Opetusministeriö on vaatinut korkeakouluja tuottamaan lähivuosina keskimäärin vajaat 67 000 tutkintoa vuodessa.
Korkeakoulujen tiistaina julkistetuista esityksistä kertyisi yhteensä yli 71 000 tutkintoa vuodessa eli liki 4 500 opetusministeriön alustavaa ehdotusta enemmän.
Korkeakoulut kuitenkin katsovat (siirryt toiseen palveluun), että tavoitteet tutkintomäärien lisäämiseksi ja koulutuksen laadun säilyttämiseksi eivät tule toteutumaan ilman pitkäjänteistä lisärahoitusta.
Hallituksen tähän mennessä tekemillä rahoituspäätöksillä on korkeakoulujen mukaan vain paikattu aiempia leikkauksia.
Yliopistot ovat valmiita lisäämämään opiskelupaikkoja etenkin tietojenkäsittelyyn, tietoliikenteeseen ja teknillisille aloille.
Vuosina 2021–2024 yliopistot esittävät tutkintotavoitteiden nostamista näillä aloilla ylemmässä yliopistotutkinnossa eli maisteritutkinnoissa 36 prosentilla verrattuna viime vuosien keskimääräiseen valmistuneiden määrään.
Luonnontieteissä, maa- ja metsätaloustieteissä, liiketaloudessa ja hallinto- ja oikeustieteissä maisteritutkintojen tutkintotavoitteita esitetään nostettavaksi 22-26 prosentilla.
Yliopistojen vuoden 2030 tavoitteissa huima kasvu
Vuonna 2030 yliopistojen tavoitteet maisteritutkinnoissa ylittäisivät nykyisten valmistuneiden määrän tietojenkäsittelyn, tietoliikenteen ja tekniikan aloilla liki 85 prosentilla.
Liiketaloudessa ja hallinto- ja oikeustieteissä, luonnontieteissä ja maa- ja metsätaloustieteissä tutkintotavoitteiden kasvu olisi noin 50 prosenttia.
Viime vuosina alempia yliopistotutkintoja eli kandidaatin tutkintoja on valmistunut keskimäärin hieman yli 15 000 vuodessa. Yliopistojen ehdotusten perusteella määrä olisi lähivuosina liki 18 400 ja vuonna 2030 jo vajaat 22 000.
Alempia korkeakoulututkintoja valmistuisi lähivuosina runsaat 17 000 ja tohtorintutkintoja vajaat 2 000.
Ammattikorkeakouluissa lisäyksiä samoille aloille
Ammattikorkeakouluissakin tutkintotavoitteita esitetään kasvatettavaksi suhteellisesti eniten tietojenkäsittelyssä, tietoliikenteessä, luonnontieteissä ja tekniikan aloilla sekä maatalous- ja metsätieteissä.
Lähivuosina ammattikorkeakoulututkintojen määrää voitaisiin näillä aloilla lisätä esitysten perusteella 26 prosenttia ja vuonna 2030 jo 48 prosenttia.
Humanistisilla ja lääketieteellisillä aloilla sekä terveys-, hyvinvointi- ja palvelualoilla tutkintojen määrää voitaisiin kasvattaa vuoteen 2030 mennessä kolmanneksella.
AMK-tutkintojen määrä olisi lähivuosina keskimäärin yli 27 000 ja vuonna 2030 hieman yli 31 000.
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä voitaisiin esitysten mukaan kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä noin 5 900 tutkintoon.
Esimerkiksi suurimmasta ammattikorkeakoulusta Metropoliasta valmistuisi tällöin tuhat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta vuodessa.
Täältä voit katsoa (siirryt toiseen palveluun), minkä alojen tutkintoihin eri yliopistot ja ammattikorkeakoulut esittävät lisäyksiä.
Koosteet tutkintomääristä ja opetusministeriön ja korkeakoulujen tavoitteista löytyvät opetusministeriön nettisivuilta (siirryt toiseen palveluun).
Opetusministeriö: Tavoitteiden oltava realistisia
Korkeakoulut sopivat vuosien 2021–2024 tutkintotavoitteiden määristä opetusministeriön kanssa ensi kevääseen mennessä.
Opetusministeriön mukaan tutkintotavoitteet sovitaan mahdollisimman realistisesti tiedossa olevan rahoituksen puitteissa. Korkeakoulujen rahoitus on jatkossa aiempaa enemmän sidoksissa niiden tuottamien tutkintojen määriin.
Lähivuosien tutkintotavotteiden kasvu vaatii sitä, että korkeakouluissa jo opiskelevien valmistumista on tehostettava. Uusien aloituspaikkojen lisääminen näkyy tutkintotavoitteissa pidemmällä tähtäimellä.
Korkeakoulut päättävät aloituspaikoista itsenäisesti, mutta ottavat huomioon opetusministeriön linjaukset.
Nuorten koulutuksen tasoa halutaan nostaa
Hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2030 puolella 25–35-vuotiaista olisi korkeakoulututkinto. Uusista syntyvistä työpaikoista 75 prosenttia on sellaisia, että niissä tarvitaan korkeakoulututkintoa.
Viime vuosien korkeakoulututkinnoista 61 prosenttia on suoritettu ammattikorkeakouluissa ja 39 prosenttia yliopistoissa.
Työvoiman tarpeen arvioinneissa on päädytty siihen, että jatkossa yliopistotutkintojen osuuden tulisi nousta 45 prosenttiin.
Ennakkoarvioiden mukaan erityisesti tekniikan alan tutkintoja tarvitaan lisää.
Lue myös: