Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Alla olevassa grafiikassa on koottu viisi suurinta yhteisöveron maksajaa eli yritystä Suomessa. Luvuissa on otettu huomioon konsernitiedot eli yritysten tytäryhtiöidenkin Suomessa maksama veron määrä.
Yle on saanut suurimpien konsernien verotiedot yhtiöiltä itseltään.
Viime vuoden yhtiöverokärki näyttää erilaiselta kuin toissa vuoden suurimpien veronmaksajien lista. Suurin yhteisöveron maksaja oli viime vuonna metsäyhtiö UPM yli 200 miljoonan euron veropotilla. Se on kivunnut kolmossijalta ykköseksi.
UPM on kertonut tänä vuonna merkittävästä päätöksestään investoida Uruguayssa uuteen sellutehtaaseen, jonka yhtiö uskoo parantavan sen selluliiketoimintoja ja tulosta. Toisaalta tänä vuonna sellun hinta maailmalla on laskenut alkuvuoden huippulukemista, mikä tuntui tämän vuoden kolmannen vuosineljänneksen tuloksessa. Se heikkeni vuosia kestäneen nousuputken jälkeen.
Toisena TOP 5 -listalla on valtio-omisteinen energiayhtiö Neste, joka maksoi veroja noin 145 miljoonaa euroa. Neste on kivunnut kohti kärkeä Ylen listauksessa, sillä viime vuonna se oli vielä sijalla viisi.
Nesteen kanssa samassa miljoonaluokassa on saksalainen globaalisti toimiva lääkeyhtiö Bayer, jonka maksamat verot viime vuonna olivat hitusen yli 145 miljoonaa euroa. Bayerilla on lääketehdas Turussa. Vuosi sitten Bayer ei mahtunut viiden suurimman veronmaksajan joukkoon.
Pankit tipahtivat verokärjestä
Huomattava muutos on tapahtunut pankkien kohdalla. Ne ovat komeilleet maksajien kärjessä vuodesta vuodesta toiseen. Viime vuoden listalla OP Ryhmä komeili suurimpana yhteisöveron maksajana Suomessa, mutta tänä vuonna se ei mahdu viiden suurimman joukkoon. Luonnollisesti kyse on tulovirran heikentymisestä OP:n kohdalla, sillä yhteisöveroa yritykset maksavat verotettavasta tulostaan. Matalien korkojen aika on pankkien perusbisnekselle vaikeaa aikaa.
Pääkonttorinsa Suomeen Ruotsista siirtänyt pohjoismaiden suurin pankkikonserni Nordea on silti neljänneksi suurin yhteisöveron maksaja 135 miljoonalla eurolla.
Sampo-konsernin osuus Suomeen maksetuista yhteisöveroista on runsaat 124 miljoonaa euroa. Se oli viidenneksi suurin veronmaksaja. Sampo omistaa noin viidenneksen Nordeasta.
Finanssialan osuus osuus maksetuista veroista on Finanssialan oman arvion mukaan 679 miljoonaa euroa, joka on noin 11,4 prosenttia veron koko tuotosta. Se on kuitenkin noin 186 miljoonaa euroa edellisvuotista vähemmän.
Valtion sijoitusyhtiö Solidium on lähellä viiden kärkeä. Sen yhteisöveropotti oli viime vuonna aivan Sampo-konsernin tuntumassa hieman yli 124 miljoonalla eurolla. Solidium on vähemmistöomistajana 13 pörsisyhtiössä, joita pidetään kansallisesti merkittävinä.
Peliyhtiö Supercell on tuttu nimi verotilastoista, myös senkin takia että Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kuuluu henkilöverotuksessa eniten tienaaviin. Paanasen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat noin 110 miljoonaa euroa. Veroja hän maksoi 40 miljoonaa euroa.
Peliyhtö ei sen sijaan ole enää suurimpien veronmaksajien kärjessä, vaikka se maksoikin viime vuonna veroja yli 107 miljoonaa euroa. Supercellin omistaa nimittäin kiinalainen teknologiajätti Tencent. Supercellin myyntiä varten perustettu Kahon 3-holdingyhtiö oli vielä vuonnna 2016 yhteisöverolistalla kärjessä. Vuonna 2016 se maksoi veroja Suomeen lähes 675 miljoonaa euroa.
Yhteiskunnan saama yhteisöveropotti kasvoi
Yritysten maksamat verot valtiolle ja kunnille kasvoivat viime vuonna 4,5 prosenttia edellisvuodesta. Koko summa oli 5,9 miljardia euroa, missä on lisäystä 255 miljoonaa vuodesta 2017. Yhteisövero on Suomessa 20 prosenttia.
Yritysten maksaman yhteisöveron kasvua verohallinnon ekonomisti Aki Savolainen pitää hyvänä. Kasvua selittää hyvä vire taloudessa, joka on heijastunut yritysten viime vuoden tuloksiin.
– Taloudessa on mennyt hyvin ja yritykset ovat tehneet enemmän voittoa. Siitä ne verot kertyvät.
Suurin osa veroista menee valtiolle. Kunnille veroja kertyy sen mukaan, kuinka hyvin yksittäisen kunnan alueella on työpaikkoja, Savolainen kertoo. Yhteisöverosta 68,7 prosenttia menee valtiolle ja kunnille 31,3 prosenttia.
Yritysten saamat palautukset ovat kasvaneet edellisvuodesta peräti 30 prosenttia.
– Kärjessä ovat pankit ja tämä voi viitata siihen, että tuloskehitys on ollut heikompaa kuin vuoden aikana on arvioitu, Savolainen sanoo.
Savolainen nostaa esiin kysymyksen, käyttävätkö yritykset verohallintoa pankkina, koska verohallinto maksaa rahalle koron, jota pankeista ei saa. Verohallinnon maksama korko palautuksille on 0,50 prosenttia, mikä on parempi kuin pankkien talletuksille maksamat korot nollakorkojen aikana.
Verohallinto on Savolaisen mukaan selvitellyt asiaa aikaisempina vuosina, eikä sellaista ole havaittu. Noin iso prosentti palautuksissa antaa verohallinnon ekonomistin mukaan aiheen kuitenkin katsoa, mitä asiassa tapahtuu.
Jäännösverot ovat kasvaneet viime vuonna edellisvuodesta neljänneksen. Julkisista tiedoista löytyy jäännösverojen listan ykkönen, joka on Kahon 3, eli Supercellin myyntiä varten perustettu yhtiö. Jäännösverot eli mätkyt kertovat siitä, että yritys on arvioinut tulonsa pienemmiksi kuin ne lopullisessa verotuksessa ovat.
Jutun lopussa on verohallinnon julkaisema lista sadasta suurimmasta yhteisöveron maksajasta. Isojen konsernien yksittäiset tytäryhtiöt näkyvät erillisinä yhtiöinä. Isoilla konserneilla voi olla lukuisia tytäryhtiöitä eri puolilla Suomea.
Lue myös: