkossa tapahtuvaa kiusaamista. Someturvan Suvi Uskin mukaan kiusaaminen verkossa voi olla julmempaa kuin niin sanotusti perinteinen kiusaaminen.
– Sitä ei pääse pakoon, se seuraa kaikkialle eikä verkko unohda, Uski sanoo.
Koululaiset ovat esimerkiksi repineet vessan oven auki ja kuvanneet kiusattua lasta vessanpöntöllä ja sitten jakaneet videon someen.
Lapset ovat tehneet kiusattujen kuvista myös meemejä tai yhdistäneet kuviin pornografisia elementtejä ja jakaneet niitä eteenpäin.
Mitä kiusallisempaa materiaalia, sen paremmin se verkossa etenee ja pysyy.
Jenny Rontu
Someryhmistä voidaan myös jättää ulkopuolelle, tai niiden keskusteluissa herjataan yhtä.
Someturvan juristi Jenny Rontu on käynyt läpi lasten kertomia tapauksia, joissa alastonkuvat ovat lähteneet leviämään ympäri koulun someryhmiä, mutta myös siitä eteenpäin verkkoon.
Rontu muistuttaa, että ihastukset, omaan kehoon tutustuminen ja seksuaalinen herääminen kuuluvat lapsuuteen.
– Minullakin oli ala-asteella eka poikakaveri, kuten monella muulla, se ei ole uutta. Digiaika vain on muuttanut lapsuuden ihastumisiakin ja se voi näkyä tavoilla, joita lapsi ei osaa ennakoida, Rontu sanoo.
Someturvasta apua hakeneet 8–10-vuotiaat lapset ovat kertoneet lähettäneensä tyttö- tai poikakaverille alastonkuvia.
Näissä tapauksissa lapset ovat ottaneet kuvan esimerkiksi pepustaan pikkarit päällä tai kuvanneet itseään koskettelemassa kehoaan.
Kun kimpassa olo sitten on loppunut, kuvat ovat päätyneet kiusantekona yleiseen someen.
– Ja mitä hirveämpää tai kiusallisempaa materiaalia, sen paremmin se verkossa etenee ja pysyy, Rontu toteaa.
Uutisointi lisää uskallusta kertoa
Oulun seksuaalirikosvyyhti paljastui vuosi sitten. Samalla Someturvalle lasten itsensä ilmoittamat seksuaalirikosten määrät nousivat yli 50 prosentilla.
Marras–joulukuun aikana ilmoituksia tuli yli sata, kun siihen mennessä samana vuonna ilmoituksia oli ehtinyt tulla noin 50.
– Ihmeteltiin, kun meidän tiimimme oli vähän alakuloisen oloinen. Huomattiin, että yhtäkkiä meillekin alkoi tulvia näitä tapauksia. Oulun tapausten uutisointi sai lapset kertomaan niistä, Suvi Uski kertoo.
Lapset ja nuoret eivät aina edes tiedosta, että rikosta on tapahtunut, että lapsi on uhri, ei koskaan syyllinen.
– Tästä syystä asioista pitäisi puhua. Niin mediassa, kouluissa kuin kotonakin.
Someturvalle ilmoitetuissa tapauksissa, joissa alaikäisen seksuaalista itsemääräämistä on loukattu, 85 prosenttia lapsista ja nuorista on kertonut vahingoittaneensa itseään esimerkiksi viiltelemällä tai harkinneensa itsemurhaa.
Someturvan tilaston mukaan nuorimmat heistä ovat 13-vuotiaita lapsia.
– Eli jo alastonkuvien levittely koulun somessa voi ajaa lapset vahingoittamaan itseään. Usein verkkokiusaaminen myös jää piiloon. Tähän auttaa vain jatkuva keskustelu ja luottamuksen vaaliminen kotona, Uski toteaa.
Lue lisää: