Irakin sotilastiedustelun päällikkö lupaa Iranille, että kaikki Irakin armeijalla oleva tiedustelutieto on naapurimaan käytettävissä. Yhdysvalloille aiemmin työskennelleet irakilaisvakoojat vaihtavat joukolla Iranin puolelle.
Ja Irakin pääministerillä Adil Abdul-Mahdilla on "erityinen suhde" Iraniin.
Näin väitetään sanomalehti The New York Timesin (siirryt toiseen palveluun) ja uutissivusto The Interceptin (siirryt toiseen palveluun) haltuunsa saamissa Iranin tiedusteluministeriön asiakirjoissa.
Julkaisut kertovat saaneensa 700-sivuisen aineiston nimettömänä pysyttelevältä tietovuotajalta ja tarkistaneensa sen aitouden. Vuotaja ei ollut suostunut tapaamaan toimittajia, mutta oli sanonut haluavansa "maailman tietävän, miten Iran toimii" hänen kotimaassaan Irakissa.
The New York Timesin mukaan asiakirjat kertovat, kuinka määrätietoisesti Iran on pyrkinyt tunkeutumaan Irakin politiikkaan – osin Yhdysvaltojen vaikutusvallan kustannuksella.
Irakissa on viime viikkoina ollut laajoja mielenosoituksia hallitusta ja Iranin kasvavaa vaikutusvaltaa vastaan. Mielenosoituksissa on kuollut yli 330 ihmistä.
Entisten pääministerien Iran-yhteyksiä
The New York Timesin ja The Interceptin maanantaina julkaisemat iranilaiset asiakirjat ovat pääosin peräisin vuosilta 2014 ja 2015.
Niiden joukossa on yksi, jonka mukaan nykyisellä pääministerillä Abdul-Mahdilla oli "erityinen suhde" Iraniin, kun hän toimi öljyministerinä vuonna 2014.
Asiakirjojen mukaan myös entisillä pääministereillä Haider al-Abadilla ja Ibrahim al-Jafarilla sekä entisellä parlamentin puhemiehellä Salim al-Jabourilla on läheisiä Iran-yhteyksiä.
Iran-yhteyksien laatu ei selviä asiakirjoista tarkemmin. Esimerkiksi Abdul-Mahdin tiedetään tehneen läheistä yhteistyötä Iranin kanssa, kun hän eli maanpaossa Saddam Husseinin valtakaudella.
The New York Timesin haastatteleman yhdysvaltalaislähteen mukaan kirjaus ei tarkoita, että irakilaisjohtajat olisivat toimineet Iranin palveluksessa. Mutta todennäköisesti pääministeriksi on noustu Iranin siunauksella.
Irakiin Saddam Husseinin syrjäyttämisen jälkeen luodussa järjestelmässä pääministeriksi on valittu väestön enemmistöä edustava shiiamuslimi, kun presidentin ja parlamentin puhemiehen tehtävät on jätetty muille kansanryhmille.
Kun Abdul-Mahdi valittiin pääministerin virkaan vuonna 2018, häntä pidettiin kompromissiehdokkaana, joka kelpaa sekä shiialaiselle Iranille että Yhdysvalloille.
Vakoilijat vaihtoivat leiriä
Asiakirjojen mukaan Iran sai palvelukseensa runsaasti uusia irakilaisia vakoilijoita Yhdysvaltain joukkojen vetäytymisen jälkeen vuonna 2011.
The New York Times kertoo, että keskustiedustelupalvelu CIA jätti pitkäaikaiset irakilaisvakoojansa käytännössä "kaduille ja työttömiksi."
Rahapulassa monet alkoivat tarjota palveluksiaan Iranille. Eikä heille tuottanut ongelmia kertoa Iranille tietojaan CIA:n operaatioista Irakissa vastineeksi kunnon korvauksesta.
Esimerkiksi yksi CIA:n entinen vakoilija – joka oli myös hyvin huolissaan omasta turvallisuudestaan amerikkalaisjoukkojen lähdön jälkeen – lupasi asiakirjojen mukaan myydä Iranille kaiken, mitä tiesi. Kaupan olivat paitsi muiden irakilaisvakoilijoiden nimet myös tapaamispaikkoina käytetyt hotellit, turvatalojen sijainti sekä vakoojakoulutuksen yksityiskohdat.
Toisessa tapauksessa, josta asiakirjat kertovat, Irakin sotilastiedustelun upseeri vei Iranin tiedustelulle viestin esimieheltään Irakin sotilastiedustelun johtajalta Hatem al-Maksusilta Irakin puolustusministeriöstä.
"Olemme palveluksessanne. Kaikki Irakin armeijan tiedustelutieto on teidän käytettävissänne," viesti kuului.
Iranille luvattiin asiakirjojen mukaan tietoja muun muassa Yhdysvaltain Irakiin luomasta, matkapuhelinten salakuunteluun tarkoitetusta järjestelmästä.
Yhdysvallat sivuraiteella
Yhdysvallat ei ole ottanut kantaa Irakin viimeviikkoisiin mielenosoituksiin kovin voimakkaasti. Lausunnoissaan Yhdysvallat on tuominnut mielenosoittajiin kohdistetun väkivallan, mutta ei ole ryhtynyt diplomaattisiin toimiin tilanteen ratkaisemiseksi.
Uutistoimisto AFP:n haastatteleman korkea-arvoisen irakilaislähteen mukaan tilanne on osoitus Yhdysvaltojen vaikutusvallan heikkenemisestä Irakissa.
– Ennen Yhdysvallat olisi toiminut paljon avoimemmin, sanoo AFP:n nimetön lähde.
Hyökättyään Irakiin vuonna 2003 ja suistettuaan Saddam Husseinin vallasta Yhdysvallat käytännössä hajotti Irakin valtion ja rakensi sen uudelleen. Se lähetti maahan kymmeniä tuhansia sotilaita, toimi läheisessä yhteistyössä uusien johtajien kanssa ja oli mukana luomassa uutta lainsäädäntöä.
Viime vuosina Yhdysvallat on auttanut Irakia lyömään äärijärjestö Isisin. Se on myös ollut läheisesti mukana esimerkiksi vuoden 2018 parlamenttivaalien jälkeisessä hallituksenmuodostuksessa. Nyt ote kuitenkin näyttää kirvonneen.
Presidentti Donald Trumpin hallintoa ärsyttävät pääministeri Abdul-Mahdin läheiset suhteet Iraniin, kertoo AFP:n lähde Yhdysvaltain ulkoministeriössä. Nimettömän lähteen mukaan Yhdysvallat haluaisi Abdul-Mahdin ottavan Iraniin enemmän etäisyyttä.
Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa ei ole omiaan kasvattamaan ainakaan se, että maan suurlähetystö Bagdadissa on tällä hetkellä lähes tyhjä. Lähetystö määrättiin evakuoitavaksi keväällä, kun Yhdysvaltojen ja Iranin välit kiristyivät.