Facebook ilmoitti eilen kiinnittävänsä entistä enemmän huomiota väärän tiedon leviämiseen palveluissaan. Yhtiö julkisti useita toimia, joilla se aikoo suitsia vaikuttamisyrityksiä ensi vuoden Yhdysvaltain presidentinvaalien alla.
Presidenttiehdokkaiden ja heidän kampanjatyöntekijöidensä tietoturvaa vahvistetaan muun muassa tekemällä kaksivaiheisesta tunnistautumisesta pakollista. Täysin tai osittain valtiojohdon alaisuudessa toimivien medioiden jakamat viestit saavat jatkossa oman merkinnän ja valheellisiin sisältöihin lyödään varoitusleima.
Facebookin perustajan ja toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin mukaan yhtiö käyttää miljardeja dollareita turvallisuushankkeisiin. Yhtiö on palkannut entisiä tiedusteluviranomaisia, digitaalisen rikosteknisen tutkinnan asiantuntijoita ja tutkivia journalisteja haravoimaan palveluistaan vieraiden valtioiden verkostoja.
Työ on tuottanut tulosta. Uusien toimintojen lisäksi Facebook kertoi eilen poistaneensa neljä valtiollista verkostoa, jotka koordinoidusti levittivät väärää tietoa Facebookissa ja Instagramissa. Satoja käyttäjätunnuksia ja sivustoja hallinnoineiden verkostojen taustalla häärivät Venäjä ja Iran.
Ihmisillä on oikeus kuulla poliitikkojen valheet
Samalla kun Facebook julistaa tiukkaa linjaa väärän tiedon suhteen, se sallii poliitikkojen valheet. Syksyn aikana Zuckerberg on useaan otteeseen joutunut perustelemaan yhtiön välinpitämätöntä suhtautumista aiheeseen.
Viime viikolla Georgetownin yliopistolla pitämässään puheessaan Zuckerberg toisti jälleen näkemyksensä, jonka mukaan yksityisten yritysten tehtävänä ei ole poliitikkojen sensurointi. Ei edes silloin, kun nämä valehtelevat.
– Me emme faktantarkista poliittisia mainoksia. Me emme tee tätä auttaaksemme poliitikkoja, vaan koska katsomme, että ihmisillä pitää olla mahdollisuus kuulla itse, mitä poliitikot sanovat, Zuckerberg sanoi washingtonilaisen yliopiston juhlasalissa.
Zuckerberg ei ota kantaa siihen, että Facebookin kehittämien työkalujen avulla poliitikot kykenevät kohdistamaan valheelliset mainoksensa tarkasti otollisiin kohderyhmiin. Sen sijaan Zuckerberg katsoo, että poliitikkojen puheet ovat aina uutisarvoisia, riippumatta niiden totuudellisuudesta. Tästä syystä poliitikoilta ei tarvitse edellyttää samoja käytöstapoja kuin muilta käyttäjiltä.
Kaikki eivät ole Zuckerbergin kanssa samaa mieltä. Voimakkaimmin erimieltä on ollut demokraattisenaattori Elizabeth Warren. Demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Warren julkaisi toissa viikolla Facebookissa mainoksen, jossa Zuckerbergin väitettiin valheellisesti kannattavan presidentti Donald Trumpia ensi vuoden presidentinvaaleissa.
Teknologiajättien pilkkomista kannattava Warren on syyttänyt Facebookia rahan tekemisestä valheiden levittämisellä. Tähän mennessä Facebook on tienannut vaalimainoksilla yli 44 miljoona dollaria. Suurin mainostaja on presidentti Trump, joka on ostanut mainoksia yli 10 miljoonalla dollarilla.
Luvut ilmenevät poliittista mainontaa Yhdysvalloissa seuraavan Wesleyan Media Projectin julkaisusta.
