Oletteko katselleet ympärillenne Helsingin keskustassa, erityisesti sitä, mitä siellä lukee? Ette? Minäpä kerron.
Siellä lukee esimerkiksi lunch buffet, dental clinic, original thai kitchen, classic pizza. Tai sitten: sustainable solutions for better future, great office space, MA programmes of the University of Helsinki, Happy hour, Live music.
Helsinkiläinen hätkähtäisi jos joku yhtäkkiä kirjoittaisi: thaimaalaista ruokaa, iltapäivän juomatarjouksia, herkullista reilua kunnon pizzaa, elävää musiikkia. Se kuulostaisi muinaisaikaan kuuluvalta, oudolta suorastaan.
Mutta miksi? Mitä kummallista olisi suomen kielen käytössä Suomen pääkaupungin opasteissa ja mainoksissa? Ja ennen kaikkea, miksi suomen kieli on kadonnut niistä?
Miksi jopa suomenkielistä tekstiä myydään sellaisilla brändeillä kuin Long Play, Mustread?
Suomen kielellinen kulttuuri on outo. Pääkaupungissa näkyy kirjoitettuna englantia jopa enemmän kuin suomea, vaikka kaupungin asukkaista on englanninkielisiä yksi prosentti.
Kaupungin asukkaista on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa jopa neljäsosa muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä.
Enemmän kuin englanninkielisiä, kaupungissa on viron-, venäjän- arabian- ja somalinkielisiä helsinkiläisiä, mutta näitä kieliä ei näe kirjoitettuna juuri missään (myönnetään - arabiaa on kirjoitettu melko paljon Kontulan ja Puotinharjun ostoskeskuksissa).
Nyt Helsingin kaupunki on jopa luonut strategian, jolla lisätään englanninkielisiä palveluja, koska kaupungin asukkaista on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa jopa neljäsosa muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä.
Asiassa on vain yksi pieni mutta. Nämä uudet helsinkiläiset eivät osaa englantia. Tästä asiasta on tutkimustietoa. Se on varma fakta kuten se, että maa kiertää aurinkoa.
Suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa on venäläiset, ja Venäjän kansalaisista osaa englantia noin 15 prosenttia. Toiseksi suurin on virolaiset, ja Suomessa työskentelevät virolaiset oppivat suomea nopeasti ja paremmin kuin englantia.
Keitä siis Helsingin kaupunki aikoo palvella englanniksi?
Suomeen saapuu runsaasti myös irakilaisia. Irakilaisten englannintaitotaso oli eräässä tutkimuksessa kolmanneksi alhaisin tutkituista noin 90 maasta. Suuri ryhmä ovat myös somalit, hekään eivät yleensä ole oppineet englantia Somaliassa, jossa sisällissodan aikana suurin osa väestöstä ei ylipäätään oppinut lukemaan ja kirjoittamaan.
Keitä siis Helsingin kaupunki aikoo palvella englanniksi? Palvelu ei kohdistu kaupungin olemassaoleviin asukkaisiin vaan johonkin kuviteltuun kansainväliseen huippuosaajien joukkoon, joka on kirmaamaisillaan perustamaan startuppeja Helsinkiin kunhan vain saa kaavakkeet suomen asemesta englanniksi.
Epäilen, että missään muualla kuin Suomessa ei englannin kieltä käytetä opasteissa ja mainoksissa yhtä paljon, ellei sitten oteta lukuun varsinaisesti englanninkielisiä maita, Britanniaa ja Yhdysvaltoja ynnä muita uusia seelanteja. Käykääpä vain katsomassa, mitä kieliä näette Berliinin ja Pariisin keskustassa, tai sitten Moskovassa. Englantia käytetään hyvin maltillisesti, lähinnä ulkomaalaisille tarkoitetuissa opasteissa. Pääpaino on koko ajan paikallisella kielellä.
Englanninkielinen ei ikinä nimeäisi ostoskeskusta nimellä Mall of Tripla. Ehei, se olisi Tripla mall.
Tulkitsen tämän englanniksi kirjoittamisen seuraavasti. Kyseessä on 13-vuotiaan riemu siitä, että hän on oppinut tekemään jotakin samalla tavoin kuin varsinaiset aikuiset. Se on maalaistollon riemua kaupunkimatkalla. Se on sellaista riemastunutta käsien huitomista, että katsokaa, minä osaan.
Mutta arvatkaapa mitä. Oikea englannin käyttö on aika vaikeaa. Oikeastaan, se on tavattoman vaikeaa, esimerkiksi sellaisen asian tietäminen, että englanninkielinen ei ikinä nimeäisi ostoskeskusta nimellä Mall of Tripla. Ehei, se olisi Tripla mall.
Mutta älkää nyt siinä itkekö, että pieleen meni. Englantia ei nimittäin ole mitään järkeä tuoda suomalaisten väliin. Niiden, jotka ostavat pizzaa ja thaimaalaista ruokaa toisiltaan.
Ethän halua olla maalaistollo? Mainosta sitten helsinkiläistä ruokaasi suomeksi.
Janne Saarikivi
Kirjoittaja on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.
Aiheesta voi keskustella 14.11. klo 16.00 asti.
Lue myös
Janne Saarikiven kolumni: Isänmaa ja uskonto on varastettu, ottakaa varkaat kiinni!