Kiertotalous on päivän sana. Se on siirtymistä tuhlaavasta kuluttamisesta uuteen kulttuuriin, jossa materiaali kiertää mahdollisimman tehokkaasti ja perinteistä jätettä syntyy vain vähän, jos ollenkaan.
Parhaimmillaan kiertotaloustoimet säästävät myös energiankulutusta roimasti ja nimenomaan se on hyvä lääke ilmastonmuutosta vastaan.
Turku on kiertotalouden ytimessä monen hankkeen kautta. Yksi niistä on CircVol, jossa on etsitty tapaa jalostaa ruoppausmassoja niin, että sitä voidaan käyttää uutena raaka-aineena toisaalla. Tulosta alkaa syntyä.
Turku Science Parkin asiantuntija Julius Manninen esittelee kahta eri materiaalia. Toinen on vetelää savea ja toinen kiinteää betonia muistuttava kappale.
Kun vetelään saveen sekoitetaan läheltä löytyvää teollisuuden sivuvirtaa, savi muuttuu betonia muistuttavaksi kovaksi aineeksi.
Mannisen mukaan tätä uutta ainetta voidaan käyttää esimerkiksi rantojen rakentamisessa. Uusiotuotteella voidaan vakauttaa rakennettavan alueen pohjaa.
Kiertotalouden ideologian mukaisesti sekä ruoppaussavi että lisäaine sijaitsevat lähellä toisiaan, jolloin energiaa niiden siirtämiseen kuluu vähän.
Kenttäkoe on seuraava vaihe
Uusi betonin korvike on syntynyt laboratoriossa, mutta vasta kenttäkokeen jälkeen tiedetään tarkemmin, miten uusi aine käyttäytyy ja minkälaisiin paikkoihin se soveltuu. Mannisen mukaan kenttäkoe on tulossa ja sitä valmistellaan parhaillaan.
Jos uudesta aineesta saadaan kenttäkokeiden myötä hyviä tuloksia, ei ole enää mitään syytä haaskata ruoppausmassoja esimerkiksi läjittämällä massaa Airistolle, kuten Turussa on tehty.
Manninen uskoo saven jalostamisen kiinnostavan muuallakin, sillä savea ja ruoppausmassojen läjitysongelmia on muuallakin maailmassa.
Ruoppausmassaa on jalostettu uusiotuotteeksi Turku Science Parkin, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun ja alan yritysten yhteistyönä.
Lounais-Suomessa on 700 kiertotaloustoimijaa
Lounais-Suomessa kiertotaloutta edistävät kunnat, korkeakoulut sekä lukuisat yritykset. Tuoreimman laskelman mukaan kiertotaloustoimijoita on Lounais-Suomessa 700, joista yrityksiä on 270.
Esimerkiksi Turussa Kakolan jätevedenpuhdistamo täyttää kiertotalouden kriteerit hyvin. Se puhdistaa jätevesiä, jalostaa lannoitetta ja samalla tuottaa energiaa moninkertaisesti yli oman tarpeen.
Vanha Topinojan kaatopaikka on nykyisin Topinpuisto. Projektikoordinaattori Tuomas Alijoen mukaan puistossa toimii lukuisia yrityksiä ja kierrätysjakeita on kymmeniä.
– Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta ja ruoantuotannossa olisi vielä paljon kehitettävää, sanoo Turun kaupungin ilmastoasioiden kehittämispäällikkö Risto Veivo.
Turku tekee kiertotalouden kehittämisessä kansainvälistä yhteistyötä. Hiljattain Japanin Naganon ja Obusen kaupunkien kiertotalousasiantuntijat kävivät perehtymässä Turun seudun hankkeisiin.
Lue lisää: