Kuukauden alku häämöttää. Pian postilaatikkoon kolahtaa taas kasa laskuja, jotka pitäisi hoitaa. Varsinkin sähkölasku voi kuumentaa suomalaisten tunteita.
Se oli tuttua myös Etelä-Karjalan pienessä Parikkalassa asuvalle Jukka Heinoselle vielä vuosi sitten. Heinosen nelihenkisen perheen sähkönkulutus on vuodessa noin 12 000 kilowattituntia. Sähkölasku oli kuukaudelta noin 150-250 euroa.
– Kyllä se kallista oli. Harmitti, kun suurin osa hinnasta tuli siirtomaksuista, Heinonen kertoo.
Heinonen ei ole yksin. Muutama vuosi sitten useat sähkönjakeluyhtiöt korottivat roimasti sähkönsiirtohintoja.
Moni saattaa haaveilla irtautuvansa sähkönjakeluverkosta, ettei tarvitsi maksaa sähkölaskuja. Parikkalalainen kuljetusyrittäjä Heinonen päätti kokeilla, voisiko skenaarion energiaomavaraisesta omakotitalosta oikeasti toteuttaa.
187 neliön suuruinen omakotitalo on ollut nyt reilut puoli vuotta irti sähkönjakeluverkosta.
Aurinkopaneelit lähinnä lisävirtana
Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista osa on jatkuvassa käytössä, osa enemmän vapaa-ajan käytössä. Omakotitalossa asuminen on Suomen yleisin asumismuoto.
Uusiutuvaa energiaa kuten aurinkopaneeleja käytetään ympärivuotisesti asutuissa omakotitaloissa lähinnä lisävirtalähteenä. Kesämökeillä aurinkopaneelit toimivat myös ainoana energian lähteenä.
Sähköyhtiöiden mukaan off grid -järjestelmien – ratkaisujen, joissa omakotitalo on kokonaan irti valtakunnallisesta sähkönjakeluverkosta – toteuttaminen on hyvin harvinaista Suomessa. Tietoa tällaisten talojen lukumäärästä ei ole.
Jukka Heinonen kiinnostui off grid -järjestelmästä puolivahingossa. Osasyy projektiin oli ilmastonäkökulma.
– Ostin sähköauton, jolla pääsee noin 600 kilometriä akun voimin. Ajattelin, että miksei myös talo voisi olla akun varassa.
Siitä alkoi puolitoista vuotta kestänyt projekti, jossa omakotitalo siirrettiin sähköverkosta pikkuhiljaaaurinkovoiman, akuston ja aggregaatin varaan.
Epäilyksiä pitkin matkaa
Heinoset eivät halunneet lähteä pienentämään omaa sähkönkulutustaan projektin takia. Kodin suurimmat sähkösyöpöt ovat suuret kodinkoneet, kuten pyykin- ja astianpesukone.
– Ideana oli, että kaiken pitää toimia niin kuin tähänkin asti.
Ensimmäiseksi Jukka Heinonen otti yhteyttä paikalliseen sähköurakointiyritykseen ja alkoi suunnitella Jussi Tuunasen kanssa projektia. Lisäksi hän kysyi Savonlinnassa sijaitsevasta Suomen Akut Oy:stä kiinnostusta lähteä mukaan hommaan.
Tuunasen yritys asensi aurinkopaneelit vuonna 2017. Sen jälkeen vuorossa oli akuston asennus ja lopuksi aggregaatin paikalleenlaitto.
– Aluksi epäröin lähteä tähän mukaan.Totesin aurinkopaneelien asennuksen jälkeen, että tässä projektissa kestää jonkin aikaa, hyvä jos saadaan tällainen ylipäätään aikaiseksi, Parikkalan Sähkötaito Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tuunanen kertoo.
Myös Jukka Heinonen kertoo epäilleensä koko ajan, onnistuuko muutostyö.
– Varmaan muut ajattelivat, että hulluhan tuo on. Mutta kaikkea pitää kokeilla.
Hybridimalli yleistyy
Sähköyhtiöissä uskotaan, että off grid -järjestelmän sijaan yleistymässä on hybridimalli, jossa asukkaat tuottavat osan sähköstään aurinkopaneeleilla ja saavat sähköverkosta sähköä hetkinä, kun aurinko ei paista.
– Sähköverkko toimii siis mahdollistajana siirryttäessä kohti puhtaampaa energiajärjestelmää, Helen Sähköverkko Oy:n viestintäpäällikkö Petri Vihavainen sanoo.
Pyrkimyksiä omavaraisuuteen kuitenkin on.
– Kansalaisten tietoisuus ja halu kokeilla erilaisia lämmitys- ja sähköjärjestelmiä on kasvanut merkittävästi. Sen todistavat erilaiset lämpöpumppuratkaisut ja kasvava aurinkopaneelien määrä, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Hän uskoo kiinnostuksen syyksi sen, ettei kuluttajilla ole juurikaan keinoja vaikuttaa sähkönsiirtohintoihin. Suomen noin 80 sähkönjakeluyhtiöllä on monopoliasema.
Sähkönkulutus pidettiin ennallaan
Nyt Jukka Heinosen autotallin katolla on 18 aurinkopaneelia. Sisällä tallissa 50 kilowattitunnin kokonaiskapasiteetin akusto, johon aurinkoenergia varastoituu. Aurinkopaneelien kokonaiskapasiteetti on 4,8 kilowattia.
Tallissa seisoo myös varavirtalähteenä biodieselillä toimiva aggregaatti. Massiivinen 30 kilowatin aggregaatti hyrähtää automaattisesti käyntiin, jos akuston varaustaso laskee alle puoleen.
– Kokemuksemme mukaan talossa pärjää ainakin maalis-lokakuussa suurimmaksi osaksi aurinkosähköllä. Aggregaattia tarvitaan joulukuusta tammikuuhun, sanoo Jussi Tuunanen.
Heinosten koti on Etelä-Karjalan ensimmäinen kohde, jossa testattiin, onko ylipäänsä mahdollista toteuttaa ympärivuotisessa käytössä oleva sähköverkon suhteen energiaomavarainen omakotitalo.
Sähköverkosta irtautumisen toteuttaminen ei ollut aivan yksinkertaista, sillä valmiita ratkaisuja ei ollut olemassa. Kaikki täytyi suunnitella ja kokeilla itse. Tuunanen on luottavaisin mielin, sillä testaukset ovat sujuneet hienosti.
– Mielenkiintoinen ja pitkä projekti tämä oli. Päästiin kuitenkin tavoitteeseen ja nyt on jännä nähdä, miten talvi menee.
Akustoja voitaisiin asentaa jo enemmän
Aurinkoenergiaa varastoivien akustojen tekniikka on Parikkalan Sähkötaidon toimitusjohtajan Jussi Tuunasen mukaan siinä vaiheessa, että niitä voisi jo asentaa muihinkin omakotitaloihin. Samaa sanoo Freebo Group Oy:n, entisen Pohjolan Energian, toimitusjohtaja Sami Leinonen.
Suurin este on raha.
– Akustojen mitoitus talouden sähkönkulutuksen ja oman sähköntuotannon mukaisesti on lähinnä taloudellinen haaste. Teknisesti tämä on jo ratkaistu. Isot akustot vievät myös paljon tilaa, Leinonen toteaa.
Parikkalalaiselle Jukka Heinoselle projekti tulee hänen oman arvionsa mukaan maksamaan arviolta 30 000 euroa.
Jussi Tuunanen uskoo siitä huolimatta, että tulevaisuudessa vastaavanlaiset järjestelmät yleistyvät Suomessa. Seuraavan kohteen toteuttaminen on huomattavasti helpompaa, sillä aikaavievä suunnittelutyö on tehty valmiiksi. Seuraavana haasteena Tuunanen pitää sitä, että asiakkaiden täytyy suunnitella tarkasti, mihin tarkoitukseen he akuston haluavat.
– Toteutus ja akuston malli riippuu siitä, halutaanko siihen ottaa aurinkoenergiaa talteen vai halutaanko akustoa käyttää muilla tavoin.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen näkee off grid -järjestelmässä yhden huonon puolen. Ne kotitaloudet, jotka jäävät verkkoon, maksavat suhteessa suurempaa ylläpitomaksua, jos monet irtisanovat sähkösopimuksensa.
Kaija Savolaisen mielestä toimitusvarman sähköverkon rakentamisesta pitäisi keskustella laajemmin.
– On turhaa rakentaa ylijäreää verkkoa paikkoihin, missä sitä ei tarvita. Toisaalta pitää ottaa huomioon, että sähköautot vaativat tulevaisuudessa ehkä järempää verkkoa.
Sähkölasku pian nolla euroa
Jukka Heinonen ei ole vielä irtisanonut sähköliittymää, varmuuden vuoksi. Tulevan talven jälkeen Heinosen on tarkoitus irtautua sähkönjakeluverkosta lopullisesti. Sen jälkeen sähkölasku on pyöreä nolla. Tällä hetkellä Heinonen maksaa vielä liittymämaksua, joka on vajaa 40 euroa kuukaudessa.
– Jos irtisanon sähköliittymän, saan takaisin 3 000 euron liittymismaksun, jonka aikoinaan maksoin. Toisaalta jos haluan joskus liittyä takaisin sähköverkkoon, se maksaa 5 000 euroa.
Jukka Heinonen laskee, että noin 30 000 euron investointi ei maksa itseään takaisin hänen elinaikanaan. Silti hän on tyytyväinen lopputulokseen.
– Kaikki on sujunut tähän mennessä todella hyvin. Olen tosi tyytyväinen, että tällainen oli mahdollista toteuttaa.
Yhden asian mies tekisi toisin, jos saisi nyt aloittaa alusta.
– Hankkisin isommat akut. Mutta kyllä noillakin pärjää.
Juttua korjattu 1.11.2019 9:42: Muutettu kohta, jossa puhuttiin valtion sähkönjakeluverkosta. Suomessa ei ole valtion omistamaa sähkönjakeluverkkoa.
Lue seuraavaksi: