Boliviassa senaatin apulaispuhemies Jeanine Anez on julistautunut maan väliaikaiseksi presidentiksi. Maan senaatti ei ollut päätösvaltainen tekemään nimitystä.
Ainakin 19:n senaatin 36 senaattorista olisi pitänyt olla paikalla hallinnollisessa pääkaupungissa La Pazissa, mutta maan julkinen liikenne on ollut jumissa mielenosoituksien ja linja-autoihin kohdistuneen ilkivallan vuoksi. Kongressissa paikalla oli ainoastaan senaattoreita, jotka vastustivat aiempaa presidenttiä Evo Moralesia.
Boliviaa pitkään johtanut Morales erosi sunnuntaina viikkoja jatkuneiden mielenosoitusten jälkeen. Mielenosoitukset alkoivat vaalivilppiepäilystä.
Anezin nousu väliaikaiseksi presidentiksi oli odotettu, sillä perustuslain mukaan vallan oli määräkin siirtyä hänelle. Varapresidentti Alvaro Garcia Linera, joka oli myös alahuoneen puhemies ja senaatin johtaja, erosi niin ikään.
Anez lupasi jo aiemmin, että maassa järjestetään uudet vaalit mahdollisimman pian. Hän sanoi puheessaan, että Boliviaan tarvitaan nyt rauhan ilmapiiri.
Anezilla vaikuttaa olevan tukea etenkin maan oppositiossa, jonka johtohahmot ovat nyt peruneet koolle kutsumiaan lakkoja ja mielenosoituksia.
"Historian pahin vallankaappaus"
Morales puolestaan sai turvapaikan Meksikosta, jonne hän saapui tiistai-iltana Suomen aikaa. Ex-presidentti tviittasi, että Anezin presidentiksi julistautuminen merkitsi historian kavalinta ja pahinta vallankaappausta.
Morales sai tukea myös Venezuelasta, kun presidentti Nicolas Maduro sanoi, että Bolivian armeijan tulisi palauttaa Morales takaisin valtaan. Maduron mukaan ilman Moralesia vallankahvassa tilanne voisi äityä sisällissodaksi Boliviassa.
– Älkää sortako ihmisiä. Älkää tappako ihmisiä, Maduro vetosi armeijan johtoon, joka aiemmin pyysi Moralesia eroamaan.
Maduro on itsekin joutunut äskettäin kokemaan poliittisen sekasorron, kun Venezuelan parlamentin puhemies Juan Guaido julisti itsensä tammikuussa virkaa tekeväksi presidentiksi ja haastoi täten Maduron vallan.
Guaidon taakse asettui yli 50 maailman valtiota.
Lue myös: