TURKU. Tony Sund elää Turussa uudenlaisten paineiden alla. NHL-seura San Jose Sharksin leirityksestä TPS:ään syksyllä palannut puolustaja ei ole aiemmin urallaan ollut yhtä tarkan suurennuslasin alla kuin nyt.
Valtaosan pelivuosistaan hän on itse asiassa ollut varsin kaukana kaikesta tarkkailusta. Matka alasarjoista NHL:n porteille oli jääkiekon SM-liigan viime kauden tuhkimotarinoita.
Nyt ei enää ole mahdollista yllättää. Sund kiekkoilee yhä Suomessa, mutta jonkinlaisella NHL-statuksella, joka tuo mukanaan omanlaiset vaatimuksensa.
Moni muukin asia on muuttunut. Vaasan Sport jäi taakse ja Sund siirtyi Turkuun kärkipelaajaksi. Samoihin aikoihin hän teki myös kolmen vuoden tulokassopimuksen Sharksin kanssa.
Näillä joukkueilla on ainakin yksi yhdistävä tekijä. Tomi Kallio siirtyi TPS:n kapteenin paikalta Sharksin kykyjenetsijäksi ja turkulaisseuran pelaajatarkkailijaksi.
Juuri hän oli Sundin ensikontakti NHL:ään.
– Sharksin miehet tulivat Vaasaan vähän juttelemaan ennen joulua. Katsoivat ensin pelin ja sitten keskusteltiin, Sund muistelee.
Kallio ja toinen, ruotsalainen, kykyjenetsijä avasivat kalifornialaisseuran visiota nuoren puolustajan kehittymisestä.
– Sain heti todella hyvän kuvan. Tuntui siltä, että heillä oli oikeasti valmiina suunnitelma minulle. Se tuntui oikealta.
Samainen suunnitelma vei Sundin kesällä rapakon taakse. Ensin hän oli San Josen tulokkaiden mukana, sitten varsinaisella harjoitusleirillä seuran tähtien seassa.
Niiden tähtien vuoksi lähtökohdatkin olivat selvät. Sharks on ollut NHL:n kärkipään joukkueita vuodesta toiseen ja tällä hetkellä varsinkin sen puolustuksessa vilisee kovapalkkaisia, suuren profiilin pelaajia.
Erik Karlssonin, Brent Burnsin ja Marc-Edouard Vlasicin kaltaiset nimet tekivät NHL-joukkueeseen murtautumisesta liki mahdotonta.
– He korostivat koko ajan tämän hetken tilannetta siellä päässä ja olin tietysti tiedostanut sen itsekin. Koko ajan oli tiedossa, että katsotaan sitten vasta tämän kauden jälkeen uudelleen, mitä voisi olla luvassa, Sund sanoo.
Maltti mielessä kehittymisen suhteen
San Josessa Sund näki, miten NHL:n parhaat puolustajat pelasivat ja harjoittelivat. Karlsson oli yksi joukkuekavereista leirityksen aikana, joten suomalainen pääsi katselemaan Sharksin viime kauden jättihankintaa läheltä.
– Sekin oli iso juttu, nähdä ihan vierestä, minkä tasoisesta pelaajasta on kyse ja miten hän kaiken tekee.
Pari kuukautta myöhemmin - Sund on taas kotoisilla jäillä. Kiireisessä leirityksessä henkilökohtainen palaute jäi pääasiassa kehitysvalmentajien vastuulle, mutta pelkkä piipahdus Pohjois-Amerikassa oli jo merkittävä askel.
Siitä hän ammensi eväitä talveen TPS:ssä. Niin oli suunniteltu jo kauan sitten Kallion käydessä Vaasassa.
– Ytimessään heidän viestinsä oli, että ei ole mitään hätää. Ajatuksena oli koko ajan pelata vielä tämä kausi Suomessa.
– Vähän ennen lähtöä oli vielä puhetta siitä vaatimustasosta, mikä on siellä aivan toisenlainen. Pienessä kaukalossa tilanteet tulevat nopeammin ja olen aina halunnut kehittää oman pään peliä. Se on ollut minulle tärkein juttu ja siitä hekin puhuivat. Pitää olla vähän jämäkämpi, varsinkin jos haluaa pelata siellä.
Jämäkkyyttä Sund haki kesällä monelle kiekkoilijalle tutusta suunnasta. Agenttinsa kautta hän hakeutui Hannu Rautalan harjoitusryhmään saadakseen lisää raakaa voimaa.
– Se on ollut heikkouteni. Olen aina ollut pitkä, mutta voimaa on uupunut. Siellä on vieläkin paljon kehitettävää.
Sport jäi viime kaudella pudotuspelien ulkopuolelle ja ensimmäisen liigaottelunsa Sund pelasi TPS:n paidassa vasta syyskuun lopussa. Näin ollen harjoittelulle jäi tänä vuonna aikaa poikkeuksellisen paljon, enemmän tai vähemmän puolisen vuotta.
– Olin koko kesän leirejä lukuun ottamatta Turussa treenaamassa. Se oli oikeastaan vain hyvä juttu. Tämän pohjan päälle on parempi rakentaa.
