Normaalityönään toimitusjohtaja Leif Fagernäs huolehtii, että teollisuushalleja valmistuu tilausten mukaan. Sen ohessa hän ja Kälviällä toimivan Best-Hall Oy:n kaikki esimiehet ovat nyt kahden vuoden ajan opetelleet pelin avulla työntekijöiden johtamista.
Tuottava esimies -peli toimii niin, että se antaa pelaajalle ratkaistavaksi erilaisia työpaikan ongelmia. Esimerkiksi joku keinoälyn tarjoamista alaisista tietokoneella kertoo “Meillä on huono me-henki”.
Tämän jälkeen peliä pelaavan esimiehen pitää etsiä oikeita toimenpiteitä pelin tarjoamasta työkalupakista. Esimies voi valita palkitsemisen, työyhteisön kehittämisen, laatuun ja osaamisen panostamisen tai monien muiden HR-käytäntöjen väliltä.
– Peliin jää koukkuun, kun tulee tarve parantaa suoritustaan, sanoo toimitusjohtaja Leif Fagernäs.
Johtoportaan kouluttautumisen tarkoituksena on ollut siirtyä asialähtöisestä johtamisesta ihmisläheisempään suuntaan. Jos joku työntekijä kertoo työssä tai työpaikalla ilmenneestä ongelmasta tai kehityskohteista, niin työntekijää kuunnellaan ja asiaan reagoidaan.
Best-Hallissa havahduttiin siihen, että kuormitus suorittavassa työssä voi käydä henkisesti raskaaksi, jos työntekijää ei kuulla.
Esimiesten kuormitus alkoi näkyä
Best-Hall valmistaa ristikkorakenteisia varasto-, urheilu- ja teollisuushalleja omassa tehtaassaan. Yrityksen palveluksessa on 130 työntekijää.
Tarve kehittää esimiestyötä lähti liikkeelle työntekijöiltä saadusta palautteesta. Työnjohdon kuormitus ja paineet alkoivat näkyä johtamisessa ja siitä syystä tarvittiin uusia työkaluja. Erityisesti tukea tarvitsivat suorittavan portaan esimiehet.
– Kun kaikki esimiehet sisäistävät oman roolinsa ja esimiesten ketju toimii joka suuntaan, niin silloin tilanne on ideaali, pohtii toimitusjohtaja Leif Fagernäs.
Tuottava esimies -peli hyödyntää tekoälyä. Peliin on ohjelmoitu henkilöjohtamisessa tarvittavat työkalut ja se simuloi eripituisia ajanjaksoja työelämästä. Kun esimies pelaa ennakkoon läpi kokonaisen kalenterivuoden, hän oppii käsittelemään työntekijöiden kanssa mahdollisesti vastaan tulevia ongelmatilanteita jo etukäteen.
– Pelin tarjoamat johtamisen työkalut ovat selvittäneet omia ajatuksia ja avanneet keskustelua myös muiden esimiesten kanssa, kertoo henkilöstöpäällikkö Mats Holm.
Toimitusjohtaja Leif Fagernäs jatkaa.
– Kun kaikki henkilöstön hallintaan tarvittavat työkalut ovat koko ajan saatavilla, niin niiden käyttöön tottuu.
Tekoäly siirtää huomion itse suorituksesta ihmiseen
Tekoälyä on kahta tyyppiä. Dataohjattu tekoäly perustuu isoon datamäärään, jota voidaan analysoida. Malliohjattu tekoäly puolestaan perustuu vahvistettuun oppimiseen. Kun työskentely-ympäristö ja työskentely tunnetaan, voidaan simuloida tulevaisuutta.
– Tässä pelissä harjoitellaan tyypillisiä työyhteisön ongelmia ja opetellaan hakemaan ratkaisuja vuorovaikutuksesta, sanoo henkilöstötuottavuuden tutkimusjohtaja Marko Kesti Lapin yliopistosta.
Kesti on vuosia tutkinut henkilöstön tuottavuutta ja väitellyt aiheesta. Lisäksi hän kirjoittanut useita henkilöstön kehittämistä käsitteleviä kirjoja ja ollut mukana kehittämässä Tuottava esimies -peliä.
Best-Hallin lisäksi tekoälyavusteista johtamismallia ovat hyödyntäneet mm. nettikauppoja koodaava Pulse 247 Oy, siivouspalveluita tarjoava SOL ja Oulun kaupunki.
Pelissä opeteltava henkilöstöön panostaminen vie hetkellisesti yrityksen resursseja. Mutta pitkällä tähtäimellä panostuksen uskotaan tulevan takaisin työhyvinvointina ja sitä kautta tuottavuutena.
