Useille eri antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät Suomessa (siirryt toiseen palveluun). Viime vuonna löydettiin esimerkiksi selvästi enemmän VRE-bakteereita, jotka aiheuttavat tyypillisesti infektioita potilailla, joiden puolustuskyky on heikentynyt.
VRE-bakteerien merkitys vakavien infektioiden aiheuttajana on kasvanut vuodesta 2015 lähtien koko Euroopassa.
– Tällä hetkellä emme tiedä syytä miksi VRE yleistyy Euroopassa. Mikrobilääkeresistenssin torjunta on noussut viime vuosina Euroopassa poliittiseen keskusteluun ja maat ovat panostaneet torjuntaan kiinnittämällä huomiota infektioiden ehkäisyyn, antibioottien käyttöön ja resistenssin seurantaan. Tilanteen huononeminen kuitenkin kertoo siitä, että panostuksia on syytä lisätä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava.
VRE-bakteerien lisäksi myös muun muassa virtsatieinfektioita aiheuttavien ESBL-kolibakteerikantojen sekä tehohoidossa oleville potilaille infektioita aiheuttavien CPE-enterobakteerien osuudet ovat lisääntyneet.
Sen sijaan sairaalabakteerina tunnetun MRSA-bakteerin kantojen määrässä ei ole havaittu muutosta.
Mikrobilääkeresistenssin tilannetta kuvaavien tuoreiden raporttien mukaan moniresistenttien bakteerien osuudet ovat Suomessa kuitenkin selvästi pienemmät kuin Euroopassa keskimäärin.
Yli puolet ammattilaisista ei näe tarvetta käytäntöjen parantamiseen
Suomessa terveydenhuollon ammattilaisten tiedot antibiooteista ja antibioottiresistanssin torjumisesta ovat paremmalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa keskimäärin.
Lähes 80 prosenttia Euroopan tartuntatautikeskuksen kyselyyn (siirryt toiseen palveluun) vastanneista suomalaisista mikrobilääkkeitä määräävistä ammattilaisista tunnisti oman roolinsa ja vaikutusmahdollisuutensa antibioottiresistenssin torjunnassa.
Vaikka luku on iso, on THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi silti yllättynyt, että joka viides ammattilainen ei tunnista omia vaikutusmahdollisuuksiaan.
"Jos yli puolet on sitä mieltä, että ei tarvitse tehdä mitään, se helposti johtaa systeemin rapautumiseen."
Emmi Sarvikivi
Kysely tehtiin 30 Euroopan maassa ja siihen vastasi kaikkiaan 18 506 terveydenhuollon ammattilaista, joista suomalaisia oli 770.
Yli 60 prosenttia suomalaisista vastaajista arvioi, ettei nykyisissä antibioottien määräämiseen, antamiseen ja jakeluun liittyvissä käytännöissä ole parannettavaa. Eurooppalaisista kyselyyn vastanneista kollegoista näin arvioi jopa 90 prosenttia.
Tämä on Sarvikiven mukaan ongelmallista, jopa vaarallista, sillä hyvään tilanteeseen ei kannata tuudittautua.
– Jos yli puolet on sitä mieltä, että ei tarvitse tehdä mitään, se helposti johtaa systeemin rapautumiseen. Se voi hidastaa uusien ja parempien antibiootteihin liittyvien käytäntöjen omaksumista. Vaikka käytämme antibiootteja vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin, eri alueiden välillä on Suomessa eroja.
Antibioottien käytössä isoja alueellisia eroja
Suomessa antibioottien kulutus on vähentynyt sekä avohoidossa että sairaaloissa viimeisten vuosien aikana.
Laajakirjoisten, eli useisiin eri mikrobeihin tehoavien antibioottien käyttö ei kuitenkaan ole vähentynyt, ja tilanne vaihtelee alueittain (siirryt toiseen palveluun) hyvinkin paljon.
Alueelliset erot ovat suuria myös fluorokinoloniantibioottien ja sienilääkkeiden kulutuksessa. Niillä alueilla missä kyseisiä lääkkeitä käytetään eniten, määrät ovat jopa kaksinkertaisia niihin alueisiin verrattuna, joissa kulutus on vähäisintä.
Sairaanhoitopiirien välisten erojen Sarvikivi arvelee johtuvan ainakin osittain siitä, että ohjeita ei ole kaikkialla yhtä hyvin saatavilla tai niitä ei noudateta. Tätä olisi hänen mukaan hyvä selvittää.
Kymenlaakson sairaanhoitopiirin alueella antibiootteja käytetään yli 20 annosta vuorokaudessa tuhatta asukasta kohden, kun Keski-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiireissä vastaava luku on alle 15 annosta.
Keskimäärin Suomessa käytetään antibiootteja 17 annosta vuorokaudessa tuhatta asukasta kohden, joka on samaa suuruusluokkaa kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2018 vastaava luku oli Euroopassa keskimäärin 20 annosta.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana antibioottien kulutus on pysynyt Euroopassa samalla tasolla, mutta maiden välillä on eroja.
"Kaikki voitava pitää tehdä, jotta saadaan säilytettyä tilanne edes tällaisena."
Emmi Sarvikivi
Ennaltaehkäiseviä antibioottikuureja käytettävä harkiten
Yhä useammat bakteerit ovat kehittäneet vastustuskyvyn antibiooteille, ja tilanne on pahenemassa. Joka vuosi Euroopassa kuolee 33 000 ihmistä infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa.
Sarvikiven mukaan tilanne ei ole Suomessa huono, mutta ei hyväkään.
– Resistentit bakteerit lisääntyvät myös Suomessa. Olemme paljon matalammalla tasolla kuin Euroopassa, mutta suuntaus on ylöspäin. Kaikki voitava pitää tehdä, jotta saadaan säilytettyä tilanne edes tällaisena, Sarvikivi toteaa.
Sarvikiven mukaan esimerkiksi ennaltaehkäisevää lääkitystä, jota määrätään muun muassa virtsatieinfektion ehkäisyyn ja kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä, olisi käytettävä harkiten.
Antibiootteihin liittyvät ohjeet ja suositukset pitäisi olla ajan tasalla ja lääkäreille helposti löydettävissä.
Resistenttien bakteerien seuranta on Sarvikiven mukaan Suomessa kattavaa, mutta mikrobilääkkeiden kulutuksen seurantaa olisi hyvä kehittää.
– Lääkkeiden kulutustiedot perustuvat myyntitilastoihin, emmekä pysty toistaiseksi laajamittaisesti hyödyntämään sellaisia tietoja, jotka antaisivat mahdollisuuden tarkempaan analysointiin esimerkiksi yksittäisistä potilasryhmistä, joille lääkkeitä määrätään, Sarvikivi sanoo.
Katso Yle Areenasta dokumentti: Antibioottilainan loppu