Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Merikotkat iskivät tuhansien merimetsojen pesimäsaarelle – raatojen määrä poikkeuksellisen suuri

Nuoret merikotkat saalistivat kesällä laajamittaisesti merimetsojen pesimäsaarella Merenkurkussa.

Merimetson pesimäsaari.
Merimetsojen asuttamalla saarella Merenkurkussa oli kesän laskentojen mukaan kaikkiaan 1700 merimetson pesää. Kuva: Jarkko Heikkinen/Yle
Terhi Varjonen
Avaa Yle-sovelluksessa

Lintuharrastajat seuraavat ensi keväänä ja kesänä aktiivisesti Merenkurkun ulkosaaristossa Mustasaaressa pesivän merimetsokolonian tilannetta.

Erityisesti tarkkaillaan, mikä vaikutus merikotkilla on merimetsoihin ja niiden määrään.

Merenkurkussa on huomattu nyt ensimmäistä kertaa, että kotkilla on ainakin selvä paine merimetsoihin.

Nuoret merikotkat löysivät toissa kesänä Suomenkin mittakaavassa isoksi luokiteltavan 3400 aikuisen linnun pesimäsaaren. Viime kesän laskennassa saaressa oli pesiä 1700.

Mies seisoo merimetsosaarella.
Luontokuvaaja ja biologi Timo Lumme merimetsosaarella. Kuva: Jarkko Heikkinen/Yle

Poikkeuksellisen paljon merimetson jäänteitä

Viime kesänä merikotkien vaikutus kasvoi selvästi, sillä ne metsästivät saarella merimetsoja koko kesän. Luontokuvaaja ja biologi Timo Lumme kävi elokuussa saarella ja totesi vaikutuksen omin silmin.

– Kun menimme saareen, näimme miten merikotkalla oli molemmissa jaloissaan merimetson poikanen, kertoo Lumme.

Lumme löysi saarelta kaikkiaan 177 merimetson jäänteet. Kaikki eivät todennäköisesti ole merikotkien tappamia, mutta raatojen määrä oli poikkeuksellisen suuri.

– Tutkin eri kirjallisuutta ja tilastoja, joiden pohjalta huomasin, että raatojen määrä oli tuon kokoiselle kolonialle melko suuri, Lumme sanoo.

Merimetson jäänteitä
Merimetson jäänteitä. Kuva: Jarkko Heikkinen/Yle

Painetta siirtyä muualle

Lumme arvelee, että jos kotkat palaavat saarelle ensi keväänä, saattaa se aiheuttaa merimetsoille painetta siirtyä muualle.

– Kyllä sillä oma vaikutuksensa varmasti on. Merimetsot ryhtyvät pesinnän valmisteluihin huhtikuussa, ja ennen kuin pesintä varsinaisesti alkaa, valmisteluihin kuluu 10-20 päivää. Jos tänä aikana niitä häiritään, ja esimerkiksi merikotkat käyvät saarella, saattaa olla, että merimetsot ottavat hatkat.

Merimetson pesiä puussa
Yhdessä puussa voi olla kymmenenkin merimetson pesää. Kuva: Terhi Varjonen/Yle

Merimetsokanta laskussa

Viime kesän laskennoissa huomattiin, että Suomen merimetsojen pesintäkanta laski noin neljä prosenttia eli noin tuhannella pesällä. Pesiä oli 25 700.

Suomen Ympäristökeskuksen mukaan merikotkan saalistus on voimistunut 2010-luvun kuluessa. Se heikentää merimetson poikastuottoa osassa suuriakin pesimäyhdyskuntia.

Merimetson pesimäkanta alkaa olla lähellä suurinta kantokykyään ja merikotkan saalistus pienentää kantaa.

Ilmakuva tyhjästä merimetsojen pesimäsaaresta.
Saari oli kesällä tuhansien lintujen koti. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Merenkurkusta pohjoiseen?

Kuinka pysyvää merikotkan vaikutus Merenkurkun isoon merimetsokoloniaan sitten on, nähdään ensi keväänä, kun selviää miten pesintä käynnistyy vai käynnistyykö ollenkaan.

Mahdollista on, että vastaava ilmiö siirtyyy Merenkurkusta vielä ylöspäin. Tällä hetkellä pohjoisin merimetsokolonia on Pohjois-Pohjanmaalla, hieman Oulun yläpuolella Iissä. Siellä oli pesiä viime kesänä 40.

Merimetson pesä maassa.
Merimetson pesiä on saaressa niin puissa kuin maassakin. Kuva: Jarkko Heikkinen/Yle

Lisää aiheesta:

Nuoret merikotkat saalistavat merimetsoja Merenkurkussa - "Luodolta lähti 20 merikotkaa"

Valtakunnallisen merimetsostrategian valmistelijat koolla Vaasassa: ratkaisuja haetaan, kaikkialle sopivan kannan määrittely mahdotonta

Merimetsokanta pieneni Merenkurkussa, mutta kasvoi Selkämerellä

Merimetsokanta pieneni hieman – pesiä noin 25 700

Suosittelemme