Viime aikoina jättimäiset, jopa satoja tuhansia ihmisiä keränneet mielenosoitukset ovat täyttäneet kadut useissa maissa eri puolilla maailmaa. Protestien leimahtamisen syyt vaihtelevat kiukkua herättäneistä hinnankorotuksista pelättyyn lakimuutokseen, mutta taustalla kaikissa mielenosoituksissa on laajempaa tyytymättömyyttä omiin elinoloihin ja poliittisiin johtajiin.
Kokosimme yhteen viime aikojen suurmielenosoitusten paikat ja syyt.
Bolivia
Mielenilmaukset alkoivat lokakuun 20. päivä järjestettyjen presidentinvaalien jälkeen. Nykyinen presidentti Evo Morales julistettiin vaalien voittajaksi epäselvyyksiä sisältäneen ääntenlaskennan jälkeen. Uusi kausi on jo Moralesin neljäs, ja hän onkin tällä hetkellä Etelä-Amerikan pisimpään vallassa ollut johtaja.
Useat ihmiset ovat loukkaantuneet presidentin vastustajien ja kannattajien yhteenotoissa.
Lisää aiheesta:
Chile
Joukkoliikenteen lippujen hinnan korottaminen oli viimeinen pisara, joka ajoi kansan kaduille. Taustalla on kuitenkin yhtä hinnankorotusta laajempi tyytymättömyys korkeisiin elinkustannuksiin ja taloudelliseen epätasa-arvoon. Useita metroasemia on poltettu ja poliisi on ottanut yhteen protestoijien kanssa. Paikoin on esiintynyt ryöstelyä. Noin 20 ihmistä on kuollut.
Presidentti Sebastián Piñera on tuloksetta yrittänyt rauhoittaa tilannetta perumalla lippujen hintojen korottamisen ja lupaamalla muun muassa korotuksia eläkkeisiin.
Lisää aiheesta:
Miksi Chilessä on puhjennut rajuja mielenosoituksia? Tässä 100 ja 400 sanan vastaukset
Chile vaurastui, mutta rahat jäivät harvoille – Nyt kauan kytenyt tyytymättömyys leimahti liekkeihin
Ecuador
Hallinnon päätös lopettaa polttoaineiden hintatukiaiset osana talouden säästötoimia sai mielenosoittajat ryntäämään kaduille. Useita kuoli ja toistatuhatta loukkaantui väkivaltaisiksi kärjistyneissä protesteissa, kunnes presidentti Lenín Moreno julisti polttoaineiden hintasäännöstelyn jatkuvan. Protestit olivat laajimpia vuosikymmeniin.
Ecuador on leikannut julkisia menojaan täyttääkseen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ehdot 3,8 miljardin euron lainan saamiseksi. Joka neljännen ecuadorilaisen arvioidaan elävän köyhyydessä. Alkuperäiskansojen joukossa köyhyydessä elää jopa kaksi kolmesta ihmisestä.
Lisää aiheesta:
Haiti
Talouskriisi, paheneva inflaatio, polttoainepula ja kyllästyminen poliitikkojen korruptioon ovat ajaneet kansaa kaduille jo viikkojen ajan Haitissa. Vaatimukset presidentti Jovenel Moïsen ja hallituksen erosta ovat koventuneet. Kauppoja on ryöstelty ja kaduilla on poltettu autonrenkaita. Poliisi on käyttänyt kyynelkaasua väkijoukkojen hajoittamiseen. Moïse on leimannut vastustajansa huumeiden salakuljettajiksi ja asejengeiksi.
Haiti on yksi maailman köyhimmistä ja epätasa-arvoisimmista valtioista. Vuosikymmeniä jatkunut huono hallinto, heikko infrastruktuuri ja peruspalveluiden, kuten terveydenhuollon, puute synnyttävät tyytymättömyyttä. Lähes 40 000 ihmistä elää edelleen väliaikaismajoituksessa vuoden 2010 tuhoisan maanjäristyksen jäljiltä.
Lisää aiheesta:
Haitin levottomuudet kiihtyneet – ryöstelevät protestoijat vaativat presidentin eroa
Barcelona
Yhdeksän Katalonian separatistijohtajan lokakuun puolivälissä saamat vankeustuomiot saivat mielenosoittajat jälleen marssimaan Barcelonan kaduilla. Enimmillään jättiprotestit ovat koonneet jopa puoli miljoonaa osanottajaa.
Rauhallisesti sujuneiden protestien jälkeen muutamista sadoista ihmisistä koostuneet joukkiot ovat ottaneet väkivaltaisesti yhteen poliisien kanssa. Kaduilla on sytytetty tulipaloja ja aseina poliisia vastaan on käytetty katukiviä. Taustalla on jo kauan kytenyt taistelu Espanjaan nyt kuuluvan Katalonian asemasta.
Lisää aiheesta:
Britannia
Pienemmät ja suuremmat mielenosoitukset ovat seuranneet toisiaan aina Britannian EU-erosta kesäkuussa 2016 järjestetystä kansanäänestyksestä lähtien. Suurin joukoin liikkeellä ovat olleet varsinkin brexitin vastustajat, joiden jättimielenosoitukset ovat keränneet Lontooseen jopa satoja tuhansia marssijoita. People's Vote -marssin järjestäjien mukaan lokakuun 19. päivä pääkaupungin kaduilla oli koolla jopa miljoona ihmistä vaatimassa uutta kansanäänestystä brexitistä.
Välillä eri mieltä olevien tunteet ovat kärjistyneet yhteenotoiksi, ja poliisi on joutunut pitämään vastapuolet erossa toisistaan. Tunteet ovat kuumentuneet myös poliitikkojen uhkailuksi. Pettymys poliittisen järjestetelmän toimimattomuuteen yhdistää sekä brexitin kannattajia että vastustajia.
Lisää aiheesta:
Britanniaan ennenaikaiset vaalit joulukuun 12. päivä
Etiopia
Kymmeniä ihmisiä on kuollut pääministeri Abiy Ahmedin vastaisissa mielenosoituksissa. Mielenosoittajat syyttävät Nobelin rauhanpalkinnon saanutta pääministeriä uudistusten puutteesta, vallan kahmimisesta ja opposition vaientamisesta. Sytykkeenä protesteille oli aktivisti Jawar Mohammedin väite turvallisuusjoukkojen häntä vastaan suunnittelemasta hyökkäyksestä.
Paikoin mielenosoitukset ovat kärjistyneet etnisten ryhmien välisiksi yhteenotoiksi.
Lisää aiheesta:
Guinea
Guineassa protestit sai vauhtiin hanke perustuslain muuttamiseksi, jotta presidentti Alpha Condén kolmas kausi olisi mahdollinen. Opposition koolle kutsumissa mielenosoituksissa on kuollut ja loukkaantunut useita ihmisiä.
Turvallisuusjoukot ovat ampuneet mielenosoittajia kohti. Mielenosoitusten järjestäjiä on pidätetty.
Hongkong
Mielenosoitukset ovat jatkuneet Kiinan erityishallintoalueella Hongkongissa kesäkuusta lähtien. Alkuperäisenä syynä oli pelätty lakiehdotus, joka olisi mahdollistanut rikoksesta epäiltyjen ihmisten luovuttamisen Manner-Kiinaan. Nopeasti protestit kuitenkin laajenivat pitkälle meneviä muutoksia vaativaksi demokratialiikkeeksi. Britannialta Kiinalle vuonna 1997 siirtyneen Hongkongin asukkaat pelkäävät emämaan otteen kiristyvän.
Mielenilmaukset ovat toistuvasti kärjistyneet väkivaltaisiksi yhteenotoiksi osallistujien ja turvallisuusjoukkojen välillä. Lakiesityksen peruminen ei ole rauhoittanut tunnelmia.
Lisää aiheesta:
Hongkongin talous kärsinyt levottomuuksista – taantuma uhkaa
Irak
Protestit huonoa hallintoa, surkeita julkisia palveluita, korruptiota ja työttömyyttä vastaan ovat jatkuneet koko lokakuun ajan. Sosiaalisessa mediassa levinneet vetoomukset protesteista poliittisen järjestelmän uudistamiseksi ovat saaneet ihmiset kaduille. Turvallisuusjoukkojen kovat otteet ovat kärjistäneet tunnelmia. Yli 200 ihmistä on kuollut viime viikkojen aikana.
Taustalla on irakilaisten pettymys siihen, että maailman suurimpiin öljyntuottajiian kuuluvassa maassa infrastruktuuri on huonossa kunnossa ja osa kansasta elää syvässä köyhyydessä.
Lisää aiheesta:
Irakissa 18 kuollutta ja satoja loukkaantuneita yön levottomuuksissa
Libanon
Libanonissa sadat tuhannet ihmiset lähtivät kaduille hallituksen esitettyä uutta veroa muun muassa WhatsApp-sovelluksen kautta soitetuille puheluille. Vero oli kuitenkin vain sytyke, ja protestien taustalla on pitkään kytenyt tyytymättömyys poliittiseen eliittiin, jota syytetään korruptiosta, oman edun ajamisesta ja kansan elinolojen kurjistamisesta. Talouden parantamiseksi ja infrastruktuurin kunnostamiseksi päättäjät eivät protestoijien mielestä ole tehneet riittävästi.
Tilanteen rauhoittamiseksi pääministeri Saad al-Hariri esitteli uudistuspaketin, joka sisälsi keinoja talouskriisin helpottamiseksi, muun muassa yksityistämisiä. Ajatus WhatsApp-verosta heitettiin roskakoriin.
Tänään tiistaina paine kävi kuitenkin lopulta niin kovaksi, että Hariri ilmoitti eroavansa tehtävästään.
Lisää aiheesta:
Libanonissa pääministeri Saad Hariri eroaa – samalla eroaa myös maan hallitus
Libanonin hallituspuolueet hyväksyivät pääministerin reformipaketin kriisin keskellä