Vaasa kutsui vuosia
Rautalan koulu ja NHL:n opit ovat harvinaista herkkua pelaajalle, joka vielä neljä vuotta sitten pelasi II-divisioonaa. Moista kehityskaarta ei ylipäätään löydy monelta.
Sund oli parikymppinen siirtyessään Sportin organisaatioon pelaamaan vaasalaisten A-nuorissa. Sitä ennen hän oli kasvanut IFK Lepplaxissa, jonka kenties tunnetuin kasvatti on TPS:n maalivahtivalmentaja Fredrik Norrena. Lepplaxin nutussa Sund pelasi jopa III-divisioonassa asti.
Käytännössä siirtymä Vaasaan vuonna 2015 oli ensimmäinen kerta, jona Sund pääsi urallaan organisoituun fysiikkavalmennukseen.
– Olihan meillä kotipuolessakin jotain pientä, mutta ei sitä voi edes verrata Sportiin. Aivan eri juttuja. Ensimmäinen vuosi Sportin A-nuorissa oli ensimmäinen kesä, jona sain treenata kunnolla, hän sanoo.
– Edellisellä kaudella treenasimme 3-4 kertaa viikossa, Vaasassa mentiin kaksi kertaa päivässä. On se vähän erilaista.
Siihen nähden on täysin ymmärrettävää, että heikkoudet ovat nimenomaan voimassa. Sund on yli 190-senttinen, joten raameissa olisi vielä täyttövaraa.
Matka liigatasolle on kulkenut hyvin erikoista reittiä, joten Sund ei ole käynyt läpi samaa suuren seuran juniorimyllyä ja pelaajapolkua kuin useimmat muut. Pienessä Pedersöressä kasvanut pelaaja sai useita mahdollisuuksia lähteä Sportiin jo aiemmin, mutta erityisesti koulunkäynti piti hänet poissa Pohjanmaan suurseuran alaisuudesta.
– Tavoite liigasta säilyi koko ajan, vaikka en aina ehkä ihan yhtä täysillä uskonut siihen, että se päivä vielä koittaisi. Tärkeintä oli saada koulu valmiiksi, mutta oli siinä monta muutakin juttua, joiden vuoksi tuntui, etten ollut vielä ihan valmis lähtemään.
– Lopulta kun se mahdollisuus tuli vielä kerran, ajattelin, että joko mennään nyt tai ei koskaan. Siinä kohtaa tartuin siihen ja hyvin meni. Sitä ei tiedä, mitä olisi voinut tapahtua, jos olisin lähtenyt aiemmin tai olisiko ehkä pitänytkin lähteä, mutta silloin tuo tuntui oikealta.
TPS:n tuska välittyy
TPS tarvitsee tällä hetkellä parhaan mahdollisen Sundin ja hänelle turkulaisseuran pitäisi olla silta NHL-tasolle.
Juuri nyt kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan ole saanut aivan sitä, mitä toivoi. TPS on sarjataulukon häntäpäässä, eikä häviävässä joukkueessa ole helppo loistaa.
Siinä missä nyt Sundin pitäisi olla yksi eturivin pelaajista hinaamassa TPS:ää voittoihin, vuosi sitten lähtökohdat olivat vielä huomattavasti vaatimattomammat.
– Halusin ehjän ja hyvän kauden ja tiesin, että rooli olisi vähän isompi kuin aiemmin. En kuitenkaan osannut kuvitella ihan sellaista talvea, tai että pelaan keväällä maajoukkueessa, Sund muistaa.
Hän oli viimeisiä pelaajia, jotka pudotettiin Leijonien MM-kisajoukkueesta. Sportin paidassa Sund teki 35 pistettä, viidenneksi eniten kaikista liigapuolustajista.
24-vuotiaana varaa kehittyä pitäisi olla edelleen roimastikin. Kun liigakaudesta on kuitenkin takana noin kolmasosa, Sundin tilillä on vasta kaksi pistettä.
TPS:n sukeltaessa henkilökohtainen kehittyminen yksilönä ei myöskään ole ollut ensimmäisenä mielessä.
– Kyllä tämä on sellainen tilanne, jossa mennään nyt aivan joukkueen kautta. Ykkösjuttuna on saada voittoja. Pitää totta kai varmistaa, että omakin kehitys jatkuu, mutta aika paljon energiaa menee siihen, että joukkueella menisi hyvin. Ne muut jutut tulevat sitten sitä kautta.
TPS:n vaikeudet ovat varmasti itsessään opettava kokemus, mutta Sundille tärkeää olisi myös pystyä antamaan näyttöjä sekä viedä omia ominaisuuksia tasolle, jolla NHL-paikka olisi ensi kaudella realistinen tavoite.
– Tänä kesänä tuli varmaan enemmän joukkuetreenejä Sharksin kanssa kuin TPS:n kanssa ja antoi se ainakin esimakua siitä, että ei se nyt niin kaukana kuitenkaan ole, hän uskoo.
Lue myös: