Airbnb:n ja muun lyhytaikaisen asuntovuokrauksen veronkierto on noussut uudelle tasolle. Toissa vuonna näitä vuokratuloja jäi ilmoittamatta seitsemän miljoonan euron arvosta. Viime vuonna määrä oli noussut yli viiteentoista miljoonaan euroon.
Verottaja on käynyt läpi vuokranantajien maksuliikennettä ja paikantanut sieltä noin yhdeksän tuhatta lyhytaikaista majoituksen tarjoajaa eli käytännössä etenkin Airbnb-vuokraajaa. Määrä on suunilleen sama kuin vuosi sitten. Sen sijaan tulonsa ilmoittamatta jättäneidän määrä on kasvanut sadoilla henkilöillä.
Toissa vuonna vuokratuloja jätti ilmoittamatta 2400 vuokraajaa, mutta viime vuonna määrä oli jo 3000. Vuokratuloista pitäisi maksaa pääomatulovero.
Verohallinnon yritysverotusyksikön ylitarkastaja Timo Puiron mukaan osa verovilungista on tahatonta ja johtuu tietämättömyydestä. Mutta osa vuokraajista pyrkii tietoisesti kasvattamaan voittoaan jättämällä vuokratulot ilmoittamatta.
– Olemme seuranneet tätä useamman vuoden ja alkaa näyttää siltä, että vuokraajat ottavat riskejä ja jätetään tuloja ilmoittamatta, Puiro sanoo.
Veroja vältelleiden joukossa on sekä pieni- että suurituloisia. Noin puolet verottajan löytämistä 8 800 vuokraajasta ei itse omistanut kiinteistöjä.
– He asuvat ehkä vuokralla ja hakevat tuloja lyhytaikaisesta vuokraamisesta kattaakseen elantomenojaan. Kyse voi olla opiskelijoista tai henkilöistä, joiden elämä on liikkuvaista, ja halutaan välttää oman asunnon tyhjäkäyttöä, Puiro kertoo.
Aina tulojen unohtaminen ei ole kuitenkaan vain pelkkä hairahdus. Puiro tietää senkin, että joukossa on myös suurituloisia asuntosijoittajia.
– Osa heistä on ollut aikaisemmin perinteisiä vuokranantajia. Lyhytaikaiseen vuokraukseen on saatettu siirtyä parempien tuottojen toivossa.
– Ehkä on ajateltu, että kiinnijäämisen riski on pieni, Puiro arvelee.
Verottajan armoton ase: massatietopyyntö
Puiro johtaa digitalouden riskien hallintaa verohallinnossa. Hänen ryhmänsä saa pankeilta ja maksupalvelujen tarjoajilta halutessaan tiedot kaikesta tietyistä maksulähteistä tulevasta rahaliikenteestä. Tiedot saadaan "massana" eli suurempana kokonaisuutena, jolloin verottajan ei tarvitse etukäteen nimetä keiden henkilöiden tiedot se pankeilta tai muilta maksunvälittäjiltä haluaa.
Pelkän rahaliikenteen seurannan lisäksi tehdään myös laadullista analyysia. Sen perusteella voidaan päätellä myös sitä, kuinka suunnitelmallista toiminta on ollut. Se puolestaan vaikuttaa jatkotoimiin.
– Siitähän tulee sitten veronkorotus, ja saattaa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos se on ollut tahallista toimintaa.
Puiron mukaan ilmoittamatta jääneistä tuloista saadaan kerättyä useita miljoonia euroja jälkiveroina.
– Verottajalla on hyvä näkyvyys siihen, mitä ja kuinka paljon tuloja jätetään ilmoittamatta, Puiro muotoilee.
Virtuaalivaluuttaa jo 50 000:lla suomalaisella
Asunnon lyhytaikaista vuokraamistakin suurempi haaste verottajalle ovat virtuaallivaluutat. Verottajan arvion mukaan bitcoinia, ethereumia ja muita virtuaalivaluuttoja omistaa jo 50 000 suomalaista. Monella omistukset ovat hyvin pieniä, mutta ei kaikilla.
Vuonna 2018 bitcoinin arvo romahti murto-osaan ja myös siitä saadut myyntitulot laskivat laskivat huomattavasti. Bitcoinin arvo heijastuu myös muihin virtuaalivaluuttoihin.
Arvon romahduksesta huolimatta eri virtuaalivaluutoilla tienattiin Suomessa 112 miljoonaaa euroa. Vuotta aiemmin realisointeja oli vielä selvästi enemmän, 157 miljoonaa euroa.
Keskimäärin yhdestä myynnistä saatiin viime vuonna yli 25 000 euroa, mutta kaikkiaan voitoista vain kolmasosa ilmoitettiin verottajalle.
Tulotietojen kerääminen on verottajalle haastavaa, sillä virtuaalivaluuttakauppaa tehdään euromääräisesti eniten ulkomaisilla kauppapaikoilla. Suomen viranomaiset eivät saa niistä tietoja suoraan, vaan joutuvat turvautumaan "eri tietolähteiden yhdistelyyn".
– On vaativaa tutkia, paljonko myyntivoittoa eri ihmisille on muodostunut, Puiro myöntää.
E-urheilussa voitot näyttävät laskevan
Airbnb-tyyppisen majoittamisen ja virtuaalivaluuttojen lisäksi verottajan luupin alle otettu ryhmä ovat e-urheilijat.
Puiron mukaan e-urheilusta tuloja saavien määrä on laskenut ja viime vuonna heitä oli 54 eli muutama henkilö vähemmän kuin vuotta aiemmin. Dota 2 -pelistä Suomeen on saatu jopa maailmanmestaruus.
Verohallinnon mukaan kaikkiaan Suomeen kertyi e-pelaajien tuloja kaksi miljonaa euroa eli lähes kolmannes vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Verottajan analyysin mukaan tuloista jätettiin noin kolmasosa ilmoittamatta.
E-urheilu on edelleen nouseva ilmiö, mutta tulojen pienentyminen ainakin suomalaisilla e-urheilijoilla saattaa kertoa siitä, että lajin koventunut kilpailu vie voittoja muualle tai sitten voittoja jätetään tulouttamatta arvioitua enemmän.
Toiveena massatieto myös rajojen takaa
Verottaja on tyytyväinen mahdollisuuteen saada kotimaassa tietoja maksuliikenteestä vaikka ei osaisikaan nimetä henkilöitä, joita tiedot koskevat.
Digitaalisessa maailmassa raha liikkuu kuitenkin sulavasti yli rajojen ja siksi toiveena on, että Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella saadaan eteenpäin ehdotusta, jossa EU-maissa pankit antaisivat kansallisille verottajille tiedot rajat ylittävästä rahaliikenteestä. Suomeenkin tiedot tulisivat sitten yhteisen järjestelmän kautta ilman erillisiä pyyntöjä.
– Suomalaisen verottajan valtuudet eivät ulotu ulkomaille ja nyt joudutaan tyytymään suomalaisten maksunvälittäjien tietoon, ylitarkastaja Puiro sanoo.
Lue lisää: