1960-luvun lopun laulu 20 rikkaasta perheestä kaipaa päivitystä Suomessa.
Kun laulu tehtiin, Suomessa elettiin laajasti sekä tulojen että verojen kasvun aikaa. Tuloja myös jaettiin enemmän rikkailta köyhemmille.
Ahlströmien, Ehrnroothien, Donnerien, von Julinien, Virkkusten, Erkkojen ja muiden rinnalle tai tilalle on tullut uusia nimiä, kuten Siilasmaa ja Kodisoja.
Tulo- ja varallisuustutkijoiden mukaan nimet eivät enää riitä kuvaamaan sitä tilannetta, joka 1990-luvulta näihin päiviin on ollut käynnissä Suomessa. Suomeen on syntynyt useiden tuhansien ihmisten joukko, joiden tulo- ja varallisuuskehitys on irronnut muista suomalaisista.
Kyse on Suomen rikkaista, joita on noin 50 000. Näiden joukosta löytyvät ne uudet laulun nimet. Tästä joukosta erottuu noin 5 000 superrikkaan joukko, jonka tulokehitys on julkisten tietojen mukaan lähtenyt omille poluilleen. He elävät pitkälti pääomatuloilla.
– Liikutaan ihan eri kerroksissa, kun puhutaan ylimmästä yhdestä prosentista veronmaksajia, ja vielä enemmän, jos mennään ylimpään promilleen. Siellä tulojen koostumus on hyvin, hyvin erilainen, kuvaa professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta muutosta.
Huomenna maanantaina selviää, ketkä vuonna 2018 maksoivat Suomessa eniten veroja. Yle seuraa verotietojen julkaisua aamusta lähtien radiossa, tv:ssä ja verkossa.
Verotus kevenee pääomatulojen kasvaessa
Taloustieteen professori Tuomala pitää suomalaisen verotuksen suurimpana epäkohta edelleen sitä, että keskimääräistä verotaakkaa voidaan alentaa siirtämällä tuloja verotettaviksi pääomatuloina. Tämä on johtanut siihen, että pääomaverojen tuotto on kasvanut Tuomalan mukaan ansiotuloveron tuoton kustannuksella.
Pääomaveroilla ja osinkoverolla on suhteessa alempi verokanta kuin palkkaverolla. 1990-luvulta alkaen tuloja on sen vuoksi siirretty enenevässä määrin osakeyhtiöihin ja mahdollisiin holding- eli hallintayhtiöihin.
Lisäksi vakavaraisilla pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajilla on mahdollisuus nostaa isoja summia verovapaata osinkotuloa yhtiöistä. Myös varallisuusvero poistettiin Suomessa reilu 10 vuotta sitten.
Tuomalan tutkimusryhmän mukaan kaikkein rikkaimpien verotus kevenee siinä suhteessa, mitä suurempi on pääomatulojen osuus kokonaistuloista. Eroa havainnollistaa se, että rikkaimman prosentin keskimääräinen verotaakka on tutkimusten mukaan ollut pitkän aikaa selvästi matalampi kuin muilla tulojen ylimpään kymmenykseen kuuluvilla.
Veroaste on tosin noussut vuodesta 2011 alkaen ja on nyt keskimäärin noin 35 prosenttia. Veroste vastaa aika lähelle keskituloisen palkansaajan verotusta.
– Meidän verojärjestelmämme on aika erikoinen siitä syystä, että verotaakka määräytyy pitkälti sen mukaan minkälainen on tulojen koostumus.
Vain hyvin pienellä osalla veronmaksajista on mahdollisuus vaikuttaa siihen, verotetaanko tuloja ansio- vai pääomatuloina. Mahdollisuus iskee Tuomalan mukaan siihen yleiseen käsitykseen, että tuloerot eivät olisi kasvaneet 1990-lukua lukuun ottamatta Suomessa. Tuomalan mukaan keskeisin syy yhä jatkuvaan kehitykseen on niin sanottu tulomuunnon mahdollisuus kaikkein rikkaimmilla.
Tuloerojen kasvu on saanut rinnalleen myös sen ilmiön, että sekä kaikkein rikkaimpien että kaikkein köyhimpien ihmisten joukko on entistä enemmän samaa vuodesta toiseen.
