Vielä muutama kuukausi sitten huumeidenkäyttäjällä ei ollut Kainuussa mahdollisuutta saada puhtaita neuloja ilmaiseksi.
Kun neulanvaihtopiste viimein kesäkuussa perustettiin, kahden kuukauden aikana Kajaanin pisteellä vastaanotettiin 5 500 likaista huumeneulaa ja -ruiskua. Lokakuun loppuun mennessä likaisia neuloja oli tuotu yli 8 000. Tämä on reilusti enemmän kuin esimerkiksi Kokkolan neulanvaihtopisteelle tuotiin puolessa vuodessa.
– Hyvä, etteivät Ikea-kasseilla tuoneet likaisia neuloja, toteaa Kajaanissa aulaemäntänä pisteellä toimiva Anne Matilainen.
31-vuotias Anna on käyttänyt suonensisäisiä huumeita seitsemän vuotta ja käy Kajaanin terveysneuvontapisteellä joka viikko. Anna vie pisteelle noin 200 neulaa ja ruiskua kerralla. Samalla hän saa myös muuta sosiaalista ja terveydellistä apua.
– Olen älyttömän iloinen tästä pisteestä. Siellä on aivan ihania ihmisiä, joille voi puhua muistakin terveysasioista ja oikeastaan ihan kaikesta. Sieltä saa muutakin apua kuin puhtaita neuloja.
Anna ei esiinnny artikkelissa oikealla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.
Puhtaat neulat ovat kuitenkin Annalle tärkeitä, sillä hän on useasti joutunut kärsimään muun muassa erilaisista tulehduksista, joita likaiset neulat ovat aiheuttaneet.
– Minulla on nytkin jalassa tulehdus, kun olen piikittänyt valtimoon likaisella neulalla. Minä olen kyllä kaikille tutuille sanonut, että käykää hakemassa puhtaita neuloja, kun tällainen paikka on Kajaaniin saatu.
Huumeiden käyttäjille neulojen vaihtoa tarjoavia terveysneuvontapisteitä on Suomessa 66 kappaletta (siirryt toiseen palveluun) (vinkki.info), vaikka kuntia ja kaupunkeja on yli 300. Tämä antaa vihiä siitä, että päihdehuollossa ja tartuntatautien ehkäisemisessä on vielä tekemistä. Tartuntatautilakiasetuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan neulojen vaihto pitäisi olla järjestetty jokaisessa Suomen kunnassa.
– Varsinkaan haja-asutusalueilla tällaisia palveluja ei ole riittävästi, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päihdetyöhön erikoistunut erikoissuunnittelija Sanna Kailanto.
Kainuussakin rikottiin lakiasetusta yhteensä kaksi vuotta. Tarve on kuitenkin ilmeinen, kuten Kajaanin neulanvaihtopisteellä huomattiin.
Kolme pistettä ei riitä
25 vuotta huumeita piikittänyt 51-vuotias Severi on käynyt Kajaanin terveysneuvontapisteellä vasta kerran, mutta pitää pistettä erittäin hyvänä asiana kaltaisilleen narkomaaneille. Severi arvostaa helposti saatavilla olevia rokotuksia, testejä ja muuta terveysapua, mutta jo pelkät puhtaat neulat ovat iso juttu.
– Jos käyttää jossain kämpässä isolla porukalla, siinä mielentilassa ei tiedä, mikä neula on oma, Severi toteaa.
Annan tavoin myös Severi esiintyy jutussa nimettömänä.
Severi kertoo vihaavansa monia virkamiehiä, mutta terveysneuvontapisteen henkilökunta oli hänen mielestään ystävällistä.
– Tämä on ehdottoman hyvä juttu. Ihan priima. Toivoisin, että paikalla olisi enemmän valistusta, varsinkin nuoremmille.
Vaikka Kainuussa on tehty selvä hyppäys parempaan suuntaan, asiantuntijat näkevät, että vieläkään toiminnalla ei tavoiteta kaikkia alueen käyttäjiä. Kajaanin lisäksi Kainuussa puhtaita neuloja saa Kuhmon ja Suomussalmen terveysneuvontapisteistä.
– Pisteillä käy arviolta vain noin kolmasosa siitä porukasta, joiden pitäisi käydä. Mikäli Kainuuseen saataisiin liikkuva terveysneuvontapiste, uskon, että asiakkaiden määrä moninkertaistuisi, 16 vuotta päihdetyötä Kajaanissa tehnyt Anne Matilainen sanoo.
Kuhmon ja Suomussalmen pisteillä kävijöitä on Kajaanin verrattuna vain murto-osa. Kemppainen uskoo, että tämä saattaa johtua siitä, että terveysneuvontapisteet toimivat terveyskeskuksen aukioloaikoina. Kajaanissa piste toimii virka-ajan ulkopuolella.
– Terveyskeskuksen aukioloaikoina tämä käyttäjäkunta ei uskalla sinne tulla. Pelätään esimerkiksi, että jos lääkäri näkee, hän ei enää määrää tiettyjä lääkkeitä tai ihminen menettää saamansa korvaushoidon, Kemppainen sanoo.
Terveysneuvontapisteistä käyttäjät saavat puhtaiden käyttövälineiden lisäksi muun muassa rokotuksia ja lähetteitä esimerkiksi HIV-testeihin.
Lokakuun loppuun mennessä Kajaanin pisteellä oli käynyt jo yli sata asiakasta, rokotuksia oli annettu 15 ja lähetteitä erilaisiin testeihin oli kirjoitettu myös useita.
Terveysneuvontapisteellä ei ole tarkoitus helpottaa huumeiden käyttämistä, vaan estää muun muassa vaarallisten tartuntatautien leviäminen. C-hepatiitti tarttuu pääasiassa likaisista neuloista ja ruiskuista (siirryt toiseen palveluun)(Väestöliitto). Esimerkiksi Kajaanissa 80 prosenttia C-hepatiittitartunnoista johtuu likaisista neuloista. Myös B-hepatiitti ja HIV voivat tarttua likaisten neulojen välityksellä.
– Toivoisin, että riskikäyttäjät saataisiin vaihtamaan neuloja, niin hiljalleen päästäisiin koko taudeista eroon, Kajaanin keskussairaalan tartuntatautien ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari sanoo.
Kajaanin terveysneuvontapisteen kustannukset ovat hyvin minimaaliset, sillä toiminta toteutetaan tällä hetkellä olemassa olevissa tiloissa, olemassa olevalla henkilöstöllä. Koukkarin mukaan yhden C-hepatiittia sairastavan asiakkaan lääkekuuri maksaa yhteiskunnalle vähintään 10 000 euroa, ja HIV-tartunnan hoitaminen jopa 15 000 euroa vuodessa. Kyseessä on siis myös pitkäjänteisesti ajateltuna selvä rahallinen säästö.
Tulevaisuus Kajaanissa vielä täysin ilmassa
Kukaan ei vielä tiedä, miten neulanvaihtopisteelle tulevaisuudessa käy. Tällä hetkellä Kajaanin terveysneuvontapiste toimii pääterveysasemalla, jonka on tarkoitus siirtyä toimimaan uuden keskussairaalan yhteyteen. Terveysneuvontapisteen siirtämisestä sen sijaan ei ole vielä päätöksiä. Näkemyksiä sen tulevasta olinpaikasta on useita.
– Ajatuksissa on sellainen kokonaisuus, johon tulisi korvaushoito, terveysneuvonta ja neulojen vaihto. Toivoisin, että nämä kaikki muodostaisivat oman kokonaisuuden, Koukkari sanoo.
– Tämä toiminta ei siirry meidän kanssa, vaan todennäköisesti se jäisi omaksi pisteekseen jonnekin lähemmäs keskustaa, Kemppainen sanoo.
Paikalliset asiantuntijat vakuuttavat, että nyt kun asia on kerran saatu käyntiin, neulojen vaihtoa ja päihteiden käyttäjien terveysneuvontaa järjestetään Kainuussa jatkossakin. THL:n erikoissuunnittelija Sanna Kailannon mukaan kyse on myös inhimillisestä kohtelusta.
– Kaikista ihmisryhmistä tulee pitää yhtä lailla huolta. Onneksi näitäkin asioita on tuotu enemmän esille, ja näytetty, että tämä on taloudellisesti ja ihmisyyttäkin ajatellen kannattavaa.
Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka!