Lähes neljänkymmenen vuoden ajan videopelaaminen on voitu yksinkertaistaen jakaa tietokone- ja konsolipelaamiseen. Nämä kaksi formaattia ovat kamppailleet tasaväkisesti pelaajien suosiosta. PC-pelaajat vannovat rautansa ylivertaisuuteen, kun taas konsolipelaajat ylistävät laitteidensa helppoutta ja mutkattomuutta.
Viime vuosina tietokone- ja konsolipelaamisen rinnalle on noussut mobiilipelaaminen, joka on lyhyessä ajassa napannut reilun kolmanneksen pelimarkkinoista.
Tulevaisuudessa rajanveto PC-, konsoli- ja mobiilipelaamisen välillä voi kuitenkin hämärtyä, kun pilvipelaaminen siirtää pelien pyörittämisen suuriin palvelinkeskuksiin. Kun pelaaja striimaa pelinsä Sonyn Playstation-palvelimelta, onko hän yhä konsolipelaaja, vaikkei hänellä välttämättä ole fyysistä konsolia televisionsa alla? Onko kännykällään pilvipalvelusta pelinsä striimaava henkilö aina mobiilipelaaja, vaikka peli pyörisi isolla näytöllä ja kädessä olisi kännykän sijaan peliohjain?
Formaattisemantiikan lisäksi isoksi kysymykseksi on noussut koko pelialan tulevaisuus. Onko pilvipelaaminen yhtä suuri mullistus pelimarkkinoilla kuin suoratoistopalvelut olivat elokuva- tai musiikkialoilla? Pitävätkö perinteiset pelitalot ja laitevalmistajat pintansa, vai yllättävätkö uudet haastajat?
Ja kannattaako enää suunnitella fyysisen konsolin ostamista, jos kerran tulevaisuudessa kaikki tapahtuu pilvessä?
Sonyn virtuaalikonsolit pyörittävät jo nyt pelejä pilvessä
Pilvipelaaminen ei ole uusi ilmiö. Ensimmäisen kerran teknologiaa esiteltiin yleisölle jo vuonna 2000. Ensimmäiset pilvipelipalvelut ilmestyivät markkinoille 2010-luvun alussa ja viimeisen viiden vuoden aikana kaikki alan suuret toimijat ovat joko käynnistäneet oman palvelunsa tai ilmoittaneet käynnistävänsä sellaisen.
Pilvipelaamisessa pelin pyörittäminen siirtyy olohuoneen nurkasta internetin suuriin palvelinkeskuksiin. Näissä palvelinkeskuksissa virtuaaliset pleikkarit tai xboksit hoitavat raskaan tietojenkäsittelyn ja striimaavat lopputuloksen pelaajalle. Pelaaja tarvitsee vain nettiyhteyden ja peliohjaimen.
Konsolimarkkinoita hallitseva Sony oli ensimmäisten joukossa tuomassa mahdollisuuden pilvipelaamiseen asiakkailleen. Vuonna 2012 yhtiö osti pilvipeliyhtiö Gaikain ja muokkasi siitä Playstation Now -palvelun, jonka se esitteli pelaajilleen vuonna 2014. Viime maaliskuussa palvelu julkaistiin myös Pohjoismaissa.
Pohjoismaiden PlayStation-liiketoiminnasta vastaava Suman Rath sanoo pilvipalvelun lähteneen hyvin käyntiin. Kun Playstation Now rantautui Pohjoismaihin maaliskuussa, sillä oli 700 000 tilaajaa maailmanlaajuisesti. Rathin mukaan tilaajien määrä on kasvanut keskimäärin 40 prosentilla joka vuosi.
– Tämä on ollut pitkä prosessi, jonka aikana me olemme selvittäneet, miten palvelu teknisesti toimii, mitä pelaajat tykkäävät pelata ja miten tuote kannattaa hinnoitella, Rath kertoo.
Rathin mukaan pilvipalvelussa pelaajia kiinnostavat GTA V:n ja God of Warin kaltaiset menestyspelit, joita palvelu tarjoaa rajoitetun ajan. Näiden lisäksi tarjolla on satoja pienempiä hittejä ja tuntemattomampia indie-pelejä. Pelejä, jotka ovat saattaneet mennä ohi julkaisun aikana. Aivan uusimpia pelejä Playstation palvelusta ei löydy. Myös suositut NHL- ja FIFA-pelisarjat on jätetty pilvipalvelun ulkopuolelle.
Yksinoikeuksien merkitys kasvaa suoratoistomarkkinoilla
TV:n suoratoistopalveluissa sisällöistä on tullut kilpailuvaltti. Jokaisella palvelulla on omat elokuvat ja sarjat, joilla he pyrkivät houkuttelemaan uusia asiakkaita ja pitämään vanhat tyytyväisinä.
Yksinoikeudelliset sisällöt eivät ole uutta pelialalla, mutta pilvipelaamisen myötä niiden merkitys saattaa kasvaa. Molemmat konsolijätit Sony ja Microsoft omistavat jo nyt omia pelistudioita.
Fyysisten laitteiden aikakaudella pelaajat ovat olleet tavallaan pakotettuja brändiuskollisuuteen. Jos olet hankkinut Xboxin, olet pelannut Microsoftin pelejä. Suoratoistopalveluiden aikakaudella kynnys hypätä alustalta toisella on matalampi. Playstationin Rath ei ole tästä huolissaan.
– PS Now on erityisesti suunniteltu täydentäväksi palveluksi, johon tuodaan muutaman kuukauden välein isompia pelejä. Se sopii erityisen hyvin niihin tilanteisiin, joissa on pieni suvanto isojen pelien julkaisujen välissä, Rath kuvailee.
Pienistä suvannoista voi kuitenkin kasvaa isoja, jos kilpailu menestystitteleistä kiristyy. Pilvipelimarkkinoille on lyhyessä ajassa ilmaantunut useita toimijoita, mikä tarkoittaa kovempaa kilpailua yksinoikeuksista.
Erityisen mielenkiintoinen pelaaja pilvipelimarkkinoilla on pelijätti EA, jonka katalogista löytyy useita menestyneitä pelisarjoja, muun muassa NHL, FIFA, Battlefield ja Need for Speed. Mitä jos EA päättää tehdä NHL-pelisarjasta vetonaulan omalle pilvipalvelulleen?
– Ainakaan vielä ei ole nähty tämänkaltaista liikehdintää, Rath sanoo.
"Konsolimarkkinat tulevat voimaan jatkossakin hyvin"
EA:n lisäksi siipiään pilvipelimarkkinoilla aikoo kokeilla hakukonejätti Google, joka käynnistää Stadia-pilvipalvelunsa ensi viikolla. Grafiikkasuorittimien valmistaja Nvidia on ollut markkinoilla jo muutaman vuoden GeForce Now -palvelunsa kanssa, ja Amazonin huhutaan valmistelevan alan valtausta.
Tunkua pilvipelimarkkinoille on niin paljon, että Sony lyöttäytyi yhteen kilpailijansa Microsoftin kanssa kehittääkseen teknologioita pilvipelaamisen taustalla.
Yhteistyö herättää kysymyksen, ovatko konsolivalmistajat huolissaan, että pilvipelaaminen tekee heidän laitteilleen saman kuin mitä Netflix teki dvd-soittimille?
– Me uskomme, että konsolimarkkinat tulevat voimaan jatkossakin hyvin. Pilvipalvelut antavat joustavuutta ja konsolipelaaminen elää siinä rinnalla, Rath vakuuttaa.
Sony ja Microsoft ovat kummatkin julkaisemassa ensi vuonna uudet seuraavan sukupolven pelikonsolit. Pelialla arvaillaan nyt, jäävätkö yhdeksännen sukupolven pelikoneet viimeisiksi fyysisiksi konsoleiksi. Tällaiseen kehitykseen uskoo ainakin pelitalo Ubisoftin toimitusjohtaja Yves Guillemot, joka viime vuonna julisti tulevat konsolit lajinsa viimeisiksi (siirryt toiseen palveluun).
Pilvipelaamisen myötä konsolien kehitys tasaantuu
Jollain aikavälillä fyysiset pelilaitteet tulevat katoamaan, arvelee pelillistämisen professori Juho Hamari Tampereen yliopistosta.
Toistaiseksi verkkoteknologian kehitys pitää kuitenkin fyysiset pelilaitteet relevantteina. Esimerkiksi kilpapelaajat tarvitsevat yhä omat laitteet kotiinsa, koska viive napinpainalluksesta palvelinkeskukseen ja takaisin saattaa olla liian pitkä.
Ensin viive voidaan selättää suurten kaupunkien läheisyyteen rakennettavilla pelipalvelinkeskuksilla. Tulevaisuudessa jokaisen kerrostalon kellarissa voisi pyöriä virtuaalikonsoli nopeatempoisia pelejä varten. Osa viiveongelmista katoaa 5G-teknologian myötä.
– Laitevalmistajat joutuvat nyt miettimään, että kuinka monta sukupolvea ne tekevät, Hamari toteaa.
Vaikka fyysisiä laitteita valmistettaisiin jatkossakin, pilvipelaaminen vaikuttaa konsolialalla vallitsevaan sukupolviajattelu, jossa pelilaite kokee ison päivityksen noin viiden vuoden välein. Hamari uskoo, että pilvipelaamisen myötä pelilaitteiden teknologia alkaa kehittyä tasaisemmin, kuten PC-puolella.
Vanhan konsolin omistajan ei välttämättä tarvitse heti rynnätä kauppaan ostamaan uusinta laitetta, kun lisätehot löytyvät pilvipalvelusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tarvikemyynti tyrehtyisi täysin.
– Kuluttajat saattavat alkaa panostaa peliohjaimiin ja näyttölaitteisiin, eli niihin laitteisiin, joita vielä pelaamiseen tarvitaan, Hamari ennustaa.
Lue myös:
Unohda konsolit ja pc – pian ohjain kytketään suoraan televisioon tai älypuhelimeen