Repeämä koskee pientä siivua kaikista verotettavista
Repeämä veronmaksajien joukoissa on tapahtunut melko pienen ryhmän osalta. Tuomalan mukaan ero ei vielä näy tulonsaajien parhaimman kymmenyksen muissa kuin aivan yläosissa. Tulonsaajien parhaimpaan kymmenykseen pääsee noin 70 000 euron keskituloilla. Parhaimman prosentin (siirryt toiseen palveluun) sisälle pääsee arviolta noin 130 000 euron tuloilla.
Tuomala korostaa, että pörssikaupan ulkopuoliset niin sanotut listaamattomat yritykset ovat hyvin hajanainen ryhmä. Joillakin on omaisuutta vain tietokoneen tai älypuhelimen verran, kun taas osalle yrityksistä on kertynyt runsaasti varallisuutta jo pidemmältäkin ajalta.
Professori on huolissaan kehityksestä, jossa nykyinen verotus kannustaa rikkaita kasvattamaan pääomia eikä investoimaan vaikkapa uusiin laitteisiin tai tuotteisiin.
– Se suosii sijoittamista varsinaisen liiketoiminnan kannalta toisarvoisiin asioihin, kuten kiinteistöihin ja arvopapereihin.
Tähän on kiinnitetty huomiota muun muassa valtiovarainministeriön verotyöryhmissä (siirryt toiseen palveluun). Investointiaste on entisestään laskenut viime vuosina Suomessa.
Pääomatulojen kasvu pitäisi ottaa laajemmin veroasteisiin
Professori Tuomalan mukaan tuloverotuksessa pitää palata progressiiviseen tulojen verotukseen. Veroasteissa pitäisi jatkossa huomioida kokonaistulot, joissa olisi mukana palkka- ja pääomatulot. Tuomalan mallissa ainakin pääomatulojen verotusta mahdollisesti korotettaisiin.
Verojen progressiivinen nousu tulojen mukaan koskee nyt valtionverotuksen kautta 10 prosenttia kokonaistuloista.
Suomen yrittäjien pääekonomistin Mika Kuismasen mukaan verotuksen ongelmana ei nyt ole, että pienen ryhmän takia verotuksen painopisteitä muutetaan. Repeämän taustalla on Kuismasen mukaan yleisempi talouden kehitys niin Suomessa kuin maailmalla.
– Minä näen tässä hyvänä puolena sen, että tässä ei pelkästään vanha raha jyllää, vaan yhteiskunnassa on innovatiivisilla ja ahkerilla ihmisillä mahdollisuus edetä tulo- ja varallisuusmielessä todella hyvin eteenpäin, Kuismanen sanoo.
Kuismasen näkemyksen mukaan Suomen rikkaimpien kärkijoukkoon on tullut viime vuosina koko ajan uusia nimiä, etenkin it-osaajia.
Tulokärjen irtiotto saattaa olla vielä selvempää
Tuomala siteeraa kirjassaan Markkinat, valtio & eriarvoisuus muissa Pohjoismaissa tehtyä tutkimusta, jonka mukaan rikkailla on taipumusta veronkiertoon. Arvostetussa talousjulkaisussa esille tuodussa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) on käyty läpi muun muassa Panama papereina tunnettuja tietovuotoja. Niiden perusteella tutkijat päättelevät, että kaikkein varakkain promille kiertää veroja monikymmenkertaisesti enemmän kuin yleisesti tapahtuu henkilöverojen osalta.
Veronkierto on Tuomalan mukaan yksi esimerkki siitä, että puuttuvien tietojen takia arvio tuloerojen kehityksestä Suomessa osuus alakanttiin. Vastaavaa veronkiertotutkimusta ei ole Suomessa tehty.
Sen lisäksi varallisuuden vertailu on vaikeampaa kuin tulojen vertailu. Tuomalan arvion mukaan varallisuutta on piilossa merkittäviä summia erilaisten hallintayhtiöiden lisäksi vakuutuskuorissa (siirryt toiseen palveluun).
Korjattu kello 10.05: Suomen yrittäjien pääekonomistin etunimi on Mika, ei Matti. Eri tuloluokkien nettovarallisuuden kehittymistä kuvaava grafiikka korjattu: alun perin luvuista puuttui yksi nolla.
Lue myös:
Köyhät näyttävät köyhtyvän ja rikkaat rikastuvan: Laskelmat kertovat tuloerojen kasvavan
Varallisuuserot kasvavat – rikkain kymmenes omistaa liki puolet suomalaisten kaikesta omaisuudesta
Asta Lepän kolumni: Huono-osaisten arki on näkymätöntä suomalaisten hyvinvoivalle enemmistölle