Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Miksi Chilessä on puhjennut rajuja mielenosoituksia? Tässä 100 ja 400 sanan vastaukset

Chilessä mielenosoittajat vaativat tuloerojen tasaamista, ja poliisi on hajottanut mellakoita kyynelkaasulla ja vesitykeillä.

Mielenosoittaja heittää poliisin ampuman savukranaatin takaisin poliisia kohti.
Mielenosoittaja heittää poliisin ampuman savukranaatin takaisin poliisia kohti. Kuva: Alberto Valdes / EPA
Simo Ortamo
Avaa Yle-sovelluksessa

Chilen kaduilla on nähty tällä viikolla rajuimpia mielenosoituksia vuosikymmeniin. Poliisi ja mellakoijat ovat ottaneet rajusti yhteen, ja toistakymmentä ihmistä on saanut surmansa.

Mielenosoitusten odotetaan jatkuvan myös tänään torstaina.

Kerromme tässä artikkelissa lyhyesti ja hieman pidemmin, mistä levottomuuksissa on kyse.

Jos olet kiireinen: 100 sanan selitys

Mielenosoittajia Santiagossa.
Kuva: Alberto Valdes / EPA

Chilessä on osoitettu mieltä jo viikon ajan tuloeroja ja kalliita elinkustannuksia vastaan. Levottomuuksissa on kuollut ainakin 18 ihmistä.

Mielenosoitukset alkoivat perjantaina, kun metrolippujen hintaa korotettiin pääkaupunki Santiagossa. Mielenosoittajat vaativat parannuksia palkkoihin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Valtaosa protesteista on sujunut rauhallisesti, mutta Chilessä on nähty myös mellakoita, ryöstelyä ja tuhopolttoja. Poliisi on hajottanut mielenosoituksia kyynelkaasulla, kumiluodeilla ja vesitykeillä.

Sairaaloissa on hoidettu lähes 600 loukkaantunutta. Poliisi on ottanut kiinni ainakin 5000 ihmistä.

Chile on ollut Latinalaisen Amerikan vakaimpia ja vauraimpia maita. Samalla rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on maailman syvimpiä.

Tiistaina hallitus lupasi nostaa eläkkeitä ja minimipalkkoja. Metrolippujen ja sähkön hinnankorotukset on peruttu.

Mielenosoitusten odotetaan silti jatkuvan.

Jos aikaa on enemmän: lue vielä 300 sanaa lisää

Mielenosoittajajoukko valtatiellä.
Mielenosoittajat valtasivat viime viikolla valtatien Santiagossa. Kuva: Esteban Garay / EPA

Miksi mielenosoitukset alkoivat?

Santiagon opiskelijat aloittivat mielenosoitukset perjantaina, kun kaupungin metrolippujen hintoja päätettiin nostaa 0,04 euroa. Mitättömän tuntuinen korotus oli monelle viimeinen pisara, sillä ruoka ja muut elinkustannukset ovat kallistuneet jatkuvasti.

Mielenosoittajia rassaavat myös yliopistojen kalliit lukukausimaksut sekä lääkkeiden ja sairaanhoidon kalleus. Chilen koulutus ja terveydenhuolto on järjestetty hyvin epätasa-arvoisesti.

Chilen tuloerot ovat maailman suurimpia. Mielenosoittajat haluavat, että pitkään jatkuneen talouskasvun tuotto jaettaisiin tasaisemmin kansalaisten kesken.

Poliisi hajottaa mielenosoitusta vesitykein Santiagossa.
Poliisi on hajottanut mielenosoituksia vesitykein Santiagossa. Kuva: Alberto Valdes / EPA

Miten hallitus on vastannut mielenosoituksiin?

Presidentti Sebastian Piñera otti aluksi kovan linjan mielenosoituksia vastaan. Hän varoitti, että Chile on ajautumassa sotaan ja väitti, että mielenosoitusten takana ovat maan viholliset.

Hallitus julisti hätätilan suureen osaan maata ja määräsi pääkaupunki Santiagoon yöllisen ulkonaliikkumiskiellon. Kaduilla on partioinut noin 20 000 poliisia ja sotilasta.

Tiistaina presidentti Piñera käänsi kurssia ja pyysi anteeksi sitä, että hän ja hänen edeltäjänsä olivat epäonnistuneet eriarvoisuuden torjumisessa.

Presidentti Piñera ilmoitti talousuudistuksista, jotka nostaisivat kansaneläkettä ja minimipalkkaa kymmenillä euroilla. Hän lupasi myös perua sähkön hintaan suunnitellut hinnankorotukset ja nostaa rikkaiden verotusta.

Poliisit ampuvat kyynelkaasukranaattia.
Poliisi on ampunut kyynelkaasukranaatteja mielenosoittajajoukkoihin. Kuva: Fernando Bizerra Jr. / EPA

Miten poikkeuksellisia levottomuudet ovat?

Näin laajoja levottomuuksia ei ole nähty Chilen 30-vuotisen demokratian aikana. Suhteellisen vauras Chile on pysynyt rauhallisempana kuin monet muut Latinalaisen Amerikan maat.

Levottomuuksien 18 kuolonuhrista osan kerrotaan kuolleen poliisin käsissä. Osa taas on saanut surmansa mellakoitsijoiden sytyttämissä tulipaloissa.

Paikallinen ihmisoikeusjärjestö on pitänyt poliisin ja asevoimien voimankäyttöä poikkeuksellisen rajuna. Se on raportoinut pahoinpitelyitä ja seksuaalista väkivaltaa.

Hätätilalait, ulkonaliikkumiskielto ja armeijan partiointi kaduilla tuovat vanhemmille chileläisille mieleen diktaattori Augusto Pinochetin ajan. Diktatuurin aikana noin 40 000 ihmistä joutui surmatuiksi, kidutetuiksi tai vankeuteen.

Nainen kiipeää tuhoutuneesta metrovaunusta Elisa Correan asemalla.
Kuva: Elvis Gonzales / EPA

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Presidentti Piñeran myönnytykset eivät ole riittäneet monille mielenosoittajille. He ovat vaatineet laajempien uudistusten lisäksi hätätilan lopettamista ja sotilaiden vetämistä kaduilta.

Ammattiliitot julistivat keskiviikkona yleislakon, jonka on määrä jatkua torstaina. Hallitus on jatkanut neuvotteluja opposition kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.

Rajuimmat mellakat nähtiin viikonloppuna. Tällä viikolla osa Santiagon kaupoista on avannut jälleen ovensa.

Levottomuudet ja poliisin toimet ovat jakaneet chileläisiä. Monet tukevat mielenosoittajien vaatimuksia mutta ovat tuominneet väkivallan.

Lue myös:

Chile vaurastui, mutta rahat jäivät harvoille – Nyt kauan kytenyt tyytymättömyys leimahti liekkeihin

Päivitetty 25.10.2019 klo 10.30 loukkaantuneiden määrää ja ihmisoikeusjärjestön kertomia tietoja.

Suosittelemme