KÖÖPENHAMINA/MALMÖ Autojono matelee Juutirauman sillan jälkeisellä tieosuudella.
Tanskalaiset poliisit pysäyttävät Ruotsista tulevia autoilijoita ja pyytävät nähtäväkseen henkilöpapereita.
Tälle paikalle on tullut tänään tiistaina uusi rajatarkastuspiste.
– Meillä on ollut tänä vuonna 15 räjähdystä Kööpenhaminassa. Ne liittyvät kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Haluamme tietää, ketkä tulevat maahan, millä ajoneuvolla ja milloin, johtava poliisitarkastaja Jens Jespersen Kööpenhaminan poliisin erikoisyksiköstä.
Papereiden lisäksi poliisi katsoo, näkyykö autossa jotain epäilyttävää.
– Löydämme päivittäin huumeita autoista Kööpenhaminassa, joten olemme hyvin tottuneita näkemään, onko autossa jotain erityistä, Jespersen vakuuttaa.
Poliisin apuna on myös automaattinen rekisterikilven tunnistus. Tarkastuksia tehdään pistokokeina pari kertaa viikossa, ja tarkastukset perustuvat tiedustelutietoon. Kaikkia tulijoita ei siis tarkasteta.
Jens Jespersen korostaa, että rajatarkastukset on suunnattu järjestäytynyttä rikollisuutta, ei Ruotsia vastaan.
Ruotsin tilanne on kuitenkin ääneenlausuttu syy tarkastuksille. Järjestäytyneen rikollisuuden leviäminen halutaan estää naapurimaasta Tanskaan.
Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin mukaan rikollisuus varsinkin Kööpenhaminassa liittyy siihen, mitä Ruotsissa tapahtuu.
Työmatkalaiset hyväksyvät tarkastukset, vaikkeivat pidä niistä
Tuhannet ihmiset käyvät päivittäin töissä molemmin puolin rajaa. Tanskan poliisi on luvannut, että häiriöitä ei tule ainakaan junaliikenteeseen.
Työmatkalaiset odottavat Kööpenhaminaan vievän junan tuloa Hyllien asemalla Länsi-Malmössä. Se on viimeinen asema Ruotsin puolella ennen Tanskaa.
Tällä asemalla on tarkastettu Ruotsiin saapuvien henkilöpaperit vuodesta 2015 lähtien.
Rebecca Jarl-Johansson asuu Malmössä ja matkustaa joka arkipäivä töihin Kööpenhaminaan.
– Ymmärrän, miksi tarkastuksia tehdään. Jos niiden avulla pystytään estämään rikollisuutta, totta kai niitä pitää tehdä, Jarl-Johansson sanoo.
Junaa odotteleva Hanna Dahlström on samaa mieltä. Hän on kyllästynyt Ruotsin tekemiin tarkastuksiin, mutta sanoo, että jos on olemassa keinoja pysäyttää väkivalta, ne täytyy ottaa käyttöön.
Viime päivinä väkivalta Malmössä on yltynyt.
Teini-ikäisen pojan ampuminen viikonloppuna Malmön keskustassa järkytti syvästi kaupungin asukkaita. Surmatun mukana ollut samanikäinen poika haavoittui vakavasti.
Jarl-Johansson uskoo, että viime päivien väkivalta, ja etenkin 15-vuotiaan pojan raaka surma ovat saaneet monet työmatkalaiset ajattelemaan, että tarkastuksista on enemmän hyötyä kuin haittaa.
Tapahtuma sai Ruotsin poliisin ottamaan harvoin käytetyn keinon käyttöön ja nostamaan valmiustilaa maanantaina. Tämä mahdollistaa muun muassa vahvemmat operaatiot järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumekauppaa vastaan.
Väkivallan katkaisemiseen ei uskota
Malmon keskustassa Ystadinkadulla Ihmisiä käy tasaiseen tahtiin tuomassa kukkia ja sytyttämässä kynttiöitä pojan surmapaikalla.
Moni on valmis puhumaan toimittajalle, mutta ilman nimeä ja valokuvaa.
Teini-ikäinen tyttö kertoo tunteneensa pojan yli kaksi vuotta.
– En ymmärrä, miksi hänet tapettiin. Sen on täytynyt olla virhe. Hän oli kiltti ihminen.
Nadia Bhere on asunut samalla kadulla kahdeksan vuotta. Hän ei usko, että poliisin valmiustila tulee pysäyttämään Malmön väkivaltaa.
– Vastaavankaltainen erikoisoperaatio tehtiin vuonna 2012. Tämä paikka oli täynnä poliiseja. Kun se loppui, kaikki palautui ennalleen, sanoo Bhere.
Hän tuntee olonsa turvalliseksi alueella, koska siellä liikkuu aina paljon ihmisiä.
– Mutta pelkään, mihin suuntaan rikollisuus on kehittymässä.
Kukaan Ylen haastattelemista yli kymmenestä paikalla olijasta ei usko, että poliisin erikoissatsaus järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseksi tulee muuttamaan tilannetta.
Monet sanovat, että Möllevångin kaupunginosassa rehottavaa huumekauppaa on lähes mahdotonta nujertaa. Haastateltavat kertovat, että alueella on paljon myyjiä, jotka taistelevat reviireistään. Nuoret ovat juoksupoikia rikollisille. Aseensa he saavat rikollisjärjestöiltä.
– Teini-ikäiset eivät ajattele loppuun saakka, vaan toimivat tunnekuohuissa, selittää eräs paikallaolija.
– He eivät ymmärrä, mitä ase saa aikaan.