Lähes miljardin euron arvoisen rahapotin päällä istuva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra on joutumassa entistä tiukempaan parlamentaariseen valvontaan.
Hallitus esittää Sitraa koskevaan lakiin useita muutoksia, joilla voi olla vaikutuksia rahaston toteuttamien hankkeiden sisältöön tulevaisuudessa. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuodenvaihteessa.
Sitran hallintoneuvoston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) kertoo, että Sitraa varten perustetaan erillinen hallintoneuvosto, joka saattaa vaikuttaa jatkossa aiempaa enemmän siihen, mihin teemoihin Sitra hankkeissaan keskittyy.
– Sitran asema riippumattomana toimijana halutaan turvata, mutta samaan aikaan on nähty tarve parlamentaarisen ja laaja-alaisen ohjauksen vahvistamiseksi, Lindtman muotoilee.
Lindtmanin mukaan muutoksilla pyritään varmistamaan se, että Sitran toiminta vastaa niitä tarpeita, joita sille on laissa asetettu.
Sitran tarkoituksena on lain mukaan edistää "Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä", talouskasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä.
Ajatuspajatoimintaan pohjautuvan Sitran työn keskeisinä teemoina ovat viime vuosina olleet muun muassa kiertotalous, ilmastotoimet ja uudistumiskyky. Näistä aiheista rahasto on julkaissut useita selvityksiä, raportteja ja tutkimuksia.
Sitra myös rahoittaa niin julkisia kuin yritysten ja kolmannenkin sektorin hankkeita, jotka edistävät sille määrättyjä tavoitteita.
Lindtmanin oman näkemyksen mukaan Sitran käsittelemissä aihealueissa tulisi olla tulevaisuudessa nykyistä enemmän esimerkiksi yhteiskunnallista näkemystä.
Kataiselta lähtee valtaa
Lisäksi Sitran hallinto- ja johtamisjärjestelmää viilataan enemmän nykyaikaan sopivaksi. Sitran ylin johtaja eli yliasiamies ei enää jatkossa olisi hallituksen jäsen, vaan hallituksen johdon ja valvonnan alainen. Yliasiamiehen läsnäolo- ja puheoikeus hallituksessa kuitenkin säilyisi.
– Tässä viedään Sitran hallintoa nykypäivään. Tämä selkeyttää rahaston hallintoa, johtamista sekä vastuu- ja valtasuhteita, Lindtman sanoo.
Yliasiamiehen asemaa koskeva kohta on huomionarvoinen, koska ex-pääministeri ja komissaari Jyrki Katainen aloittaa Sitran yliasiamiehenä tammikuussa 2020, jolloin lakimuutosten on määrä tulla voimaan.
Kataisella ei siis ole tehtävässään käytettävissä enää niin paljoa valtaa kuin edeltäjällään Mikko Kososella.
Sitran hallituksenkin porukka vaihtoon
Lakiesityksessä ehdotetaan perustettavaksi rahastolle 13–17 jäsenestä koostuva hallintoneuvosto. Muutos on iso, koska Sitran hallintoneuvosto on tällä hetkellä yhtä kuin 9-jäseninen eduskunnan pankkivaltuusto.
– Hallintoneuvostoon tulee nykyistä pankkivaltuustoa laajempi parlamentaarinen pohja, jolloin Sitran asema nimenomaan eduskunnan alaisena toimijana vahvistuu, näkee Lindtman.
Uudesta Sitran hallintoneuvostosta tulee jäsenmäärältään eduskunnan toiseksi suurin.
Lakiesityksessä ehdotetaan myös, että hallintoneuvoston kokoonpano tukisi asiaosaamiseltaan nykyistä paremmin Sitran tavoitteiden ohjaamista.
– Jatkossa hallintoneuvostoon saadaan enemmän Sitran tarpeisiin ja toimintakenttään perehtyneitä kansanedustajia, Lindtman katsoo.
Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista. Nyt esitettävien muutosten taustalla on viime hallituskaudella asetetun parlamentaarisen työryhmän loppuraportin esitykset (siirryt toiseen palveluun) Sitran toiminnan muuttamiseksi.
Myös Sitran hallituksen kokoonpano tulee muuttumaan. Lakimuutos velvoittaisi ottamaan hallituksen jäsenten valinnassa paremmin huomioon asiantuntemustarpeet, joita Sitran hankkeet kaipaavat.
Lindtmanin mukaan tällä varmistettaisiin se, että rahaston hallitus eläisi paremmin ajassa.
Rahasto pitkään demareiden hampaissa
Sitran toiminta ja erityisesti sen muhkea rahasäkki on ollut viime vuosina etenkin SDP:n kritiikin kohteena. Puolue on esittänyt toistuvasti vaihtoehtobudjeteissaan Sitran pääoman siirtämistä valtion budjettiin.
Sitralle on kertynyt vuosien varrella noin 800 miljoonan euron pääoma. Valtio pääomitti Sitraa 1990-luvun alussa Nokian osakkeilla, joiden suotuisa kurssikehitys paisutti rahaston monikymmenkertaiseksi.
Sitra ei kuitenkaan enää saa valtion rahoitusta. Toimintansa se rahoittaa rahaston peruspääomasta ja rahoitustoiminnasta saaduilla tuotoilla.
Kiistely Sitran rahoista kulminoitui toukokuussa, kun rahasto ehdotti poikkeuksellisesti itse 100 miljoonan euron irrottamista sen taseesta.
Sitra on ollut aika ajoin myös ammattiyhdistysliikkeen hampaissa. Ay-liikkeen mukaan Sitra on politikoinut ja ajanut yritysten ja työnantajien asiaa.
Palkansaajajärjestöt suuttuivat Sitralle vuonna 2016, kun työministeriö ehdotti työnäytepalvelun käyttöönottoa. Siinä työtön työnhakija voisi mennä palkattomalle työnäytejaksolle antamaan mahdolliselle työnantajalle kuvan osaamisestaan. Idea työnäytteestä oli peräisin Sitrasta.
SDP:n puheenjohtaja, tänä vuonna pääministeriksi noussut Antti Rinne pohti tuolloin, että eduskunnan tulisi ottaa Sitra aiempaa tiukempaan poliittiseen ohjaukseen.
Lue myös:
Jyrki Katainen Sitran johtoon täpärässä äänestyksessä
Sitran hallitus ehdottaa 100 miljoonan euron irrottamista rahaston taseesta
Ay-vaikuttajat: Sitra politikoi ja ajaa yritysten ja työnantajien asiaa