Kymmenistä miljoonista huolimatta poliittiset mainokset ovat lopulta pieni summa Facebookin kymmenien miljardien dollarien liikevaihdossa. Zuckerberg onkin julkisesti pohtinut, kannattaisiko yhtiön kieltää vaalimainokset kokonaan.
– Liiketoiminnan kannalta tämä kiista ei todellakaan ole sen arvoinen. Mutta poliittiset mainokset ovat tärkeä osa ääneen pääsemistä, etenkin paikallisten ehdokkaiden, nousevien haastajien ja etujärjestöjen, jotka eivät ehkä muuten saisi paljoakaan huomiota, Zuckerberg sanoi Georgetownin yliopistolla pitämässään puheessaan.
Tunnekuohuja tarjoileva sananvapauden puolustaja
Sananvapauden puolustajaksi itsensä nostanut Zuckerberg katsoo, että Facebookilla ja muilla sosiaalisen median alustoilla on tärkeä tehtävä mahdollistaa kaikkien äänien kuuluminen. Zuckerbergin fantasiassa tavallinen ihminen saa ajatuksensa kuuluville yhtä helposti kuin presidentti.
Tosiasiassa reaalimaailman hierarkiat pätevät myös sosiaalisessa mediassa. Julkisuudessa valmiiksi olleen henkilön sanomisilla on enemmän painoarvoa myös sosiaalisessa mediassa. Juuri ketään ei oikeasti kiinnosta satunnaisen kanssakansalaisen mielipiteet internetissä.
Kaikesta sananvapaudesta huolimatta tuntemattomalla poliitikolla ei ole samanlaista mahdollisuutta saada ääntään kuuluviin kuin kymmeniä miljoonia dollareita vaalimainontaan käyttävällä Trumpilla.
Tätä ihannetta Zuckerberg kuitenkin toitotti puheessaan viitatessaan kansalaisaktivisti Martin Luther Kingiin. Ajatuksena oli, että sananvapautta puolustaessaan Facebook mahdollistaa uusien Kingien synnyn. Yllättäen Kingin tytär Bernice King ei ihastunut tähän tulkintaan.
Todellisuudessa Zuckerbergin käsitys sananvapaudesta antaa ulkomaisille toimijoille vapaat kädet levittää salaliittoteorioita ja valheellisia viestejä amerikkalaisäänestäjien keskuudessa.
Eikä Facebook muutenkaan ole koskaan ollut tasainen keskustelualusta, jolla jokainen ajatus saa saman näkyvyyden. Facebookin algoritmit eivät ole pitkiin aikoihin suosineet tosiasioihin perustuvia julkaisuja, vaan käyttäjien uutisvirrat täyttyvät tunteita kuohuttavista julkaisuista.
Yksilön uhkailu ei käy, mutta yhteiskuntien uhkailu käy
Facebook ei ole näkemyksineensä yksin. Twitter ei myöskään puutu poliitikkojen räyhäämiseen. Yhtiö ilmoitti viime viikolla, ettei se aio jatkossakaan puuttua maailmanjohtajien twiitteihin, vaikka ne rikkoisivatkin palvelun sääntöjä. Näiden twiittien säilyttäminen on Twitterin mukaan yleisen edun mukaista.
Ainoastaan silloin, kun poliitikko kohdistaa uhkauksen yhtä henkilöä kohtaan, kannustaa terrorismiin tai julkaisee henkilökohtaista tietoa, twiitti poistetaan.
Eli se, että Yhdysvaltain presidentti uhittelee ydinsodalla, on Twitterin puolesta jatkossakin ok.
Sosiaalisen median alustat ovat pitkään taistelleet julkaisijan vastuuta vastaan. Edellisten Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen ne eivät kuitenkaan enää ole voineet vedota asemaansa pelkkinä alustoina. Viimeisten neljän vuoden aikana ne ovat alkaneet moderoimaan sisältöjä yhä tiukemmin. Tulevat vaalit näyttävät, ovatko toimet olleet riittäviä.