Ruotsi kielsi seksin ostamisen 20 vuotta sitten. Norja, Irlanti ja Ranska ovat sittemmin seuranneet Ruotsin esimerkkiä. Seksityöläisten ja ihmiskaupan uhrien oikeuksia ja yhteiskunnallista asemaa edistävät järjestöt sekä Ruotsissa että Suomessa pitävät kehitystä huonona.
Täyskiellon arvioidaan vaikeuttaneen ja vaarantaneen seksityöntekijöiden asemaa. Ruotsin poliisin mukaan laki on kyllä vähentänyt maksullisen seksin kysyntää, mutta samalla ihmiskaupasta on tullut yhä suurempi osa sitä.
– Ostokielto ei näytä parantavan seksin myyjien asemaa. Jos ala on kovin kriminalisoitu, seksin myymiseen liittyvät sopimukset solmitaan hämärällä maaperällä ja rikollisten välikäsien toiminta on näyttänyt vahvistuneen, sanoo ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija Essi Thesslund Pro-tukipisteestä.
Läheskään kaikki seksiä myyvät eivät ole ihmiskaupan uhreja, mutta laki vaikuttaa kaikkiin seksityötä tekeviin. Ruotsin seksityöläisten etujärjestö Fuckförbundet julkaisi pari viikkoa sitten raportin, jonka mukaan seksin ostokielto on pahentanut alalla olevia ongelmia, ei ratkaissut niitä.
Laki on vahvistanut seksin myymiseen liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa, jonka takia seksityöntekijät kokevat avun hakemisen terveyspalveluista tai poliisilta vaikeutuneen. Tämä puolestaan on lisännyt asiakkaiden valtaa ylittää sovittuja rajoja ja vaatia muun muassa suojaamatonta seksiä.
Seksin ostokielto lisännyt väkivaltaa seksityöläisiä kohtaan
Seksin ostamisen kieltävä laki on myös koventanut asenteita seksityöntekijöitä kohtaan. Esimerkiksi Ranskassa väkivalta seksin myyjiä kohtaan on lisääntynyt 42 prosenttia sen jälkeen, kun Ruotsin mallin mukainen laki astui siellä voimaan.
Thesslundin mukaan Ruotsin täyskiellon perusongelmana on, että se suojaa yhteiskuntaa prostituutiolta sen sijaan, että se parantaisi seksin myyjien asemaa ja vähentäisi hyväksikäyttöä.
Tukholmassa lokakuun alussa järjestettyyn kansainväliseen seksityöaiheiseen konferenssiin osallistunut, seksityötä itsekin tekevä Tiia Forsström näkee lain takana tiukan kaupallisen seksin vastaisen ideologian.
– Lain tarkoituksena ei ensisijaisesti ollut parantaa naisten asemaa, vaan vähentää seksin ostamista. Seksin ja rahan yhdistäminen nähdään Ruotsissa lähtökohtaisesti vääränä, sanoo Forsström, joka toimii myös Sexpon hallituksen puheenjohtajana.
Ihmiskauppa kuriin yhteistyöllä, ei kielloilla
Suomessa seksin ostaminen ja myyminen on laillista, vaikka alaa säädellään monin rajoittavin säädöksin. Ihmiskaupan vastaisen työn asiantuntija Essi Thesslund ei pidä hedelmällisenä vertailla Suomen ja Ruotsin tilanteita.
Thesslundin mukaan ihmiskaupan laajuutta on hyvin vaikea uskottavasti arvioida. Siihen vaikuttaa lainsäädännön lisäksi muun muassa se, kuinka aktiivisesti poliisi kohdistaa toimintaansa kaupallisen seksin alaan ja miten yhteiskunta asennoituu seksiä myyviin ihmisiin.
Täyskieltoa rakentavampi keino ihmiskauppaa vastaan voisikin olla laaja-alainen osallistava yhteiskuntapolitiikka, joka mahdollistaisi haavoittuvassa asemassa oleville pääsyn heille soveltuviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä tarjoaisi ihmisille oikeuden työntekoon virallisilla työmarkkinoilla.
– Erilaiset rajoitukset voivat tuottaa tilanteita, joissa ihmisillä on hyvin vähän vaihtoehtoja. Silloin he ajautuvat marginaaliin ja yhteiskunnan ulkopuolelle, sanoo Thesslund.
Seksityöläiset nousseet vaatimaan oikeuksiaan
Vaikka seksin ostamisen kieltävä laki on Ruotsin poliisin mukaan vähentänyt maksullisen seksin kysyntää, se ei ole lopettanut seksibisnestä. Sen sijaan jäljelle jäänyt asiakaskunta on aiempaa arvaamattomampaa.
– Ruotsalaiset seksityötä tekevät kollegat kertoivat, että yhä useammalla heidän asiakkaistaan on matalampi kynnys huonoon tai jopa rikolliseen käytökseen, Tiia Forsström kuvailee.
Tukholman seksityöaiheinen konferenssi keräsi noin 140 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Konferenssi oli yksi askel maailmalla päätään nostavasta seksityöläisten oikeuksia ajavasta liikkeestä. Aktivistit näkevät Ruotsin mallin suurena riskinä paitsi vapaaehtoisesti seksityötä tekevien turvallisuudelle myös ihmiskaupan vastaiselle työlle.
– Jos ihmiskauppaan oikeasti halutaan puuttua, pitäisi viranomaisten tehdä yhteistyötä seksityöläisten kanssa, Forsström toivoo.
Lue myös: