Maailmankaikkeudessa arvioidaan olevan ainakin 170 miljardia galaksia, ja törmäyksiä tapahtuu. Linnunratakin törmää ennen pitkää naapurigalaksiimme Andromedaan, ellei ole jo törmäämässä.
Harva törmäys kuitenkaan synnyttää niin aavemaisen näyn kuin avaruusteleskooppi Hubblen ottamassa kuvassa 704 miljoonan valovuoden päässä Maasta.
Arp-Madore 2026-424:ksi luetteloitu kohde osui kesällä Hubblen silmään, ja Euroopan avaruusjärjestö Esa ja Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa julkaisivat kuvan nyt halloweentervehdyksenä avaruudesta.
Ilmiön syynä on poikkeuksellinen juuri sopivassa kulmassa sattunut nokkakolari, jossa on syntynyt rengasgalaksi. Niitä kosmisessa naapurustossamme on vain joitakin satoja.
Koska mulkosilmät ovat yhtä suuret, galaksien on täytynyt olla samaa kokoa. Jos törmääjillä olisi ollut kokoeroa, kuten yleensä, suuri galaksi olisi nielaissut pienen eikä kummituskasvoja olisi syntynyt.
Niiden muoto on galaksien kaasu-, pöly- ja tähtikiekkojen venähtänyttä harsoa. Kalmansininen väri puolestaan johtuu siitä, että renkaassa on paljon nuoria kuumia tähtiä. Vanhat tähdet saisivat kasvot punertamaan.
Seuraava telekooppi näkee galaksien vauva-aikaan
Hubble nappasi harvinaisen kuvan osana ohjelmaa, joka hyödyntää normaaliin tarkkailuohjelmaan jäävää luppoaikaa. Astronomit aikovat haarukoida ohjelmalla muidenkin galaksien epätavallista vuorovaikutusta.
Tavoitteena on riittävän tukeva otos sen tutkimiseksi, miten galaksit ovat kasvaneet yhdistymällä. Hubblen havainnoista astronomit aikovat valita parhaat seurantakohteet James Webb -avaruusteleskoopille, jonka on määrä lähteä matkaan keväällä 2021.
Webb asettuu kiertämään Aurinkoa puolentoista miljoonan kilometrin päässä Maasta. Hubble kiertää Maata noin 570 kilometrin korkeudessa.
Esan, Nasan ja Kanadan avaruushallinnon yhteinen Webb on infrapunateleskooppi, joten sen katsekin ulottuu paljon Hubblea pidemmälle menneisyyteen. "Webb näkee vauvagalaksit, Hubble vasta taaperot", havainnollistaa Nasa.
Viikko sitten Nasa kertoi (siirryt toiseen palveluun), että moneen kertaan aikataulustaan myöhästynyt Webb oli läpäissyt ratkaisevan tärkeän testin. Kokeet osoittivat, että toiminta-asentoonsa viritetty viisikerroksinen aurinkokilpi pystyy suojelemaan Webbiä Auringon rajulta säteilyltä.
Pian kolme vuosikymmentä avaruudessa puurtaneelta Hubbleltakin on lupa odottaa vielä lisää mielenkiintoisia kuvia, sillä sen toiminta jatkuu näillä näkymin ensi vuosikymmenen puoliväliin.