Taktiikoita on monia, mutta niistä parhaita yhdistää oikea ajoitus. On oltava hyvissä ajoin paikalla, sillä kellon lähestyessä yhdeksää voi olla jo myöhäistä.
Ostoskori mukaan oven vierestä ja sitten tarkistamaan tämän illan alennustarjonta: leivät, maitotuotteet, lihat ja leikkeleet, kalat ja eineshylly. Ehkä koko ajan kasvavasta kasviproteiinivalikoimastakin löytyy jotain.
Moni punalapunmetsästäjä suuntaa ensimmäisenä määrätietoisesti liha- ja kalahyllylle, koska siellä odottavat ne suurimmat aarteet. Kuudenkymmenen prosentin alennuksen ansiosta moni valmistaa sunnuntairuokaa arkisinkin.
Sipoon Nikkilän S-Marketin lihaosastolla häärii lokakuisena maanantai-iltana punalappujen perässä myös Reijo Salimäki.
Hän lastaa kärryihin naudan grillipihvien ja kanan sisäfileiden seuraksi maustettuja raakamakkaroita. Sipoolaismies on silmin nähden tyytyväinen illan saaliiseen.
– Joskus käy näin hyvä tsägä, että tulee vain puoli tuntia aikaisemmin ja täältä vielä löytyy näitä. Se on niin päivästä kiinni, tänään on kohtalaisen mukava satsi, Salimäki sanoo.
Hän kertoo, että kävi aiemmin kolmekin kertaa viikossa punalappujen perässä. Nykyään hän tekee viikossa yhden hyvin ajoitetun täsmäiskun. Osa ostoksista päätyy Salimäen kotona heti lautaselle, mutta pakkastakin täytetään punalapuilla ja tyhjennetään tarpeen mukaan.
– Pikaisen laskelman mukaan olen säästänyt tällä tavalla satoja euroja ja onhan se ekotekokin, hän toteaa.
Yli miljoona suomalaista on ostanut ruokaa tupla-alennuksella
Päivittäistavarakaupan markkinajohtajan, S-ryhmän ruokakaupat alkoivat myydä päiväykseltään vanhaksi meneviä elintarvikkeita ilta-aikaan 60 prosentin alennuksella kaksi vuotta sitten.
Näistä kello 21 alkavista hävikkitalkoista tai "happy hourista" kasvoi kansainvälistäkin mediaa kiinnostanut ilmiö, jota on tähän mennessä hyödyntänyt jo yli miljoona asiakasta.
Maan toiseksi suurin päivittäistavaraketju K-ryhmä ei ole lähtenyt mukaan vastaavaan ilta-aleen, mikä koskisi kaikkia ryhmittymän kauppoja. K-ryhmän liiketoimintamallissa kauppiaat kun päättävät itse alennuksistaan.
Vuodesta 2002 lähtien Suomessa toiminut saksalainen Lidl puolestaan aloittaa hukka-aleksi nimeämänsä toimintamallin kaikissa Suomen myymälöissä marraskuun aikana. Tarkoituksena on myydä edullisesti yön yli nukkuneita paistopisteen tuotteita ja hehkeimmät hetkensä eläneitä hedelmiä ja vihanneksia.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri uskoo, että ilmastonmuutoskeskustelu on nostanut ruokahävikin torjumisen näkyväksi ja vastuullisina toimijoina esittäytyvien kauppojen brändiä tukevaksi teoksi.
Kauppojen hävikistä puhutaan nyt enemmän kuin koskaan, vaikka se on asia, jonka eteen kaupoissa on aina tehty töitä esimerkiksi panostamalla menekinhallintaan, sähköisiin ennuste- ja tilausjärjestelmiin sekä toimivaan logistiikkaan.
– Ruokahävikkiä on aina pyritty minimoimaan liiketoiminnallisesta näkökulmasta, sillä kaikki, mikä menee hävikkiin, on viivan alta pois. Hyvät hävikinhallintakeinot ovat siksi kilpailuvaltti, Katajajuuri sanoo.
Ruokakaupoissa haaskuuseen päätyy keskimäärin 1,99 prosenttia elintarvikkeista. Kauppojen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on alle viidesosa, noin 12–14 kiloa suomalaista kohti vuodessa.
Luku on noin puolet vähemmän kuin kotitalouksissa, joissa edelleen syntyy suurin osa ruokahävikistä.
Katajajuuren mukaan ruokahävikin vähentäminen on koko kansaa yhdistävä ilmastotavoite, se kun ei jaa mielipiteitä eri leireihin samalla tavalla kuin vaikkapa lihansyönti tai yksityisautoilu.
– Monelle on helpompaa ostaa hävikkiruokaa kuin muuttaa omia ruokailutottumuksiaan, mutta konkreettinen ilmastoteko siitä tulee vasta silloin, kun ruoka tulee oikeasti käyttöön, eikä sitä osteta yli oman tarpeen.
Punalappujen perässä juoksevat johtajatkin
Jos punaisella tarralla merkittyä alennusruokaa saatettiin aiemmin piilotella ostoskorissa, nykyään on toisin.
Jotkut jopa esittelevät tarjoushinnoin tekemiään ruokaostoksia sosiaalisessa mediassa ja kertovat, kuinka paljon tällä kerralla säästivät – niin omaa lompakkoaan kuin ympäristöäkin.
Kestävän ja vastuullisen kulutuksen asiantuntija Katajajuuri tunnistaa ilmiön myös omasta lähipiiristään. Hänen mielestään kulutuskäyttäytymisessä on tapahtunut selkeä asennemuutos. Aiemmin saatettiin pohtia, voiko alennettuja tuotteita ostaa ja käyttää, nyt punalappuja jopa himoitaan.
– Moni kuluttaja haluaa jopa profiloitua, että olen tässä nyt ilmastotoimissa ja ruokahävikin vastaisen taistelun kärjessä, erikoistutkija toteaa.
Joku rakentaa hävikkiruualla vastuullisen kuluttajan identiteettiään, mutta samassa kassajonossa seisoo Katajuuren mukaan koko kansa. Enää ei ole mahdollista sanoa, että tarjouslappujen perässä olisivat esimerkiksi vain he, joiden pitää laskea kulunsa tarkkaan.
– Käyn itsekin iltayhdeksän jälkeen kaupassa, ja siellä meitä on hävikkiostoksilla laaja joukko monenlaisia ihmisiä johtajista opiskelijoihin. Se on samaan aikaan ekologista ja hirvittävän helppo tapa säästää rahaa.
Erikoistutkija kuitenkin muistuttaa, että vaikka nykyään yhä useampi kuluttaja valitsee tuotteen, joka olisi aiemmin päätynyt jätteeksi, muutos parempaan ei ihan äkkiä näy valtakunnan ruokahävikkimäärissä. Eikä toistaiseksi suuresti edes kauppojen ilmoittamassa kokonaishävikissä.
– Tietopohjaa ja laskentaperiaatteita täsmennetään parhaillaan, Katajajuuri sanoo.
Suomen ainoa hävikkiruokakauppa tuplasi tavoitteensa
Liki 100 000 roskikselta pelastettua ruokakiloa. Sen verran Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa, Helsingin Kalasatamassa sijaitseva WeFood, myi ruokaa ensimmäisen vuotensa aikana.
– Ensimmäinen vuosi oli todellinen menestys, sillä onnistuimme vähentämään ruokahävikkiä lähes tuplasti tavoitteeseemme nähden, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Eeva-Maria Laakso.
Kirkon ulkomaanavun ylläpitämä Wefood saa tuotteensa noin kolmeltakymmeneltä yhteistyökumppanilta, joten kaupan valikoima vaihtelee päivittäin.
Yhtenä päivänä hyllyt notkuvat itämaisista maustekastikkeista ja seuraavalla kerralla samalla paikalla saattaa olla parasta ennen päivämääräänsä kolkuttelevia keksipaketteja. Kaikki ruoka tulee lahjoituksina ja myydään aina tuntuvasti alle normaalihinnan.
Laakso kertoo, että myydyimpiä tuotteita ovat hedelmät, vihannekset, leivät ja etenkin lähileipomoista tulevat pullat, jotka lähtevät erityisen sukkelasti asiakkaiden matkaan.
– Asiakkaat ja tuotteita lahjoittavat kumppaniyritykset ovat löytäneet meidät. Nykyään on todella paljon ihmisiä, jotka haluavat kuluttaa eettisesti ja ekologisesti. Suuri kiitos kuuluu myös vapaaehtoisille, joita ilman tällaista toimintaa olisi mahdotonta ylläpitää, Laakso sanoo.
Kysyntää olisi enemmänkin, sillä laajentumisesta tiedustellaan liki päivittäin. Laakson mukaan Kirkon ulkomaanavussa arvioidaankin parhaillaan WeFoodin tilannetta ja mahdolliseen kasvuun käytettäviä resursseja.
– Mitään ei ole suljettu pois.
Ilta-alennukset ovat vähentäneet aamuvuorolaisten työmäärää
Ennen kuin viisari napsahtaa yhdeksään, Nikkilän S-Marketissä käydään läpi tuttu näytelmä. Asiakkaat lähestyvät kassoja hidastetuin askelin. Jäävät ehkä seisomaan muutaman metrin päähän, katse tiukasti seinäkellossa.
Ilta-alen alkamisesta kertovaa kuulutusta edeltävät sekunnit ovat päivän pisimmät.
Myyjä Marina Niinipalo tietää, että jotkut asiakkaista ovat saattaneet odottaa tuota kellonlyömää monta tuntia.
– Kuudelta illalla ne alkavat jo tulla tänne pyörimään ja odottamaan, että koska alkaa laputus. Jotkut odottavat tuntejakin, että saavat sen miinus kuuskyt vielä, hän sanoo.
Mutta mitä enemmän punalappuja kulkee iltaisin kassan kautta, sitä vähemmän henkilökunnalla on poisheitettävää ruokaa seuraavana aamuna.
– Ei paljoa mene hävikkiä enää, mikä on hyvä juttu. Saatan itsekin välillä iltavuorossa ollessani ostaa seuraavan päivän ruuat halvemmalla.
Tänä iltana punalaput tosin katosivat taas ennen Niinipalon työvuoron päättymistä.
Juttuun on haastateltu myös SOK Vähittäiskaupan ketjuohjauksen ryhmäpäällikkö Sari Ristaniemeä, Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäskeä ja Lidl Suomen tiedottajaa Anna Rissasta.
Aiheesta voi keskustella tänään 29.10.2019 kello 20:een saakka.
Lue lisää: