Sadantuhannen kuosin tarina
Mummolan pöytäliina, lapsuuden froteepaita tai opiskelijakämpän verhot. Retrokankaat herättävät muistoja.
Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelija Tuija Kuusimäki tutkii vanhoja kankaita Forssan museolla.
Tämä tuntui heti tutulta. Mieheni mökillä on tämän tyyppiset verhot.
muotoilun opiskelija Tuija Kuusimäki
Forssan museolla on kokoelmissaan satoja tuhansia vanhoja painokangaskuoseja.
Painetut kankaat ovat osa arjen historiaa.
Museonjohtajan sijainen Kristiina Huttunen ja amanuenssi Asta Louhelo ovat tekstiiliarkistoa järjestäessään valtaisan urakan edessä.
Kuosiperintö on ainutlaatuista. Missään muualla Suomessa, Pohjoismaissa tai Euroopassa ei vastaavaa kokoelmaa ole. Jos tätä ei säilytetä niin suomalaisen painokankaan historia tältä osin ei säily.
Museonjohtajan sijainen Kristiina Huttunen
Forssa on ensimmäinen paikkakunta Suomessa, jossa on tuotettu teollista painokangasta.
Olemme laskeneet, että koko tekstiilikokoelma vie noin puolen kilometrin verran hyllyä.
Amanuenssi Asta Louhelo
Arkistojen järjestämisessä apuna ovat myös vapaaehtoiset talkoolaiset.
Työ on pölyistä ja kankaita on käsiteltävä hansikkaat kädessä.
Tavoitteena on, että Forssan museoon saataisiin lähitulevaisuudessa Kuosikeskus, joka toimisi elämyksellisenä, avoimena arkistona.
Se palvelisi kaikkia tekstiileistä kiinnostuneita.
Vanhat painokangaskuviot innostavat yhä uusia sukupolvia.
Alan heti miettiä, että millaista tästä tekisi, miten tämä kangas toimisi jossain vaatteessa. Olen ehdottomasti vintagen ystävä.
muotoilun opiskelija Kristiina Leppikorpi
Kuosit on alunperin tehty niin hienosti. Ei mikään ihme, että ne nousevat aina uudestaan suosioon.
muotoilun opiskelija Tuija Kuusimäki
Lähes 150 vuotta jatkunut teollinen kankaanpainanta loppui Forssassa vuonna 2009.
Tekijät
Julkaistu 19.11.2019 8:20