Eläkejätti Varman toimitusjohtaja Risto Murron mielestä Suomella olisi varaa elvyttää lyhyellä aikavälillä. Mutta kun julkisia investointeja ei aloitettu jo vuosia sitten, käytännössä mahdollisuudet ovat nollissa.
– Ihannetapauksessa Suomessa olisi kymmenen vuotta sitten lähdetty rakentamaan tie- ja ratahankkeita, joita voitaisiin nyt miinusmerkkisillä koroilla rahoittaa, Murto sanoi perjantaiaamuna Varman tulosjulkistuksessa Helsingissä.
Elvytys tarkoittaa käytännössä julkisten investointien lisäyksiä tai veronkevennyksiä.
– Nyt meillä ei ole kykyä investointeihin. Esimerkiksi rautateiden suunnittelukaavoitus olisi pitänyt alkaa jo kauan sitten.
Myöskään Varman suurimman kilpailijan, Ilmarisen, johto ei usko elvytykseen tässä taloustilanteessa.
– Tärkeintä on taata, että Suomessa on vakaa ja ennustettava toimintaympäristö tulevaisuudessakin, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoo.
Suomessa finanssipolitiikan voi katsoa muuttuneen hieman elvyttävämmäksi kuin aikaisemmin uuden hallituksen budjettiesityksen myötä. Elvytys tosin tapahtuu ennemmin julkisen kulutuksen kuin investointien kautta.
Edessä ikäluokkakysymys
Murron mielestä ikääntyminen on Suomen talouden suurimpia riskejä.
– Nyt syntyvien ikäluokkien ero minun ikäluokkaani nähden on suurempi suhteellisesti kuin minun ikäluokkani ero sotien jälkeen syntyneisiin suuriin ikäluokkiin, Murto vertaa.
Kun järkeviä investointimahdollisuuksiakaan ei Suomessa juuri ole, elvytysvara on pienempi kuin talousluvut antaisivat periksi.
Niinpä Suomi on riippuvainen eurooppalaisesta elvytyksestä.
– Jos oikeasti tulee taantuma, niin kannattaa varautua siihen, että eurooppalainen yhteinen finanssipolitiikka toteutuu, Murto sanoo.
Suomella on mennyt viime aikoina yllättävänkin hyvin.
– Suomi on positiviinen mysteeri. Meidän lukumme ovat paremmat kuin ympäristö antaisi ymmärtää, hän sanoo.
– Olemme [talouden kehityksessä] lähempänä Yhdysvaltoja kuin Saksaa.
Selitystä Suomen porskuttamiselle on vaikea löytää. Yksi syy on Murron mielestä se, että Saksassa juuri autoteollisuus on kärsinyt. Suomi ei ole yhtä sidonnainen autoteollisuuden suhdanteista kuin muu Eurooppa.
EU-yhteistyö taloudessa syvenee
Talouskasvun arvioidaan kuitenkin hidastuvan lähivuosina. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki (EKP) on huolissaan EU-talouden tulevaisuudesta.
EKP alensi juuri syyskuussa ohjauskorkoaan syvemmälle miinusmerkkiseksi ja päätti käynnistää uuden arvopapereiden osto-ohjelman.
Näin vastattiin markkinoiden eli esimerkiksi juuri Varman ja Ilmarisen kaltaisten suursijoittajien odotuksiin. Sijoittajien pettyminen olisi voinut johtaa pörssikurssien laskuun.
Rahapolitiikan vaikutukset jäänevät kuitenkin heikoiksi talouden elpymisen ja talouskasvun turvaamisen kannalta. Rinnalle tarvittaisiin euroalueen jäsenvaltioiden aktiivista finanssipolitiikkaa. Tuotantoa ja työllisyyttä olisi tuettava jäsenmaissa esimerkiksi niiden budjeteista.
Elvytysmyönteisyys kasvaa
Elvytystä ovat esittäneet sekä EKP:n väistynyt pääjohtaja Mario Draghi että tänään perjantaina aloittava pääjohtaja Christine Lagarde.
– On helppo ymmärtää eläköityvää Draghia, jonka mielestä rahapolitiikalla ei voi enää paljoa vaikuttaa, Murto sanoo.
Asenteet ovatkin muuttumassa elvytykselle myönteisemmiksi myös jäsenmaissa. Myös Saksassa ja Hollannissa, joissa elvytykseen olisi eniten varaa, ilmapiiri on ollut hieman aiempaa suopeampi.
– Lagardella voi olla paremmat mahdollisuudet kannustaa Euroopan maita elvytykseen kuin Draghilla. Lagarden politiikan taustasta voisi olla apua Saksan saamisessa elvyttämään, Varman sijoitusjohtaja Reima Rytsölä sanoo.
Lagarde aloittikin kautensa tällä viikolla nimeämällä juuri Saksan ja Hollannin maiksi, joilta kaivattaisiin elvyttävää politiikkaa.
– Ylijäämämaat eivät ole tehneet riittäviä toimenpiteitä, hän sanoi (siirryt toiseen palveluun).
Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölösen mukaan syntyvyyden lasku lisää paineita Suomen eläkejärjestelmän rahoituksessa.
– Merkittävä maksunkorotuspaine on 2050-luvusta lähtien eli siitä kun nyt syntyvät tulevat työelämään opiskelujen jälkeen, Pölönen sanoi perjantaina.
Hänen mielestään suomalaisten työkykyyn pitäisi kiinnittää parempaa huomiota. Etenkin mielenterveyden sairaudet lisääntyvät.
Suomen hallituksella on tavoite 60 00 uuden työpaikan luomisesta tällä vaalikaudella. Pölösen mielestä nyt ei kiinnitetä riittävästi huomiota siihen, että paljon tuota lukua enemmän ihmisiä jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Eläkerahat tuottavat hyvin
Suomalaisten eläkerahojen tuotot ovat kasvaneet viime vuodesta. Se on etenkin yhtiöiden osakesijoitusten ansiota.
Suomen suurimman eläkeyhtiö Ilmarisen sijoitustuottojen kasvu oli 8,2 prosenttia. Yhtiön sijoitustuotot alkuvuonna olivat 3,7 miljardia euroa.
– Oikeastaan mitään huonoa ei näissä meidän luvuissamme ole, Ilmarisen toimitusjohtaja Pölönen sanoi.
Kilpakumppani Varman sijoitustuotot kasvoivat 8,8 prosenttia tammi–syyskuussa
Sen sijoitukset tuottivat 3,9 miljardia euroa ja sijoitusten markkina-arvo nousi 47,4 miljardiin euroon.
– Finanssikriisin jälkeen olemme tuplanneet sijoitustuotot, Risto Murto sanoo. Yhteensä Varman kumulatiivinen sijoitustuotto on ollut 24 miljardia kymmenen viime vuoden aikana.