– Henkilöstön kehitys ei saa olla pakkopullaa, vaan investointi tulevaisuuteen.
Tulevaisuudessa on mahdollista pelata dataohjatun ja malliohjatun tekoälyn yhdistelmällä, jolloin peliin voidaan syöttää yrityksen omat tunnusluvut.
– Tätä yrityksen digitaalista kaksosta voidaan seurata ja johtaa reaaliajassa, Kesti selventää.
Työyhteisön hyvinvointiin kehitetty oma mittari
Onnistumisen mittarina Tuottava esimies -pelissä käytetään QWL-indeksiä (Quality of Working Life), joka kertoo miten esimies on suoriutunut johtamisesta.
Työelämän laadun indeksi on Lapin yliopistossa kehitetty tieteellinen mittari, jossa henkilöstökysely muutetaan mittaamaan suorituskykyä käyttämällä motivaatioteoriaa. Tähän sisältyvät fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus, yhteenkuuluvuus ja identiteetti sekä päämäärät ja luovuus.
– Negatiiviset asiat käynnistävät ihmisessä puolustusmekanismin. Sairauspoissaolot lisääntyvät ja se näkyy suoraan tuloksessa, Marko Kesti summaa.
QWL-indeksi on yrityksessä normaalisti noin 60. Kun työhyvinvointi nousee, myös indeksi kohoaa. Tietynlainen maksimiluku on 85 – sen jälkeen työhyvinvointiin panostaminen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa.
Vanhoista malleista poisoppiminen on haastavaa
Työelämän laatuun panostaminen aloitettiin Best-Hall Oy:ssä vuonna 2017. Kahdessa vuodessa QWL-indeksi on kohonnut 60:stä 62,3:een. Yhdellä yksittäisellä osastolla nousu on ollut tätäkin suurempi.
– Malliohjattu tekoäly auttaa muuttamaan omaa käyttäytymistä, sanoo henkilöstötuottavuuden tutkimusjohtaja Marko Kesti Lapin yliopistosta.
Näin on käynyt Best-Hallin työnjohdossa. Vanhoja tapoja on kyseenalaistettu. Suorituskeskeisestä johtamisesta on opittu pois ja tilalle on tullut ihmisläheinen johtaminen.
– Poisoppiminen vanhasta johtamismalista on ollut haastavaa, mutta ei mahdotonta, sanoo työnjohtaja Miika Tuomikoski.
Toimitusjohtaja Leif Fagernäskin myöntää, että omia toimintatapoja on joutunut kyseenalaistamaan.
– Esimerkiksi ennen en haastatellut eläköityviä. Mutta nyt sen teen, koska ymmärrän miten tärkeää se on.
Best-Hall Oy:llä simulaatiopelin työkalupakista käytetään monia työkaluja. Henkilöstöä kuunnellaan joka viikko henkilöstön vartissa. Työtä kehittäviä aloitteita on viety eteenpäin ja kehityskeskusteluissa ollaan läsnä. Toimitusjohtaja iloitsee, että toimenpiteiden ansiosta sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja työturvallisuus on parantunut.
Uuden johtamismallin sisäistäminen vie aikaa
Best-Hall Oy:ssä työntekijöiden oppimisprosessi on vielä kesken. Tämä huomion toimitusjohtaja Leif Fagernäs teki kierroksella tuotantohallissa, kun hän tapasi hitsarin ison urakan parista. Työntekijä oli tehnyt omaa työtään helpottavan ja nopeuttavan apuvälineen ilman, että olisi tehnyt asiasta aloitteen, joka olisi johtanut palkitsemiseen.
– Tästä aloitteen tekemisestä pitää jutella seuraavassa palaverissa henkilöstön kanssa.
Simulaatiopelin takana on paljon sellaista henkilöjohtamisen osaamista, jota toimitusjohtaja Leif Fagernäs ei omien sanojensa mukaan ole vielä sisäistänyt.
Varhaisen välittämisen malli, kehityskeskustelut, tiimipalaverit ja työroolien tehtäväkuvat sekä kehittämispalaverit. Nämä ovat niitä keinoja, joilla pyritään saamaan henkilöstöä laajemmin mukaan yrityksen kehittämiseen.
Marko Kesti vertaa yrityksen työntekijöiden yhteenkuuluvuutta Suomen leijonien MM-kultaa voittaneeseen joukkueeseen.
– Keskinkertaisesta materiaalista saadaan voittajajoukkue.
Best-Hall Oy:n työntekijä Janne Ruokoja on huomannut muutoksen.
– Kyllä meillä on hyvä fiilis.