Sisäilmaongelmista on puhuttu ja kirjoitettu vuosikausia ja uutisointi altistuneista ihmisistä jatkuu edelleen. Milloin koulun oppilaat oireilevat tai jonkin viraston henkilökunta voi pahoin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisen sisäilmakartoituksen mukaan ihmiset kokevat erityisesti sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.
Monissa kysymyksissä suomalaisten käsitykset poikkesivat merkittävästi tutkitusta tiedosta.
Tämä selvisi THL:n toteuttamasta kartoituksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta. Vastauksia kyselyyn saatiin noin 1 800.
Tutkimusta tekemässä ollut Helsingin yliopiston ja THL:n kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen yllättyi tuloksista, vaikka tiesikin, että keskusteluissa on liikkeellä paljon tutkimustiedon vastaisia käsityksiä.
– Olimme aika yllättyneitä, miten hyvin nuo väitteet ovat menneet läpi. Varsinkin kun puhutaan sisäilman terveysvaikutuksista, Juha Pekkanen sanoo.
Eriävät käsitykset sisäilman merkityksestä terveydelle aiheuttavat hämmennystä sekä osaltaan hankaloittavat rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua ja ihmisten hoitoa.
Kaikki kosteusvauriot eivät aiheuta astmaa
Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana. Vain pieni osa näistä vaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan.
Kyselyyn vastanneista kuitenkin reilusti yli puolet koki, että vähäiseenkin kosteusvaurioon liittyy vakava riski terveydelle.
Juha Pekkasen mukaan kosteusvaurion laajuus ja tilan käyttötiheys vaikuttavat siihen, millaiseksi terveysriski arvioidaan.
Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosaa piti sädesienen esiintymistä varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta.
THL:n mukaan tutkimustiedon perusteella sädesienet voivat olla merkki rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriosta, mutta niiden löytäminen rakennuksesta ei automaattisesti osoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle.
Mitä oireilu kertoo sisäilmasta?
Usein ihmisten oireilua pidetään merkkinä sisäilman ongelmista. Juha Pekkasen mukaan oireet ovat kuitenkin epävarma merkki.
– Oireiluun vaikuttavat monet tekijät sisäilman lisäksi, professori sanoo.
Kyselyyn vastanneista melkein 60 prosenttia koki vaikeana arvioida, johtuvatko yksittäisen ihmisen hengitystieoireet sisäilmasta vai jostain muusta tekijästä.
Oireilu on yksilöllistä ja siiihen vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Myös pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa THL:n mukaan oireita ja objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita.
– On tärkeää, että käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä. Raportoitu oireilu ja kokemukset sisäilman laadusta, kuten hajuista, tunkkaisuudesta tai lämpötilasta, antavat myös arvokasta lisätietoa, kun rakennukseen liittyviä ongelmia selvitetään ja tutkimuksia suunnitellaan, kertoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi.
Tutkimuksiin ei luoteta tai ongelmia vähätellään
Kun ihmiset luottavat enemmän muihin kuin tutkimustuloksiin, syntyy helposti ristiriitoja. Oireista kärsivät arvioivat esimerkiksi kuntien virkamiesten vähättelevän koettuja sisäilmaongelmia.
– Jos eri ihmisillä on hyvin erilaiset näkemykset sisäilman terveysvaaroista, niin silloin tulee helposti ristiriitoja. Ihmisille syntyy vähättelyn tunne, Juha Pekkanen arvioi.
Vastaavia tilanteita on kohdattu myös muiden ympäristön aiheuttamien terveysvaikutusten kohdalla. Julkinen keskustelu terveysriskeistä ei Pekkasen mukaan aina vastaa todellista tilannetta.
Sosiaalisen median keskustelut korostavat riskien mahdollisuutta, jolloin syntyy tietynlainen sosiaalinen vahvistuminen muiden riskien kustannuksella.
Kyselyn tulokset riskikäsityksistä julkaistaan 30. lokakuuta Valtakunnallisilla ympäristöterveyspäivillä.
Koulujen sisäilmaongelmat ja tapaus Turun Sepänkatu
Yksi sisäilmaongelmien kohde on Turussa Sepänkadun koulu. Keskustelu vanhan kiinteistön soveltuvuudesta koulujen remonttien ajan väistötilaksi käy kuumana juuri sisäilmaongelmien takia.
Lue myös
Sepänkadun koulutalon koululakkoa jatketaan – vanhempien edustaja: "Haluamme vaikuttaa päättäjiin"
Vanhempainyhdistyksen alainen sisäilmatyöryhmä on vaatinut satavuotiaan talon tutkimista, koska osa lapsista on reagoinut voimakkaasti.
Työryhmää vetävä Katja Hjerppen mukaan on suuri ongelma, ettei rakennuksen todellista kuntoa ole koskaan kunnolla tutkittu.
– On pyritty todistelemaan jopa kyseenalaisin keinoin rakennuksen hyvä kunto. Esimerkiksi tilat desinfioitiin ja välittömästi sen jälkeen otettiin pintasivelynäyte ja medialle kerrottiin sitten, että näytteiden tulokset ovat hyviä, Katja Hjerppesanoo.
Näytteiden tulosten perusteella koulu julistettiin terveelliseksi tilaksi.
Hjerppen lapsi käy parhaillaan koulua Sepänkadulla, koska oma koulu on remontissa. Oppilailta on tullut jatkuvasti tietoa oireilusta.
– On päänsärkyä, pahaa oloa. 42 oppilasta on vaihtanut koulua. Kouluterveydenhuoltoon on väistötila-aikana tullut 65 oireilmoitusta. Kotona tai lomilla oireilu loppuu, Katja Hjerppe luettelee.
Turun kaupungin mukaan oireet ovat normaaleja ja liittyvät syksyyn.
Vanhemmat ovat kyllästyneet Turun virkamiesten viivyttelyyn asiassa. Epäillään, että muiden väistötilojen puuttuessa Sepänkadun kiinteistölle ei ole vaihtoehtoja ja vitkuttelulla halutaan vain selviytyä ensi kevääseen.
– Olemme näyttäneet, mistä kohtaa pitää tehdä korjauksia eri tavalla tai on tehty suositusten vastaisesti. Ne kuitataan kuitenkin hyvin yleisellä tasolla tai niihin ei tartuta, Hjerppe sanoo.
Sepänkadun koulusta on löytynyt Stachybotrys-sientä, joka tuottaa toksiineja. Hjerppen mukaan se aiheuttaa vakavia oireita sille altistuneille. Sienen pudistus pitää tehdä yhtä varoen kuin asbestitöissä.
Ovatko Sepänkadun ongelmat sitten hyvä esimerkki sisäilmaongelmien käsittelystä Suomessa?
Ainakin luottamus osaksi tutkimustuloksiin tai virkamiesten toimintaan on mennyt. Sosiaalinen paine on lisännyt vanhempien keskuudessa käsitystä terveysriskeistä.
Vanhempainyhdistyksen tukena on ollut Erkki Helimo, joka on tehnyt rakennusterveystarkastuksia kolme vuosikymmentä.
Helimon mukaan ongelma on, että kunnollista tutkimusta ei ole tehty rakennuksen kunnosta, vaikka peruskorjauksen tarpeellisuus todettiin jo vuonna 2015.
– Tämänkaltaisessa satavuotiaassa kivitalossa ongelmia on lattioiden alla. Kreosiittia, koksikuonaa, lahoja lautoja, rikkoutuneita viemäreitä ja niiden seurauksia. Vesikatto on vuotanut monta kertaa, Helimo laskeskelee.
Puolentoista vuoden aikana satavuotiaan rakennuksen ongelmia ei kuitenkaan kaupungin tutkimuksissa ole kunnolla löydetty.
Helimon mukaan vanhempien huoli lasten terveydestä ei ole liioiteltu. Lapset ovat kouluissa terveydensuojelulain alaisia.
– Laissa terveyshaitasta todetaan, ettei saa olla sellaista vikaa tai puutetta, mikä saattaa aiheuttaa terveyshaittaa, Erkki Helimo toteaa.
Helimon mukaan Sepänkadun koulu pitäisi laittaa löydösten perusteella käyttökieltoon.
Turun kaupungin vastaus Sepänkadun tilanteeseen
Pyysimme Turun kaupungilta kommentin edellä esitettyihin näkemyksiin Sepänkadun koulun tilanteesta.
Vastauksessaan Turun kaupunki ilmoittaa tilapalvelujohtaja Tuomas Koskiniemen mukaan suhtautuvan sisäilmaongelmiin aina vakavasti.
"Sepänkatu kahden kiinteistössä Turun kaupunki on teettänyt sisäilmatutkimuksia ulkopuolisella asiantuntijalla vuodesta 2017 alkaen ja kaikki tutkimustuloksiin perustuvat, esitetyt korjaustyösuositukset on toteutettu kokonaisuudessaan.
Rakennusta on korjattu viime vuosina kattavasti, muun muassa ilmanvaihtoa on uudistettu sekä vesikattoja ja ikkunoita korjattu.
Turun ympäristöterveyspäällikkö on 7.8. 2019 antamassaan lausunnossa katsonut, että rakennus on turvallinen ja soveltuu koulukäyttöön. Ympäristöterveyden yksikössä on parhaillaan käsittelyssä eräiden yksityishenkilöiden vaatimus rakennuksen asettamisesta käyttökieltoon ja päätös asiassa tehdään mahdollisimman pian.
Lisäksi voidaan todeta, että koulun edustaja, kouluterveydenhoito, työterveydenhuolto, ympäristöterveydensuojelu, työsuojelu tai aluehallintovirasto eivät ole esittäneet koulun sulkemista.
Viimeisimpien korjaustöiden yhteydessä suoritettuun desinfiointityöhön johti valitettava väärinkäsitys työtehtävän annossa.
Desinfiointi ei ole kaupungin sisäilmakohteissa käytettävä menetelmä eikä sitä ollut myöskään tarkoitus toteuttaa Sepänkadulla. Alkuperäinen suunnitelma oli vaurioituneiksi todettujen materiaalien mekaaninen poistaminen ja korjaustyön jälkeinen homeettomaksi siivous.
Tällä hetkellä Sepänkatu kahdessa on käynnissä kiinteistökokonaisuuden kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Tutkimuskokonaisuudessa selvitetään muun muassa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, tehdään rakenneavauksia ja otetaan materiaalinäytteitä sekä mikrobiviljelyyn että kemiallisiin analyyseihin. Tuloksia tutkimuksista saataneen vielä tämän vuoden puolella.
Tilanne Sepänkadulla on ollut kaupungin mukaan viime aikoina rauhallinen ja kouluun on palautunut opiskelurauha alkusyksyn mediamylläkän jälkeen."
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella jutun lopussa.
Lue myös:
Home ei hetkauta ranskalaisia – Tummunut kohta seinässä peitetään maalilla tai sohvaa siirtämällä